Lintujen pesimäaikaisille hakkuille uusi ohje – vahingot ovat ikäviä, mutta promilleluokkaa

Linnunpönttöjen asentaminen puihin on monelle suomalaiselle rakas harrastus, myös metsänomistajalle. Se ei kuitenkaan kuulu jokamiehenoikeuksiin. Kuvassa talitiainen viemässä ruokaa pesäpöntölle. Kuva: Vilma Issakainen

Linnunpesiä voidaan tehokkaasti säästää hakkuiden aiheuttamilta vahingoilta suuntaamalla pesimäaikaiset hakkuut karuimmille ja kuivimmille maille. Pahimmillaankin tuhoutuvien pesien osuus kaikista pesistä on vain promilleluokkaa.

Lintujen pesimäaikaisia hakkuita ei nykyään rajoiteta viranomaismääräyksin. Metsäsertifiointi sen sijaan tuo rajoituksia ja lisäksi Metsäteho on tehnyt suosituksen siitä, miten linnusto tulisi ottaa hakkuissa huomioon. Lisäksi metsätyötä tekevillä yrityksillä ja metsäteollisuusyrityksillä on asiassa omia ohjeita.

Metsätehon suositus perustuu laajapohjaisen kesähakkuutyöryhmän mietintöön vuodelta 2000 ja sen päivitystyö on hiljattain aloitettu samojen organisaatioiden kanssa. Erikoistutkija Sini Savilaakso Metsäteholta sanoo, että uudessa suosituksessa keskitytään kuvaamaan linnustolle tärkeät metsien rakennepiirteet sekä antamaan ohjeita, miten linnusto voidaan ottaa huomioon metsätalouden toimissa.

”Selvitämme, millaista tutkimusta asiassa on kuluneiden vuosien aikana tehty ja mitä se kertoo, ja tietenkin uudet metsänkäsittelymuodot, kuten jatkuva kasvatus, otetaan huomioon”, Savilaakso sanoo.

Tavoitteena on tehdä mobiilipohjainen sovellus, jonka avulla metsänomistaja saa tietoa linnustosta ja sen tarvitsemista metsän rakennepiirteistä. Metsätaloustoimien tekijät taas saavat ohjeistuksen siitä, miten linnusto voidaan ottaa huomioon metsänkäsittelyn eri vaiheissa. Suosituksia tehdään esimerkiksi puuta ostavalle metsäteollisuudelle ja korjuuyrityksille, jotka käytännössä hoitavat hakkuut metsissä.

Sini Savilaakso.
Metsätehon erikoistutkija Sini Savilaakson mukaan oppaassa annetaan metsänomistajille ja metsätyön tekijöille tietoa linnustolle tärkeistä metsien rakennepiirteistä ja siitä, miten nämä voidaan metsätaloustoimissa ottaa huomioon.

Pesintä voidaan turvata hakkuiden ajoittamisella

Normaalisti metsäyhtiöt eivät puukaupan jälkeen välittömästi hakkaa ostamiaan puita, vaan yhtiöillä saattaa olla suurikin määrä ostettuja ja hakkaamista odottavia metsiköitä. Kun metsiköiden hakkuujärjestystä suunnitellaan, Metsätehon suositus kehottaa ottamaan huomioon myös lintujen pesinnän.

Hakkuut voidaan suunnata niin, että metsiköissä, missä on paljon linnunpesiä – kuten lehdot ja muut viljavat metsät – hakataan muulloin kuin lintujen pesimäaikana.

Suomessa pesii vuosittain arviolta 50 miljoonaa lintuparia. Kuinka suuri osa pesistä vahingoittuu hakkuissa, siitä ei ole luotettavaa selvitystä. Arviot vahingoittuneista pesistä liikkuvat alle promillessa pesien kokonaismäärästä.

Aikuisia lintuja hakkuut eivät juurikaan vahingoita ja ne voivat useissa tapauksissa pesiä samana kesänä uudestaankin. Pesimäaikaiset hakkuut ovat siis ennemmänkin eläinsuojelullinen kuin lintukantojen selviämiseen liittyvä kysymys.

