Metsä ja puu -kysely: Luottamus metsäalaan vahvistuu

Ruskaa suomalaismetsässä. Kuva: Vilma Issakainen

Uusimmasta Metsä ja puu -mielipidetiedustelusta selviää, että viitisen vuotta sitten tapahtunut käänne suomalaisten luottamuksessa metsäalaan on vahvistunut. Tiedustelussa kysytään kansalaisten käsityksiä metsäalasta erittäin monesta näkökulmasta. Ne kaikki kertovat luottamuksen vahvistumisesta.

Suomen Metsäyhdistyksen teettämä tiedustelu antaa suomalaisten metsämielipiteistä samansuuntaisen kuvan kuin Euroopan unionin komission teettämä Eurobarometri viime lokakuussa. Sen mukaan suomalaiset pitävät metsien talouskäyttöä niiden tärkeimpänä roolina esimerkiksi ympäristöasioihin tai hiilensidontaan verrattuna.

Eurobarometrin mukaan suomalaisten metsäasenteet poikkeavat tässä suhteessa muusta Euroopasta melko jyrkästi. Jopa Ruotsissa asioita ajatellaan hyvin toisella tapaa.

Suomessa metsien hoito ylipäätään saa Metsä ja puu -tiedustelun mukaan vankan tuen. 88 prosentin mielestä se on erittäin tai melko hyvää, kun taas melko tai erittäin huonona sitä pitää 11 prosenttia. Tulos on samalla tasolla kuin aiemmassa selvityksessä, joka tehtiin vuonna 2012.

Keskimääräistä enemmän metsien hoidon tasoa Suomessa kritisoivat Helsinki-Uudenmaan suuralueella asuvat, korkeakoulututkinnon suorittaneet, vihreitä äänestävät vastaajat ja – ehkä hieman yllättävästi – metsää omistavat vastaajat. Metsänomistajissa on tosin myös keskimääräistä enemmän niitä, joiden mielestä metsien hoito Suomessa on erittäin hyvää.

Sama pätee, kun kysytään metsien hoidosta omassa lähiympäristössä. Selvä enemmistö, 84 prosenttia, on sitä mieltä, että omalla asuinalueella metsiä on hoidettu erittäin tai melko hyvin. 12 prosentin mielestä lähimetsiä on hoidettu melko tai erittäin huonosti. Positiiviset arviot ovat lisääntyneet jonkin verran edellisestä tutkimuskerrasta.

Metsäammattilaisiin luotetaan

Suomalaiset luottavat edelleen metsäammattilaisten osaamiseen. He myös tietävät, että metsiä hakataan vähemmän kuin ne kasvavat.

Ehkä tästä johtuu, että yhä useamman mielestä puuta riittää teollisuuden raaka-aineeksi jatkossakin. Entistä useampi ajattelee, että Suomen hyvinvointi perustuu metsiin myös tulevaisuudessa ja metsien hyödyntämistä olisi tehostettava työllisyyden kohottamiseksi ja elintason ylläpitämiseksi.

Kun kysytään, keneen kansalaiset luottavat metsien hoitoa koskevissa kysymyksissä, parhaat arvosanat saavat metsäammattilaiset ja metsäntutkijat – ja heidän luotettavuus on myös kasvanut edellisestä kyselystä. Metsäammattilaiset sijoittaa luotettavimmiksi 35 prosenttia ja metsäntutkijat 28 prosenttia vastaajista. Ympäristöjärjestöjä piti luotettavimpana kuusi prosenttia vastaajista.

Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamista koskevissa kysymyksissä tulokset ovat toisenlaiset. Tutkijat koetaan kuitenkin luotettavimmiksi – tätä mieltä on 38 prosenttia vastaajista – mutta toiseksi luotettavimpia ovat ympäristöjärjestöjen edustajat ja metsäammattilaiset, kumpikin vajaan neljänneksen mielestä.
Verrattuna edelliseen tiedusteluun, ympäristöjärjestöjen luotettavuus on noussut.

Suomen luonnonsuojeluliitto koetaan ympäristöjärjestöistä luotettavimpana metsien hoitoa koskevissa kysymyksissä. Toiseksi useimmin mainitaan WWF, mutta sen osuus on ollut trendinomaisessa laskussa jo pitkään. Luottamus Luonto-Liittoon on ollut kasvussa jo pitkään ja se on saavuttanut 14 prosentin tason, mikä on enää kymmenen prosenttiyksikön päässä WWF:n luvusta.

Monimuotoisuuskysymyksissä on pientä hajontaa

Kyselyn mukaan entistä useampi ajattelee, että metsien käsittely on muuttunut metsäluonnon hoidon kannalta parempaan suuntaan viime kymmenen vuoden aikana. Toisaalta, hieman viime tutkimuskertaa useampi on myös sitä mieltä, että metsiemme hakkuut ja hoito ovat uhka eläin- ja kasvilajien runsaudelle.

