Metsä ja puu -kyselyn tulokset 2012

Metsä ja Puu -mielipidetiedustelu tehtiin Suomen Metsäyhdistyksen toimeksiannosta Taloustutkimuksen Omnibus-kyselyn yhteydessä. Kyselyn tavoitteena oli selvittää suomalaisten asenteita metsäteollisuuteen ja metsien hoitoon, selvittää tiedontasoa metsien omistuksesta, suojelusta ja metsäteollisuustuotteiden osuudesta vientituloista. Edellinen vastaava tutkimus tehtiin touko-kesäkuussa 2009. Sitä ennen tutkimuksia on tehty kymmenen kertaa vuodesta 1993 lähtien, aina samanlaisin kysymyksin.

Tämä tutkimus tehtiin henkilökohtaisina haastatteluina 1004 henkilön otoksessa, joka edustaa 15-79-vuotiaita mannersuomalaisia. Tilastollisista syistä johtuva virhemarginaali on tällä otoksella korkeintaan 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. Haastattelut tehtiin maaliskuussa 2012.

Seuraavassa esitämme kyselyn kysymykset, niihin saadun vastausjakauman sekä lyhyen kuvauksen vastauksista. Vastauksen vieressä oleva kuvake toimii linkkinä PDF-muodossa esitettyyn vastausjakaumaan.

Vastaajien tietoja mittaavien kysymysten yhteydessä annetut oikeat vastaukset perustuvat Metsäntutkimuslaitoksen Metsätilastollisen vuosikirjan uusimaan painokseen, ellei toisin mainita.

Metsä ja puu -mielipidetiedustelun rahoitti Suomen Metsäsäätiö.

Kirjoittaja

Suomen Metsäyhdistys ry

Liitetyt tiedostot

  • metsa_ja_puu_barometri_2012_01

    1 Suurin metsänomistajaryhmä

    Niiden osuus, jotka luulevat valtion olevan suurin metsänomistaja, on laskenut hiukan. Vain 26 prosenttia tiesi, että suurin metsänomistajaryhmä ovat yksityiset henkilöt ja perheet. Todellisuudessa yksityishenkilöt ja perheet omistavat 52 prosenttia Suomen metsistä, valtio 35 ja metsäteollisuus kahdeksan prosenttia. Tuottavista talousmetsistä perhemetsänomistuksen osuus on jopa kaksi kolmasosaa. PDF on kaksisivuinen.
  • metsa_ja_puu_barometri_2012_02

    2 Metsäteollisuuden osuus viennistä

    25 prosenttia sijoitti metsäteollisuustuotteiden vientiosuuden Suomen vientituloista luokkaan 15-24 prosenttia. Todellisuudessa osuus on noin viidennes (lähde: Metsäteollisuus ry).
  • metsa_ja_puu_barometri_2012_03

    3 Suojeltujen metsien osuus Suomessa

    Vastaajat yliarvioivat edelleenkin hiukan Suomen suojelumetsien osuuden Suomen metsistä, mutta kuitenkin vähemmän kuin ennen. Vastausten mediaani asettui 10 prosentin kohdalle, mikä tarkoittaa, että sen molemmin puolin oli yhtä paljon vastaajia. Jos Suomen metsien suojeluosuus halutaan ilmaista yhdellä luvulla, esimerkiksi ympäristöviranomaiset käyttävät tiukasti suojellun metsän osuutta tuottavan metsämaan ja vähätuottoisen kitumaan alasta. Tämä osuus on noin yhdeksän prosenttia.
  • metsa_ja_puu_barometri_2012_04

    4 Lähimetsien hoidon taso

    79 prosenttia vastaajista arveli, että hänen asuinseutunsa ja sen ympäristön metsiä on hoidettu erittäin tai melko hyvin. Vastausjakaumassa ei ole suuria muutoksia. Lähiseudun metsien hoitoa huonona tai erittäin huonona pitävien osuus oli 17 prosenttia.
  • metsa_ja_puu_barometri_2012_05

    5 Lähimetsien suojelun riittävyys

    Kaksi kolmasosaa vastaajista oli sitä mieltä, että hänen asuinseutunsa ja lähiympäristön metsiä on suojeltu riittävästi. Niiden osuus, jotka pitivät suojelun määrää liian pienenä, laski 28 prosentista 24:ään; epätietoisten osuus kasvoi vastaavalla määrällä.
  • metsa_ja_puu_barometri_2012_06

    6 Onko virkistysmetsiä riittävästi?

    Liki 90 prosenttia vastaajista koki, että Suomessa on riittävästi metsiä virkistykseen, kuten marjastukseen, ulkoiluun ja sienestykseen. Osuus on jopa noussut hieman edelliskerrasta.
  • metsa_ja_puu_barometri_2012_07

    7 Metsien hoidon taso Suomessa

    88 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että metsien hoidon taso on Suomessa erittäin tai melko hyvää. Luvussa ei ole suuria muutoksia edelliseen kertaan nähden.
  • metsa_ja_puu_barometri_2012_08

