Näkökulma

Metsäakateemikon blogi: Kitka voi olla myös yhteiskunnallista keskustelua tukeva polttoaine

Kirjoittaja

Suvi-Anne Siimes

Metsä ja puut ovat kuuluneet Suvi-Anne Siimeksen sielunmaisemaan lapsuudesta asti. Suhde metsään tiivistyi kuitenkin vasta metsässä kulkevan puolison myötä. Työeläkevakuuttajat TELA ry:n toimitusjohtajana toimiva Siimes on Päättäjien Metsäakatemian neuvottelukunnan puheenjohtaja. Hän osallistui Päättäjien Metsäakatemian kurssille syksyllä 2017.

Toisten tekemisiä on aina kevyt kommentoida. Niistä hahmottaa nopeasti sen, mikä toimii hyvin, mikä tökkii ja mikä alkaa kenties jo olla ajastaan jäljessä. Oman kädenjäljen kohdalla samaan yltäminen on paljon vaikeampaa, usein jopa mahdotonta.

Siksi työasioissa on hyvä pyytää sparrausta ajoittain myös ulkopuolelta.

Ulkopuolisen kanssa sparratessa huomaa osan omista ja alansa sokeista pisteistä. Ja saa kiinni siitä, miten sisäänlämpiävästi sitä usein käyttääkään oman alansa termejä ja argumentoi asioita.

Jokaisella alalla on aina omat näkökulmansa siitä, miten alan asioiden tulee olla ja kuinka niistä tulisi yhteiskunnassa kulloinkin keskustella. Kitka maailman kanssa syntyy siitä, että alan ulkopuoliset eivät aina ole asioista samaa mieltä.

Ajoittainen ja paikoin syväkin erimielisyys kuuluvat asiaan demokratiassa. Luottamustakin täytyy ainakin jonkin verran olla. Myös terve epäily ja kyseenalaistaminen kuuluvat demokratiaan.

Samoin se, että erilaisista taustoista tulevat ihmiset eivät vain näe asioita keskenään samalla tavalla.

Aina he eivät edes tahdo keskenään samoja asioita elämältä ja yhteiskunnalta.

*

Päättäjien Metsäakatemia on yksi metsäalan tavoista jakaa alaan ja sen asioihin liittyvää tietoa ja näkökulmia päättäjille ja muille sidosryhmille. Tavoitteena on edistää ja edesauttaa sitä, että metsien käyttöön liittyvistä kysymyksistä vallitsisi riittävän hyvä kansallinen konsensus myös tulevaisuudessa.

Metsäakatemian kurssien sisällöt ovat laajoja, ja useimmat metsiin ja niiden käyttöön liittyvät asiat käydään kurssien aikana läpi hyvässä ja selkeässä järjestyksessä. Koin aikanaan oman kurssini hyvin antoisana ja opin sen aikana paljon uutta metsäalasta ja sen asioista.

Kurssistani on nyt jo aikaa ja olen toiminut jo useamman vuoden myös Päättäjien Metsäakatemian neuvottelukunnassa. Olen siksi alkanut miettiä, voisiko akatemian ohjelma-aiheiden näkökulmia rakentaa osin myös jollain uudella, aiemmasta poikkeavalla tavalla.

Pitäisin itse kurssien pääteemat ennallaan, mutta kokeilisin, voisiko osan niistä käydä nykyistä vahvemmin läpi ulkopuolisten silmiin piirtyvien näkökulmien ja kysymysten avulla. Ja tarjota niihin hyvin perusteltuja vastauksia alan sisältä käsin rakentuvista näkökulmista.

Jos alan suurimmat kriitikot eivät tahdo osallistua kursseille, voisiko heitä pyytää puhujiksi – ja joskus vaikka jonkin maastokohteen tai debatin vetäjiksi?

Tämä voisi auttaa kursseille osallistuvia alan ulkopuolisia hahmottamaan nykyistä moniulotteisemmin sitä, minkälaisia valinnan paikkoja ja toisin tekemisen mahdollisuuksia metsäalan eri asioissa voisi olla, ja miten nuo valinnan paikat näkyvät niin kotimaan, Euroopan unionin kuin globaalinkin päätöksenteon areenoilla.

Tämä tarjoaisi aiempaa vuorovaikutteisemman näkökulman myös siihen, mitä kaikkea nykyisten metsien käyttöön liittyvien peruslinjausten muuttamisesta voisi kenties seurata niin koko Suomen kuin sen eri alueidenkin kohdalla.

 


Metsäakateemikon blogi kokoaa Päättäjien Metsäakatemia -kurssin käyneiden ”metsäakateemikkojen” metsäasioihin liittyviä näkökulmia. Metsäakatemian 25-vuotisen taipaleen kunniaksi, tämän vuoden kirjoituksissa visioidaan tulevaisuutta.

Tutustu muihin kirjoituksiin Metsäakateemikon blogissa täällä.

Siirry Päättäjien Metsäakatemian etusivulle.


 

Kirjoita kommentti