61 prosenttia vastaajista ajattelee, että lähiympäristön metsiä on suojeltu sopivasti. 26 prosentin mielestä suojelua on liian vähän ja kolmen prosentin mielestä liian paljon. Hieman edellistä tutkimuskertaa useampi haluaa lisää suojelua. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta on sitä mieltä, että Suomessa on virkistyskäyttöön sopivia metsiä vähintään melko riittävästi ja puolet ajattelee, että niitä on täysin riittävästi.

Kun kysyttiin Suomen metsien suojeluosuutta muuhun Eurooppaan verrattuna, 45 prosenttia arvelee, että Suomessa on muuta Eurooppaa enemmän suojelumetsiä. Saman tasoiseksi suojelun arvelee 27 prosenttia ja pienemmäksi 19 prosenttia. COST E4 -vertailun mukaan Suomessa on suojeltua metsämaata prosentuaalisesti enemmän kuin missään muussa Euroopan maassa. Tätä mieltä olevien osuus on kasvanut verrattuna edelliseen tiedusteluun.

Metsäteollisuuden kilpailukykyyn uskotaan

Tiedustelussa verrattiin metsäteollisuutta kolmeen muuhun teollisuudenalaan: elektroniikka-, metalli- ja rakennusteollisuuteen. Ensiksi väitettiin, että kyseinen teollisuudenala ”on maamme hyvinvoinnin tärkein perusta ja ylläpitäjä”, toiseksi, että se ”selviää hyvin kansainvälisen kilpailun vaatimuksista”.

Hyvinvoinnin tärkeimpänä perustana pidetään metsäteollisuutta. Vastaajista 36 prosenttia on ehdottomasti ja 48 prosenttia melko paljon tätä mieltä. Samaa mieltä olevien osuus on kasvanut hieman vuodesta 2012, eri mieltä olevien osuus on vuoden 2012 tasolla.

Mitä tulee kansainväliseen kilpailuun, metsäteollisuuden arvioidaan selviävän parhaiten: kolme neljästä vastaajasta on ainakin melko paljon samaa mieltä tästä. 66 prosenttia vastaajista arvioi metalliteollisuuden selviävän hyvin, elektroniikkateollisuuden ja rakennusteollisuuden luvut ovat 60 ja 58 prosenttia.

Metsäteollisuuden arvioidaan nyt selviävän kilpailuvaatimuksista yhtä hyvin kuin vuonna 2012. Muilla teollisuudenaloilla arvio on selvästi synkempi kuin vuonna 2012.

Vastaajista 73 prosenttia on sitä mieltä, että metsähaketta tulisi käyttää bioenergian tuotannossa nykyistä enemmän ja viidesosa ajattelee, että nykyinen taso on hyvä. Nykyistä tasoa kannattavien osuus on hieman suurempi kuin vuonna 2012.

Kun kysyttiin vastaajien arviota metsähakkeen käytön vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen, vastausten jakauma osoitti entistä selvempää polarisaatiota. Nyt 42 prosenttia oli samaa mieltä väittämän ”kasvava metsähakkeen tuotanto ja käyttö muodostaa vaaran metsäluonnon monimuotoisuudelle” kanssa, kun taas eri mieltä oli 48 prosenttia. Vuonna 2012 samaa mieltä oli 59 prosenttia ja eri mieltä 33 prosenttia.

Suurinta metsänomistajaa ei tunneta

Tiedustelussa selvitettiin myös suomalaisten tietoja metsäalasta.

Suomalaisista puolet arvioi, että maan suurin metsänomistaja on valtio. Yksityishenkilöitä ja perheitä suurimpana omistajaryhmänä pitää runsas neljäsosa. Todellisuudessa perhemetsien osuus metsistä 53 prosenttia.

Metsäteollisuuden osuus Suomen vientituloista vuonna 2014 oli noin viidennes. Haastatelluista neljännes sijoitti osuuden luokkaan 15–24 prosenttia. Lähes yhtä usein osuudeksi arvioitiin 25–34 prosenttia.

Metsä ja puu -mielipidetiedustelun teki Taloustutkimus Suomen Metsäyhdistyksen toimeksiannosta. Tiedustelu tehtiin henkilökohtaisina haastatteluina 1012 henkilön otoksessa, joka edustaa 15–79-vuotiaita mannersuomalaisia. Haastattelut tehtiin marras-joulukuussa 2015 ja ne olivat henkilökohtaisia.
Tiedustelun tuloksissa oleva, tilastollisista syistä johtuva virhe on enimmillään 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Metsä ja puu -mielipidetiedustelun rahoittivat Metsämiesten Säätiö ja Suomen Metsäsäätiö.


Suomen Metsäyhdistyksen tiedote ja yksityiskohtaiset Metsä ja puu -kyselyn tulokset


 

Kirjoittaja

Hannes Mäntyranta

Kirjoita kommentti