Metsäpäivien tämän vuoden teema on monimuotoisuus. Verkkotapahtumassa ja samalla jo 91. Metsäpäivillä monimuotoisuutta käsiteltiin tänään neljällä eri teemalavalla, joita isännöi laaja joukko Suomen Metsäyhdistyksen yhteistyökumppaneita.

”Koska Suomen Metsäyhdistyksen toiminnan perustana on moniarvoisuus, katsomme monimuotoisuuttakin moninäkökulmaisesti”, Suomen Metsäyhdistyksen puheenjohtaja Eeva Hellström Hellström totesi avajaispuheessaan.

Sanaparista ”metsä ja monimuotoisuus” ensimmäisenä mieleen tulee toki luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti.

Luonnon monimuotoisuuden merkitystä ei voi ylikorostaa. Se on keskeinen elämän ehto. Luonnon monimuotoisuus on myös tärkeä vakuutus ja puskuri ilmastonmuutoksen haitallisimpia seurauksia vastaan.

Olemme viime vuosina puhuneet paljon ilmastokestävästä metsätaloudesta. Metsätalous ei voi olla ilmastokestävä, ellei se samalla huolehdi luonnon monimuotoisuudesta.

Ympäröivän luonnon monimuotoisuudella on suora vaikutus myös esimerkiksi terveyteemme.

Luonnon monimuotoisuudesta kuulemme tänään enemmän TUTKIMUS-lavalla.

Lavaa isännöivät Luonnonvarakeskus ja Metsähallitus.

’ ’ ’ ’ ’

Suomalaisten metsäsuhde on moniarvoinen.

Meille tärkeiden, metsien monipuolisten käyttötapojen mahdollistaminen edellyttää myös moniulotteista osaamista.

Usein kuuluu puhuttavan, että tulevaisuudessa tarvitsemme yhä enemmän niin kutsuttua T-osaamista, jossa laaja yleistietämys täydentyy jonkin alan syventämällä erityisosaamisella.

Moniarvoisessa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa toimiva metsäala tarvitsee nyt osaamista, joka muistuttaa ennemminkin rikkinäistä kampaa, jossa on harvakseltaan, mutta yhtä aikaa useampia eri pituisia piikkejä.

Siinä hyvää yleistietämystä ei syvennetä vain yhdellä erityisosaamisen alalla, vaan eriasteista osaamista tarvitaan yhtä aikaa useammalta osaamisen alueelta. Maailman muuttuessa nämä osaamistarpeetkin ovat jatkuvassa muutoksessa.

Myös metsistä käytävä yhteiskunnallinen keskustelu elää ajan virrassa.

Olemme metsäalalla tottuneet näkemään metsäkeskustelun moniäänisyyden suurena rikkautena – kunhan nuo monet äänet vievät toivomaamme suuntaan.

Myös metsäkeskustelun soraäänet tulisi kuitenkin nähdä suurena rikkautena. Sillä juuri ne auttavat meitä oivaltamaan uusia tulevaisuuden suuntia ja niissä piileviä uusia ja luovia mahdollisuuksia.

IHMINEN-lavalla kuulette tänään lisää arvoihin, kulttuuriin ja luovuuteen liittyvästä monimuotoisuudesta.

Lavaa isännöivät Metsähyvinvointi-hanke, ympäristöministeriö, Luonnonvarakeskus ja Tapio.

’ ’ ’ ’ ’

Kuluneen koronavuoden aikana olemme usein kuulleet puhuttavan resilienssistä.

Sillä tarkoitetaan talouden tai yhteiskunnan kykyä toimia muuttuvissa olosuhteissa sekä kohtaamaan yllättäviä häiriöitä ja kriisejä sekä palautumaa ja toipumaan niistä, kehittyen jopa entistä vahvemmaksi kriisin jälkeen.

Suuri osa taloudestamme on rakennettu voimakkaan tehokkuuspyrkimyksen pohjalle. Kuitenkin äärimmilleen viety tehokkuus ja erikoistuminen tekee taloudesta ja sen tuotantoketjuista hyvin haavoittuvia.

Elinkeinojen monimuotoisuuden lisääminen onkin keskeinen keino vahvistaa talouden resilienssiä.

Yksi Suomen tulevaisuuskysymys onkin, miten tasapainotamme talouden tehokkuuden ja kasvun vaatimukset talouden monimuotoisuutta edellyttävän resilienssin kanssa.

