Kunnat ovat siirtyneet puurakentamisen kärkeen – syynä on ennen kaikkea sisäilmaongelmat

Suuret kaupungit ovat lisänneet puurakentamista aktiivisimmin, sanoo Suomen PEFCin markkinointipäällikkö Juha Uppa. Kuva: Jenni Kylmäaho

Yli puolet Suomen kunnista on kirjannut puurakentamisen edistämisen strategiaansa. Silti kunnissa ymmärretään vain harvoja puurakentamisen etuja, kertoo Suomen PEFCin kuntapäättäjien keskuudessa teettämä selvitys.

Kuntapäättäjien mielestä tärkein peruste puurakentamiselle on sisäilmaongelmien torjunta. Esimerkiksi puuraaka-aineen vastuullinen alkuperä ja uusiutuvuus koettiin vähemmän tärkeiksi, mutta kaikkein vähiten perusteena arvostettiin puurakentamisen nopeutta.

Puurakentaminen on kuitenkin 25–50 prosenttia nopeampaa kuin betonielementeistä rakentaminen, mikä tuo rakennuttajalle suoraa säästöä. ”Tämä tarkoittaa nimenomaan rakennuspaikalla tehtävää työtä. Toki suunnittelu puurakentamisessa vie enemmän aikaa, mutta sekin vähenee suunnittelukäytäntöjen vakiintuessa”, sanoo Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkola.

Lyhyestä rakennusajasta koituu muitakin hyötyjä, kuten pienempi häiriö ympäristölle. Ruotsissa on laskettu, että betonisen asuinkerrostalon rakentaminen vaatii 232 kuorma-autollista rakennusmateriaaleja, kun puisen rakentaminen vaatii 47. Se lisää turvallisuutta ja vähentää päästöjä, jotka muutenkin ovat puurakentamisessa puolet siitä mitä betonirakentamisessa.

Mikkolan mukaan lyhyen rakentamisajan aliarvostus saattaa olla osoitus heikosta puuosaamisesta kuntien rakennustoimessa. ”Ainakin se kertoo huonosta kustannustietoisuudesta, mikä on yllättävää, kun rakentamisen hinnasta puhutaan niinkin paljon”, sanoo Mikkola.

Puurakentamiskaavat ovat harvinaisia

59 prosenttia kunnista on kirjannut puurakentamisen edistämisen strategiaan, suurista kaupungeista jopa 83 prosenttia. Puun käyttöä arvostetaan kunnissa ympäristöystävällisenä, puuraaka-aineen halutaan olevan kotimaista ja sen katsotaan edistävän oman seutukunnan elinvoimaa. Tutkimuksen tilaajan, PEFC-metsäsertifiointijärjestelmän merkin tunnisti 61 prosenttia vastaajista.

Valtaosa kunnista myös koki, että puun vastuullinen alkuperä ja metsiin liittyvät kestävän kehityksen tavoitteet pitäisi ottaa nykyistä paremmin huomioon kuntien rakennustoimen hankinnoissa.

Kunnat kuitenkin edistävät puurakentamista pääasiassa vain omassa toiminnassaan, erilaisin strategioin ja linjapäätöksin. Kuntien vahvimman keinon, kaavoituksen käyttöä tutkimuksessa ei kysytty, vaikka se on esimerkiksi Ruotsissa ollut ratkaisevin tekijä puurakentamisen kasvussa ja Suomessakin sillä on saavutettu hyviä tuloksia siellä, missä sitä on käytetty.

Toisaalta omassa rakentamisessaan kunnat ovat viime aikoina lisänneet puun käyttöä reippaasti. Esimerkiksi viime vuonna kunnissa tehtiin puusta kolmasosa aloitetuista koulu- ja kokoontumisrakennuksista, neljäsosa hoitoalan rakennuksista, 15 prosenttia omasta asuntotuotannosta.

Koko Suomessa puun osuus suurista puurakennuksista oli vain viisi prosenttia, kun se Ruotsissa on kaksinkertainen.

