Metsäakateemikon blogi: Metsäalasta päättäjille kertominen on kestävyyslaji


Erno Järvinen on metsänhoitaja, Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja ja intohimoinen suomalaisen metsäelinkeinon puolestapuhuja. Hän on kotoisin Varsinais-Suomesta, kahden lapsen isä, työmatkapyöräilijä sekä satunnaisesta kirjallisuudesta nauttija. Hän osallistui Metsäakatemian kurssille vuonna 2010. Suomen Metsäsäätiö on rahoittanut Päättäjien Metsäakatemiaa vuodesta 1996.

Sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistelee -sanonnasta huolimatta, otan tietoisen riskin ja siirryn kirjoitukseni aluksi viime vuosituhannen tapahtumiin. Sinne on pakko mennä, jotta ymmärtää, miksi sekä Suomen Metsäsäätiö että Päättäjien Metsäakatemia ovat olleet olemassa noin neljännesvuosisadan.
Syvän talouslaman jälkeen 1990-luvun alussa suomalaisella metsäalalla oli tarve löytää innovatiivinen ja ennen kaikkea koko alan yhteinen keino aktiiviseen metsäelinkeinon puolesta puhumiseen ja markkinointiin.

Ympäristöasioissa saksalaiset painotalot kohdistivat metsätalouteemme kasvavaa kritiikkiä. Lisäksi puun kanssa kilpailevien materiaalien, kuten muovin ja teräksen valmistajilla oli puuta parjaavia mainoskampanjoita. Edellä mainitut tekijät olivat taustalla, kun Suomen Metsäsäätiö päätettiin perustaa vuonna 1995.

Päättäjäviestintä on ollut yksi tärkeimmistä Suomen Metsäsäätiön rahoituskohteista aivan toiminnan alusta saakka. Metsäalan omalla yhteisellä vastuulla on kertoa päättäjille, mitä hyvää toimiala tuo yhteiskunnalle ja miten se toimii. Tätä tehtävää Päättäjien Metsäakatemia on toteuttanut Suomen Metsäsäätiön merkittävällä rahoituksella pitkäjänteisesti ja menestyksellisesti lähes yhtä kauan kuin Metsäsäätiö on ollut olemassa.

Päättäjien Metsäakatemian kursseilla ja jatkotapahtumissa on kerrottu moniarvoisesti ja eri näkökulmista metsien käytöstä ja niiden monipuolisista mahdollisuuksista jo reilulle 1500 päättäjälle. Samalla metsäala on päässyt verkottumaan muun yhteiskunnan kanssa.

Päättäjien Metsäakatemian jatkuvuuden taustalla näen kaksi keskeistä elementtiä. Ensiksi, pitää olla osaava ja sitoutunut toteuttajataho. Suomen Metsäsäätiö kiittää ja onnittelee Suomen Metsäyhdistystä vuodesta toiseen erinomaisesti organisoiduista kursseista. Osaavan toteuttajatahon lisäksi, toinen Päättäjien Metsäakatemian jatkuvuuden varmistava tekijä ovat sitoutuneet rahoittajat, joita Suomen Metsäsäätiö ja Maa- ja metsätalousministeriö ovat monen vuoden ajan olleet.

Päästäänkö metsäalan päättäjäviestinnässä jossain vaiheessa maaliin? Arvioni mukaan ei koskaan. Ensinnäkin päättäjät ja myös metsäalan ammattilaiset vaihtuvat. Toiseksi maailma ja markkinatilanne suomalaisen metsäalan ympärillä muuttuu. Lisäksi tutkimustieto metsien käytön merkityksestä päivittyy ja metsistä ja puusta löydetään jatkuvasti uusia mahdollisuuksia. EU-vaikuttajille suunnatun päättäjäviestinnän tarve kasvaa myös takuuvarmasti. Metsäalan päättäjäviestintä onkin tähtäämistä kohti liikkuvaa maalia.

Metsien käytön ekologisesta kestävyydestä käytiin Päättäjien Metsäakatemian ensimmäisen kurssin aikaan vuonna 1996 hyvin kriittistä keskustelua. Viime vuosina suomalaisesta metsien käytöstä on keskusteltu ilmastonäkökulmasta. Suomalaiset metsät ja Suomessa valmistetut puupohjaiset tuotteet ovat ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ennen kaikkea ratkaisu, metsäalan valtavista yhteiskunnallisista vaikutuksista puhumattakaan. Näidenkin viestien perille saamisessa riittää työtä ja suomalainen metsäala tarvitsee jatkossakin yhteistä päättäjäviestintää. Tämän vuoksi Päättäjien Metsäakatemialle, 25-vuotiaalle merkittävälle metsäalan sosiaaliselle innovaatiolle, on tulevaisuudessa edelleen täsmälleen sama tarve kuin sen ensimmäisen kurssin aikaan.


Metsäakateemikon blogi kokoaa Päättäjien Metsäakatemia -kurssin käyneiden ”metsäakateemikkojen” metsäasioihin liittyviä näkökulmia. Metsäakatemian 25-vuotisen taipaleen kunniaksi, tämän vuoden kirjoituksissa visioidaan tulevaisuutta.

Tutustu muihin kirjoituksiin Metsäakateemikon blogissa täällä.

Siirry Päättäjien Metsäakatemian etusivulle.


 

Kirjoita kommentti