    8 Suomen metsänsuojelutaso verrattuna Eurooppaan

    38 prosenttia arveli Suomessa olevan suojelumetsiä enemmän kuin muualla Euroopassa, samantasoiseksi suojelun arvioi 30 prosenttia ja pienemmäksi 22 prosenttia. Kansainvälisen COST E4 -tutkimuksen mukaan Suomessa on suojeltua metsämaata suhteellisesti enemmän kuin missään muussa Euroopan maassa. Niiden osuus, jotka tietävät tämän, on laskenut vuodesta 2007 lähtien, jolloin heidän osuutensa 47 prosenttia.
  • metsa_ja_puu_barometri_2012_09a

    9a Metsiin perustuva hyvinvointi ja jätepaperin talteenotto

    Neljä viidestä vastaajasta oli sitä mieltä, että Suomen hyvinvointi perustuu myös tulevaisuudessa metsiin. Ehdottomasti samaa mieltä olevien osuus nousi selvästi. Puolet vastaajista uskoo, että jätepaperista saadaan Suomessa takaisin käyttöön vain vähäinen osa. Metsäteollisuus ry:n mukaan jätepaperista kerätään käytettäväksi noin 70 prosenttia.
  • metsa_ja_puu_barometri_2012_09b

    9b Hakkuiden suhde kasvuun ja niiden aiheuttama uhka luonnolle

    Noin puolet vastaajista uskoo, että metsien hakkuut ovat uhka eläin- ja kasvilajien runsaudelle. Osuus on laskenut edelliskerrasta selvästi. 64 prosenttia on sitä mieltä, että metsämme kasvavat puuta enemmän kuin niitä hakataan. Eri mieltä olevien osuus on 29 prosenttia. Suomen metsien kasvu on noin 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Kestävä hakkuutaso olisi noin 70 miljoonaa kuutiometriä, mutta todellisuudessa metsiä hakattiin vuonna 2010 noin 57 miljoonaa kuutiometriä. Hakkuutaso on alittanut kestävän tason jo pitkään.
  • metsa_ja_puu_barometri_2012_09c

    9c Metsäammattilaisten osaaminen ja metsien hyödyntäminen

    Valtaosa vastaajista, 90 prosenttia on sitä mieltä, että metsäammattilaiset osaavat hoitaa metsiä hyvin. Luku on pysynyt samalla tasolla jo pitkään. Kolme neljästä vastaajasta yhtyy väitteeseen, että metsien hyödyntämistä olisi tehostettava työllisyyden kohottamiseksi ja elintason ylläpitämiseksi. Osuus on ollut samalla tasolla jo pitkään.
  • metsa_ja_puu_barometri_2012_09d

    9d Puuraaka-aineen riittävyys metsissä ja suojeltujen metsien määrä Suomessa

    Yli 80 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että metsissämmne riittää runsaasti puuta teollisuuden raaka-aineeksi. Osuus on ollut lievässä nousussa vuoden 2005 jälkeen. 65 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että Suomessa on suojeltuja metsiä riittävästi. Toisaalta 30 prosenttia on eri mieltä väitteen kanssa. Osuudet ovat samalla tasolla kuin edelliselläkin kerralla.
  • metsa_ja_puu_barometri_2012_09e

    9e Metsien käsittelyn kehitys ja puun käyttö rakentamisessa

    Kun vastaajille esitettiin väite, että metsien käsittely on muuttunut metsäluonnon hoidon kannalta parempaan suuntaan viime kymmenen vuoden aikana, 66 prosenttia vastaajista oli ehdottomasti tai melko paljon samaa mieltä. Osuus on kuitenkin pienentynyt viime kerrasta; samalla epätietoisten osuus on kasvanut. Niiden osuus, joiden mielestä puun käyttöä rakentamisessa tulee lisätä, on edelleen kasvanut hiukan ja on nyt 85 prosenttia.
  • metsa_ja_puu_barometri_2012_09f

    9f Lisäsuojelun vaikutus työllisyyteen

    Yhä harvempi uskoo, että metsien lisääntyvä suojelu aiheuttaisi työttömyyttä metsäsektorilla. Nyt väitteeseen uskoi enää 35 prosenttia vastaajista, kun osuus vielä vuonna 2003 oli 48 prosenttia.
  • metsa_ja_puu_barometri_2012_10

    10 Eri teollisuudenalat hyvinvoinnin ylläpitäjinä

    Vastaajia pyydettiin arvioimaan eri teollisuudenaloista, ovatko ne tärkeimpiä maamme hyvinvoinnin perustana ja ylläpitäjänä. 80 prosenttia arveli, että tämä rooli säilyy metsäteollisuudella jatkossakin. Osuudessa oli lievää nousua edelliskertaan. Metalliteollisuuden osalta oli laskua neljä, elektroniikkateollisuuden osalta 10 ja rakennusteollisuuden osalta kolme prosenttiyksikköä. PDF on kaksisivuinen.
  • metsa_ja_puu_barometri_2012_11