Matti Mikkola. Kuva: Hannes Mäntyranta
Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkolan mukaan puurakentamiseen on jo nyt syntynyt useita yrityksiä, joiden liikevaihto on nopeasti kasvanut kymmeniin miljooniin euroihin, muutamilla yrityksillä jo yli 50 miljoonan euron. Kuva: Hannes Mäntyranta

Isot kaupungit ovat aktiivisimpia

”Erityisen aktiivisia ovat olleet isot kaupungit”, sanoi markkinointipäällikkö Juha Uppa Suomen PEFCistä. Mielenkiintoista sinänsä, jos yksi syy puurakentamiseen on oman alueen elinvoiman kasvattaminen – ainakin tällä perustella osuuden luulisi olevan pienissä maaseutukunnissa isompi.

Myöskään puurakentamisen esteitä ei selvityksessä kysytty. Mikkolan mukaan sellaisiksi mainitaan useimmiten erilaiset tekniset syyt. ”On helpompi pitäytyä vanhassa”, sanoo Mikkola.

Puurakentamisen nousua on odotettu kauan ja se on noussut hitaasti, mutta kuinka nopeasti se voi nousta? Jos kysyntä nyt lähtisi nopeaan nousuun, mitkä olisivat teollisuuden mahdollisuuden vastata?

Mikkolan mukaan kasvava kysyntä luo hämmästyttävän nopeasti uutta tarjontaa. ”Pahinta on epätasainen kysyntä, joka tuottaa tyhjäkäyntiä ja kustannuksia”, sanoo Mikkola.

Mikkolan mukaan puurakentamiseen on jo nyt syntynyt useita yrityksiä, joiden liikevaihto on nopeasti kasvanut kymmeniin miljooniin euroihin, muutamilla yrityksillä jo yli 50 miljoonan euron. Tämä johtuu siitä, että kasvukeskusten kysynnän uskotaan olevan vankalla pohjalla.

Jo nykyisellä tarjonnalla voitaisiin turvata suurten puurakennusten osuuden kaksinkertaistuminen. ”Se voitaisiin saavuttaa jopa parissa vuodessa. Viidennes voitaisiin saavuttaa pian vuoden 2025 jälkeen”, sanoo Mikkola.

PEFC Suomi – Suomen Metsäsertifonti ry:n tilaamassa kyselyssä haastateltiin luottamushenkilöjohtoa 80 kunnasta tasaisesti kaikkien ely-keskusten alueelta, mikä edustaa 24 prosenttia Suomen 311 kunnasta. Kuudesta suurimmasta kaupungista haastateltiin myös teknisen toimen johtoa. Kyselyn toteutti Kantar TNS ja sen rahoitti Suomen Metsäsäätiö.


Suomen PEFCin tiedote tutkimuksesta

Aiemmin forest.fi:ssä: ”Puurakentaminen vaatii vain paikallispoliitikkojen päätöksiä”


 

Kirjoittaja

Hannes Mäntyranta

Yksi kommentti “Kunnat ovat siirtyneet puurakentamisen kärkeen – syynä on ennen kaikkea sisäilmaongelmat” artikkeliin

Heikki Koivula sanoo:

Ilmanvaihtojärjestelmän mineraalivillakuitulähteet kannattaa poistaa ennen muita korjauksia. Mineraalivillakuidut ovat yleisin syy sisäilmaoireiluun. Työterveyslaitos (TTL) tutki (ks. täältä) jo vuosina 2006-09, että vain alle kymmenessä prosentissa tutkituista yli sadasta toimistokiinteistöistä oli vain vähän kuituja ilmanvaihtojärjestelmän tuloilmaputkissa. Linkin takaa löytyvän artikkelin kommenteissa on lisää tietoa aiheesta ja linkki tutkimukseen.

Kuitukorjaukset ovat myös Vantaan koulukorjausten kolmen kärkitoimenpiteen listalla. Korjauksia tekevän tahon mukaan kuitulähteiden poisto on myös edullista muuhun korjaamiseen verrattuna.

Kirjoita kommentti