Euroopan metsäinstituutin Marc Palahí: EU tarvitsee kunnianhimoista ja strategista lähestymistapaa metsäpolitiikkaan

"Puupohjaiset materiaalit tarjoavat tulevaisuudessa paljon vaihtoehtoja fossiilipohjaisiin ja uusiutumattomiin raaka-aineisiin ja tuotteisiin", Euroopan metsäinstituutin johtaja Marc Palahí sanoo.

Uusimmat uutiset

Euroopan metsäinstituutin johtaja Marc Palahí pitää ymmärryksen puutetta suurena haasteena eurooppalaisia metsiä koskevassa strategisessa keskustelussa.

”Euroopan unionissa ei ole metsäpolitiikan osaamista eikä komissiossa siksi myöskään ole kykyä käsitellä metsäpolitiikkaa tai kehittää strategiaa siitä, mitä metsät merkitsevät ilmastonmuutoksen kaltaisten haasteiden ratkaisemisessa tai millaisia mahdollisuuksia ne tarjoavat kierto- tai biotaloudessa”, Palahí sanoo.

Palahín mukaan unionin nykyinen metsästrategia sisältää oikeita asioita, mutta ei silti ole tarjonnut riittävää strategista pohjaa metsiä koskevan politiikan kehittämiselle.

Euroopan metsäinstituutti EFI on perustanut tieteen ja politiikan foorumin ThinkForestin parantaakseen unionin metsäasiantuntemusta. Sen tehtävä on lisätä tieteeseen pohjaavaa metsäasioiden vuorovaikutusta päätöksentekijöiden ja tutkijoiden välillä sekä unionin komission ja parlamentin kanssa.

”Tästä on tullut toimiva yhteistyöfoorumi. Rahoittajina on toistakymmentä EFI:n jäsenmaata, jotka haluavat käydä keskusteluja metsäasioista Euroopan tasolla”, Palahí toteaa.

Marc Palahí. Kuva: Markku Laukkanen
Marc Palahí. Kuva: Markku Laukkanen

Instituutti on laatinut useita tutkimukseen perustuvia raportteja sekä järjestänyt neuvonantajiensa Göran Perssonin ja Esko Ahon johtamia korkean tason tapahtumia. Niiden tarkoitus on tarjota päättäjille viimeisintä tutkimustietoa ja asiantuntemusta metsiä koskevan päätöksenteon tueksi.

Unionin metsämaille lisää yhteistyötä

Palahín mukaan Euroopan metsäinstituutti haluaa toimia tieteen, politiikan ja median rajapinnoilla.

”Tieteen tekijöille ja tutkijoille yhteydenpito politiikkaan ja mediaan ei ole aina itsestäänselvyys ja helppoa. Mutta nyt kun metsäasioissa on selvästi puutetta tiedosta, tutkijoille on entistäkin tärkeämpää kommunikoida näiden tahojen kanssa. Kärjistäen, tutkijoiden on puhuttava tulevaisuudessa kuin toimittajat ja vastaavasti toimittajien tulisi ajatella kuin tutkijat.”

Joensuussa pääpaikkaansa pitävä Euroopan metsäinstituutti on puolueeton organisaatio, joka tarjoaa päättäjille tieteeseen pohjautuvaa tietoa päätöksenteon tueksi. Sen tehtävänä on tutkimustiedon kokoaminen ja tiedon välittäminen päätöksentekijöille ymmärrettävässä muodossa sekä tiedon yhdistäminen käsillä oleviin ongelmiin ja politiikkaprosesseihin.

Euroopan metsämaiden tulisi Palahín mielestä tehdä enemmän yhteistyötä keskenään. Erityisesti perinteisten metsämaiden, kuten Suomen ja Ruotsin, tulisi tiivistää dialogiaan esimerkiksi Saksan, Ranskan, Italian ja Espanjan kanssa. Myös ne ovat metsäisiä maita, mutta näkevät metsäasiat usein eri näkökulmasta kuin pohjoismaat.

Metsistä on talouden ja ekologisuuden yhdistäjiksi

”Kestävästä metsätaloudesta on haastavaa käydä keskustelua, jos ekologisuus ja talous asetetaan aina vastakkain. Kestävä tulevaisuus kaipaa talouden ja ekologisuuden synergiaa”, Palahí huomauttaa.

