Kuinka metsäkeskustelusta tehdään vientituote: Metsäakatemia käynnistyy Mosambikissa

Mosambikilaiset Sílvia Maússe Sitoe (vas.), Alberto Manhiça ja Romana Rombe Bandeira tutustuivat puun määrän mittaamiseen relaskoopilla Päättäjien Metsäakatemiassa, jonka Suomen Metsäyhdistys järjesti tänä vuonna Joensuun ympäristössä. Kuva: Saku Ruusila

Suomen Metsäyhdistyksen Päättäjien Metsäakatemia on käytössä jo kolmella mantereella. Suomessa yli 1000 vaikuttajaa on osallistunut yhteiskunnalliseen keskustelufoorumiin, jossa pohditaan metsien kestävän käytön roolia nyt ja tulevaisuudessa. Seuraavaksi Metsäakatemia otetaan käyttöön Mosambikissa.

Syyskuinen itäsuomalainen männikkö yllätti mosambikilaisen Sílvia Maússe Sitoen täysin. Trooppiseen sademetsään verrattuna pohjoinen havumetsä oli selkeä ja turvallinen.

”Metsä oli kuin puutarha, jossa ei ikinä voisi esimerkiksi eksyä. Meillä metsässä pääsee eteenpäin lähinnä viidakkoveitsen avulla”, Sitoe nauraa.

Hänen kollegoilleen, Eduardo Mondlanen yliopiston tohtorille Romana Rombe Bandeiralle sekä maatalouden tutkimusinstituutin IIAM:n tutkijalle Alberto Manhiçalle suomalaismetsä oli entuudestaan tuttu, mutta aina yhtä erikoinen näky.

”Kun Suomessa on kolme pääasiallista puulajia, Mosambikissa niitä on yli sata”, Manhiça toteaa.

Mosambikilaiset metsäasiantuntijat osallistuivat Joensuussa Suomen Metsäyhdistyksen järjestämään Päättäjien Metsäakatemiaan. Nelipäiväinen kurssi kokoaa yhteen eri alojen yhteiskunnallisia vaikuttajia keskustelemaan metsäasioista ja tutustumaan metsäsektorin toimintaan.

Haasteena metsien kestävä käyttö

Mosambik on yksi Afrikan metsäisimpiä maita. Noin puolet sen pinta-alasta on metsää. Metsien käytön osuus bruttokansantuotteesta on neljä prosenttia ja suuri osa väestöstä on riippuvaisia polttopuusta ja puuhiilestä.

”Haasteenamme on tuoda metsien kestävä käyttö yhteiskunnalliseen keskusteluun”, Bandeira toteaa. ”Muutoin metsiämme ei muutaman vuosikymmenen kuluttua enää ole.”

Bandeira kollegoineen toivoo, että ymmärrystä metsien tärkeydestä voitaisiin Mosambikissakin lisätä Metsäakatemian keskustelevaa toimintatapaa soveltamalla. Metsien kestävä käyttö on heidän mukaansa turvattu laissa, mutta lain soveltamisessa käytäntöön on paljon parantamisen varaa.

Mosambikin 43 miljoonaa hehtaaria luonnontilaista metsää on valtion omistuksessa. Metsätaloutta ohjaavat isot kansainväliset yhtiöt, jotka viljelevät puuta kuten eukalyptusta.

Suomen yksityinen maanomistus yllätti mosambikilaiset. Perheet omistavat Suomen 23 miljoonasta metsähehtaarista metsää yli kaksi kolmasosaa, yritykset hieman alle kymmenesosan. ”Yksityisomistuksessa on paljon ideaa, sillä se jakaa myös vastuuta metsänhoidosta”, Sitoe pohtii.

Metsäakatemia täyttää jo 20 vuotta

Päättäjien Metsäakatemia täyttää tänä vuonna 20 vuotta ja siihen on osallistunut 1300 suomalaisvaikuttajaa. Akatemian johtajan Tiina Rytilän mukaan toimintaa voisi verrata maanpuolustuskurssiin: sen avulla metsien roolia voidaan nostaa vahvemmin esille yhteiskunnan kehittämisessä.

”Metsäakatemia tukee metsäsektoria yhteiskunnallisessa keskustelussa vahvistamalla sektoreiden välisiä verkostoja, tarjoamalla ajankohtaista tietoa kompaktisti ja tuomalla erilaisia näkökulmia metsäkeskusteluun”, Rytilä toteaa.

Metsäakatemia kutsuu kursseilleen vaikuttajia yhteiskunnan eri aloilta: politiikasta, liike-elämästä, kansalaisjärjestöistä, hallinnosta, tiedotusvälineistä. Monipuolinen osallistujakunta takaa erilaiset mielipiteet ja näkökulmat niin keskusteluissa kuin alustuksissa, joita kurssilaiset itse pitävät. Metsäalan kysymyksiin paneudutaan seminaarisalissa, maastossa ja tuotantolaitoksissa eri puolilla Suomea. Viimeksi kurssi järjestettiin Joensuussa ja sen lähikunnissa.

Metsäakatemian viestintäkonseptista on luotu myös vientituote. Konsepti sopii Rytilän mukaan maille, jotka haluavat vahvistaa uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä yhteistyössä ja tavalla, joka on koko yhteiskunnan mielestä kestävää. Mosambikin lisäksi suomalaista metsäakatemiaa sovelletaan jo Latviassa, Costa Ricassa ja Tansaniassa.

Mosambikiin Metsäakatemia löysi Luonnonvarakeskus Luken kautta. Luke kehittää Forecas-hankkeellaan Mosambikin metsäntutkimusta yhdessä Eduardo Mondlanen yliopiston ja IIAM-instituutin kanssa.

”Osana hanketta on metsäsektorin roolin vahvistaminen, siitä tiedottaminen sekä viestintä päätöksentekijöille. Metsäakatemiassa tämä kaikki yhdistyy”, Rytilä toteaa. ”Toivon, että Metsäakatemia auttaa avoimen keskustelukulttuurin luomisessa ja ihmisten osallistamisessa metsäalan kehitykseen.”

Suomen Metsäyhdistys julkaisee myös forest.fi-verkkolehteä.


Päättäjien Metsäakatemia


 

Kirjoittaja

Anna Kauppi

Kirjoita kommentti