    11 Eri teollisuudenalojen kansainvälinen kilpailukyky

    Luottamus metsäteollisuuden kansainväliseen kilpailukykyyn on vuoden 2009 jyrkän pudotuksen jälkeen palautunut takaisin vuoden 2005 tasolle: nyt metsäteollisuuden selviämiseen uskoo 73 prosenttia vastaajista. Metalli- ja rakennusteollisuuden osalta vastaukset olivat suunnilleen samanlaisia kuin edellisellä kerralla, mutta elektroniikkateollisuuden kilpailukykyyn luottavien osuus romahti edelliskertaan nähden 17 prosenttiyksiköllä lukuun 64 prosenttia. PDF on kaksisivuinen.
  • metsa_ja_puu_barometri_2012_12

    12 Luotettavin tiedonjakaja metsien hoitoa koskevissa asioissa

    Metsäammattilaisten ja metsäntutkijoiden arvostus luotettavimpina tiedonjakajina metsien hoitoa koskevissa kysymyksissä on laskenut. Metsäammattilaisia luotettavimpina pitää nyt 33 prosenttia vastaajista. Metsäntutkijoiden luotettavuuden arvioi korkeimmalle 24 prosenttia, kun osuus vielä vuonna 2007 oli 33 prosenttia. Eniten tai toiseksi eniten luotettavimpina metsäntutkijoita piti vuonna 2005 vielä 62 prosenttia, nyt enää 49 prosenttia vastaajista. Metsänomistajien, ympäristöjärjestöjen, toimittajien ja poliitikkojen luotettavuudessa ei ole juuri tapahtunut muutosta, sen sijaan MTK:n ja metsäteollisuuden edustajien luotettavuus on hieman kasvanut. Suhteellisesti eniten on kasvanut epätietoisten osuus. PDF on kolmisivuinen.
  • metsa_ja_puu_barometri_2012_13

    13 Luotettavin tietoa metsäluonnon monimuotoisuudesta jakava taho

    Metsäluonnon monimuotoisuutta koskevissa kysymyksissä tutkijat saivat suurimman kannatuksen, 30 prosenttia, luotettavimpana tiedon lähteenä, mutta heidän osuutensa oli laskenut. Toiseksi eniten kannatusta saivat metsäammattilaiset, 24 ja kolmanneksi eniten ympäristöjärjestöjen edustajat, 22 prosenttia. PDF on kolmisivuinen.
  • metsa_ja_puu_barometri_2012_14

    14 Luotettavin ympäristöjärjestö

    Kun vastaajilta kystyttiin, mikä ympäristöjärjestö on luotettavin tiedonjakaja metsien hoitoa koskevissa kysymyksissä, 48 prosenttia valitsi Suomen luonnonsuojeluliiton. Osuudessa ei ole juuri muutosta ja liitto on ollut ympäristöjärjestöistä ykkössijalla joka kerta kun asiaa on Metsä ja puu -kyselyssä kysytty. Toiseksi luotettavimmaksi valittiin WWF 24 prosentin osuudella. WWF:n luotettavuus on laskenut rajusti; vuonna 2007 sitä piti luotettavimpana vielä 36 prosenttia vastaajista. Luonto-liiton ja Greenpeacen osuudet olivat 11 ja neljä prosenttia vastaavasti. En osaa sanoa -vastaajien osuus nousi eniten.
  • metsa_ja_puu_barometri_2012_15

    15 Metsähakkeen käyttö bioenergian tuotannossa

    Niiden osuus, jotka haluavat lisätä metsähakkeen käyttöä energiantuotannossa, oli laskenut edelliskerran 79 prosentista 72 prosenttiin. Kysymys kysyttiin nyt vasta toista kertaa.
  • metsa_ja_puu_barometri_2012_16

    16 Kasvavan metsähakkeen käytön vaikutuksen monimuotoisuuteen

    Vastaajilta kysyttiin mielipidettä väitteeseen "kasvava metsähakkeen tuotanto ja käyttö muodostaa vaaran metsäluonnon monimuotoisuudelle". Vastaajista 55 prosenttia oli eri mieltä väitteen kanssa, samaa mieltä oli 33 prosenttia. Eri mieltä olevien osuus nousi edelliskerrasta hiukan, samaa mieltä olevien vastaavasti laski. Kysymys kysyttiin nyt toisen kerran.
  • metsa_ja_puu_barometri_2012_18

    18 Omistaako talous metsää?

    Tutkimuksessa kysyttiin myös, omistaako vastaajan talous metsää. Vastausten perusteella 25 prosenttia omisti, mutta 11 prosenttia vain alle viisi hehtaaria. Tulos vastaa suhteellisen hyvin sitä, kuinka moni suomalainen ylipäätään omistaa metsää.

Kirjoita kommentti