Ollakseen resilientti myös metsäelinkeinojen tulee olla monipuolisia. Metsäalan tulevaisuutta ei voida rakentaa kovin kapeiden tuote- tai palvelujen varaan. Myös tänään marginaalissa olevat tuotteet ja palvelut voivat olla tulevaisuuden kriiseihin vastaamisessa elintärkeitä.

Metsien taloudellisen käytön monipuolisista tulevaisuuden mahdollisuuksista kuulette tänään enemmän TALOUS-lavalla.

Lavaa isännöivät IBC-Carbon-hanke, StoraEnso, MetsäGroup, Tapio sekä Suomen metsäkeskus.

’ ’ ’ ’ ’

Myös itse tulevaisuus on monimuotoisempi kuin tänään osaamme kuvitella.

Katsomme yhteiskunnallisia kehityskulkuja eräänlaisen tulevaisuustötterön läpi. Tulevaisuustötterömme on usein liian kapea.

“Sihtimme” ulkopuolelle jää helposti sellaisia tulevaisuuskuvia, jotka eivät äkkiseltään tunnu mahdollisilta. Kuitenkin mielenkiintoisimmat, ja joskus myös eniten tavoittelemisen arvoiset tulevaisuuskuvat voivat olla juuri niitä, jotka saattavat arkitajunnassamme tuntua jopa mahdottomilta.

Käynnissä oleva koronapandemia on hyvä esimerkki tulevaisuuskuvasta, jota monet olisivat vuosi sitten pitäneet uskomattomana.

”Voimme tarttua mahdollisuuksiin vain, jos näemme ne” – toteaa yksi päivän puhujista ohjelmaesittelyssään.

Metsätalouden hakiessa tulevaisuuden suuntaansa on siksi tärkeä kuvitella vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia mahdollisimman laajasti.

Monien globaalien haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen tai kasvavan globaalin eriarvoisuuden, ratkaiseminen ei nimittäin onnistu nojaamalla vain “todennäköisiin” tai edes “uskottaviin” tulevaisuuskuviin.

Niiden ratkaiseminen saattaa edellyttää ajattelun ja kuvittelun venyttämistä alueelle, joka nyky-ymmärryksellä saattaa vaikuttaa “juuri ja juuri mahdolliselta”, tai jopa toistaiseksi vielä “mahdottomalta”.

Teknologian kehitys on yksi merkittävimmistä tulevaisuutta muovaavista voimista. Mitä kaikkea koneiden ja laitteiden kehitys, satelliittiteknologia, droonit, tekoäly, biomimiikka ja lohkoketjut saattavatkaan vielä metsäalalle tuoda?

TEKNIIKKA-lavalla kuulette tänään enemmän teknologiakehityksen mahdollistamista uusista, metsäalan tulevaisuutta rakentavaista ratkaisuista. Lavaa isännöivät IBC-Carbon-hanke, Tapio ja Bitcomp.

’ ’ ’ ’ ’

Tulevaisuus ei kuitenkaan rakennu vain siitä, mitä neljällä lavallamme käsittelemme – tutkimusta, ihmistä, taloutta tai teknologiaa. Tulevaisuus on myös politiikkaa.

EU:n metsästrategia muokkaa myös Suomen edellytyksiä vastata reilun ja kestävän tulevaisuuden haasteisiin.

Petri Sarvamaa on europarlamentaarikko, eli meppi. Mutta ei kuka tahansa meppi.

Petri on esimerkiksi toiminut europarlamentin pääneuvottelijana oikeusvaltioperiaatteen toteutumista koskevissa kysymyksissä – ja nyt myös parlamentin pääneuvottelijana EU:n uuteen metsästrategiaan.

Pitkän uran viestinnän maailmassa tehneenä Petri on mies, joka pyrkii – ja kuullun mukaan myös pystyy – vakuuttamaan EU:ta komissaareja myöten siitä, että kestävällä ja monipuolisella metsätaloudella on moniin globaaleihin haasteisiin vastaamisessa tärkeä tulevaisuuden rooli, jota ei tule vaarantaa.

Ja että suomalainen metsätalous toimii tästä jo esimerkkinä.

Petri toi lokakuussa Metsäpäiville järjestetyille virtuaalietkoille videotervehdyksen, jonka viestin ja lupauksen voisi tiivistää yhteen sanaan: tasapuolisuus.

Tasapuolisuus, joka koskee sekä metsien käyttöä että siitä käytävää keskustelua. Tästä Petri on luvannut meille tänään puhua.

Ole hyvä, Petri!