Kielto lisäisi hakkuiden sesonkiluontoisuutta

Sitäkin on esitetty, että hakkuista pitäisi luopua kokonaan touko-kesäkuun pesintäajaksi. Se johtaisi kuitenkin koko metsäalan monenlaisiin vaikeuksiin, ainakin jos hakkuumäärät haluttaisiin pitää ennallaan.

Metsäteollisuus tarvitsee tasaisen puuvirran. Jos touko-kesäkuun hakkuut kiellettäisiin, puuta pitäisi hakata muina aikoina enemmän ja varastoida se käytettäväksi pesimäaikana. Tästä eivät välttämättä hyötyisi linnutkaan.

Suomessa useiden lintukantojen selviämisen kannalta oleellisempaa onkin, kuinka iso osa aikuisista linnuista selviää talven yli. Jos pesimäaikaiset hakkuut korvataan esimerkiksi lintujen talvivarastoina käyttämien puiden hakkuulla, vahinko voi olla jopa suurempi. Tällaisia talvivarastoja keräävät muun muassa hömötiainen ja töyhtötiainen.

Hakkuutyön sesonkiluonteisuus lisääntyisi jopa enemmän kuin kesähakkuutyöryhmä arvioi, koska tuolloin ei vielä tiedetty talven hakkuusesonkia lyhentävästä ilmastonmuutoksesta. Talvihakkuille pitäisi hankkia lisää työvoimaa ja koneita, mutta toisaalta työvoima jouduttaisiin lomauttamaan touko-kesäkuuksi ja iso osa koneista seisoisi sen aikaa tuottamattomina. Ympärivuotinen työllisyys kuitenkin tekee helpommaksi hankkia osaavaa henkilökuntaa, mikä parantaa myös ympäristöasioiden hallintaa.

Kuvakaappaus Luonnonsuojeluliiton Twitter-viestistä 12.6.2018, jonka kuva osoittautui lavastukseksi.
Pesimäaikaiset hakkuut herättävät suuria tunteita. Muun muassa Suomen Luonnonsuojeluliitto levitti viime kesänä tätä erään lintuharrastajan tviitistä otettua kuvaa esimerkkinä hakkuiden riskeistä linnuille. Lintuasiantuntijat osasivat epäillä kuvaa tuoreeltaan: pienikin linnunpoikanen on varustettu sen verran hyvillä vaistoilla, että se kyllä hakeutuu turvaan ja pois aukeilta paikoilta. Myöhemmin kuva osoittautuikin lavastukseksi ja kävi ilmi, että metsänomistaja oli erityisesti säästänyt hakkuuaukon viereen muutamia puita, joihin hän oli vielä kiinnittänyt linnunpönttöjäkin.

Kesähakkuutyöryhmän arvion mukaan yksin varastointi aiheuttaisi 5–10 prosentin lisäkustannuksen koko vuoden puunkorjuulle. Erityisesti sahat joutuisivat vaikeuksiin: touko-kesäkuun hakkuukiellon jälkeen olisi heinäkuun lomakuukausi, minkä jälkeen sahoilla pitäisi olla heti elokuun alussa tuoretta tukkia sahatavaraksi, vaikka hakkuut olisivat olleet jäissä kolme kuukautta.

Pesimäajan metsätyöt valmistellaan huolella

Jos lehtipuuvaltaisissa metsissä kuitenkin joudutaan tekemään lintujen pesimäaikana metsätöitä, esimerkiksi Metsä Groupin hakkuissa alue tarkastetaan etukäteen linnunpesien varalta. ”Jos pesiä löytyy, ne merkitään nauhoilla ja tieto niistä toimitetaan metsätyön tekijälle”, sanoo kestävän kehityksen päällikkö Janne Soimasuo Metsä Groupilta.

Myös hakkuita suurten petolintujen pesien läheisyydessä rajoitetaan. Tällä hetkellä metsänomistaja saa ympäristöviranomaisilta tietoonsa maillaan olevat suurten petolintujen pesät, mutta hakkuutyötä tekevät yhtiöt eivät saa. ”Mutta tähän on tulossa muutos”, sanoo Soimasuo.

Savilaakson mukaan uudet ohjeet valmistuvat keväällä 2020, niin että ne ovat käytössä saman vuoden pesimäaikana.

Kirjoittaja

Hannes Mäntyranta

Kirjoita kommentti