”Suomi ja Ruotsi ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka metsä on ollut tärkeä taloudellinen pilari. Kummassakin metsäalueet ovat lisääntyneet sadan vuoden aikana. Tämä on hyvä osoitus siitä, mitä kestävä metsätalous on.”

Palahí, joka väitteli metsätieteiden tohtoriksi Joensuun yliopistossa, peräänkuuluttaa luottavaista, kunnianhimoista ja eteenpäin pyrkivää dialogia viemään viestiä metsien merkityksestä jatkuvasti urbanisoituvissa yhteiskunnissamme.

”Sosiaalinen media on perinteisen median rinnalla erittäin tärkeä. Myös sen merkitys tieteellisen tiedon levittämisessä kasvaa koko ajan. Tässä meidän tulee olla aktiivisia.”

”Suomi voi olla johtava maa kestävän metsätalouden tutkimuksessa. Suomalaiset yliopistot voisivat esimerkiksi tarjota kansainvälistä biotalouden maisteritutkintoa, joka yhdistäisi kaikki kestävyyden eri näkökulmat, mutta lisäisi rinnalle kaupallista koulutusta ja tulevaisuuden näkymien sekä kuluttajakäyttäytymisen näkökulmia.”

”Näin Suomea brändättäisiin biotalouden koulutuksen ja tutkimuksen kärkimaana”, sanoo Palahi.

Puupohjaisessa biotaloudessa tulevaisuus

Palahín mukaan tulevaisuus on sellainen biotalous, joka tunnistaisi markkinoiden aiemmin tekemät virheet luonnon arvon ymmärtämisessä. Tulevaisuus on hyvinvoivan talouden ja ekologisuuden yhdistämistä.

Palahín mukaan näitä ei voi erottaa toisistaan, vaan niiden välillä on synergia. Siksi käsitys metsien kestävyydestäkin tulisi ymmärtää ekologisena, taloudellisena ja sosiaalisena kestävyytenä.

”Metsäpohjaisen biotalouden merkitys on globaalisti vahvassa kasvussa. Vaatimukset materiaalien vähähiilisyydestä ja vähäpäästöisyydestä tulevat yhä isommaksi osaksi rakentamista, tekstiilialaa, pakkausalaa ja kemikaaleja. Puupohjaiset materiaalit tarjoavat tulevaisuudessa paljon vaihtoehtoja fossiilipohjaisiin ja uusiutumattomiin raaka-aineisiin ja tuotteisiin.”

Palahí muistuttaa muovin tuotannon lisääntyneen viimeisen 50 vuoden aikana 20-kertaiseksi. Muovia tuotetaan vuodessa 300 miljoonaa tonnia ja siitä kahdeksan miljoonaa tonnia päätyy mereen.

”Muovi on ongelma ja sen korvaamiseen tarvitaan uusia materiaaleja. Tekstiileissä polyesteri on fossiilipohjainen, minkä lisäksi puuvillan tuotanto vie Kiinassa ja Intiassa vesivaroja ja ruokatuotannon pinta-alaa. Kestävämpi vaihtoehto on puupohjainen tekstiili.”

”Tekstiilien tarve kasvaa keskiluokkaisen väestömäärän kasvun myötä. Se mitä Kiinassa ja Intiassa tapahtuu väestönkasvun ja kulutuskasvun myötä, muuttaa myös Euroopan metsäsektoria. Uusiutuvista ja kierrätettävistä puupohjaisista tuotteista tulee todellinen vaihtoehto nykyisille fossiilipohjaisille tuotteille ja ratkaisuille.”

Myös rakentamisen kasvu vaikuttaa Palahín mukaan puutuotteiden kysyntään, koska rakentamiseen tarvitaan ilmastonmuutoksen kannalta vähähiilisiä ja resurssitehokkaampia ratkaisuja. Hän muistuttaa, että betoni- ja teräsrakentaminen tuottavat päästöjä, joiden vähentämiseen tarvitaan vähähiilistä, uusiutuvaa puuta.

”Väestön kasvu merkitsee asuntotuotannon kasvua ja kaupunkirakentamisessa on otettava huomioon rakentamisen tuottamat päästöt yhä paremmin. Monissa maissa tapahtuu nyt vahvaa puurakentamisen kehitystyötä. Siinä Suomen kaltaisen maan kannattaa olla mukana.”


Euroopan metsäinstituutti EFI


 

Kirjoittaja

Markku Laukkanen

Kirjoita kommentti