Näkökulma

Metsäakateemikon blogi: Päättäjien Metsäakatemia luotaa jo vuoteen 2046

Kirjoittaja

Kirsi Joensuu

Kirsi Joensuu on Suomen Metsäyhdistyksen toiminnanjohtaja. Hän kehittää työssään metsäviestintää, joka pyrkii tavoittamaan Metsäyhdistyksen pääkohderyhmien, kuten päättäjien ja nuorison, lisäksi muutkin metsistä ja niiden käytöstä kiinnostuneet. Vapaa-ajallaan liikkuu luonnossa lenkkeillen, marjastaen, metsästäen ja hiihtäen. Metsäakatemian 25-vuotisen taipaleen kunniaksi, Kirsin kirjoitus avaa tulevaisuusteemaisten kirjoitusten sarjan Metsäakateemikon blogissa.

Mieli oli odottava ja ajatukseni metsäasioista vielä orastavia, kun osallistuin ensimmäistä kertaa Päättäjien Metsäakatemiaan keväällä 2019 Suomen Metsäyhdistyksen uutena toiminnanjohtajana. Kurssin vaikutus oli huikea. Tiedon määrä, kiinnostava osallistujajoukko ja kurssilla käydyt keskustelut antoivat energiaa pitkäksi aikaa – jotain uutta oli avautunut!

Tämä yhteiskunnan päättäjille ja vaikuttajille suunnattu keskustelufoorumi käynnistettiin Suomen Metsäyhdistyksessä vuonna 1996. Sen syntyyn vaikutti merkittävästi viime kesänä edesmennyt valtiosihteeri Raimo Sailas, jonka muistoa ja elämäntyötä kunnioitamme Metsäakatemian 25. toimintavuonna. Neljännesvuosisadassa Päättäjien Metsäakatemiasta on muodostunut merkittävä yhteiskunnallista dialogia rakentava instituutio.

Mitä kuuluu Metsäakatemialle seuraavaan neljännesvuosisadan paalulla, jolloin keskustelufoorumi saavuttaa 50 vuoden iän? Löytyykö päättäjiltä parin vuosikymmenen päästä vielä aikaa ajatusten vaihtoon kasvokkain? Vai vievätkö uudet ajankäytön haasteet tilan tärkeältä kohtaamiselta?

Se on varmaa, että tarve Päättäjien Metsäakatemian kaltaiselle foorumille tulevaisuudessa vain kasvaa. Metsistä keskustellaan väkevästi myös vuonna 2046. Niitä käytetään edelleen Suomessa kestävästi niin taloudellisesti kuin sosiaalisestikin. Metsissä virkistäydytään ja niiden luontoarvoja kunnioitetaan.

Kokonaiskuvan muodostaminen monimuotoisesta ja moniarvoisesta asiasta edellyttää dialogia ja eri näkökulmien huomioimista päätöksenteossa. Tähän tarvitaan kohtaamista ja keskustelua. Asioiden monimutkaistuessa ja yhä useampien osapuolten osallistuessa päätösprosessiin, tarve keskustelulle vain kasvaa. Kasvokkain tapahtuvalle, neutraalille ja polarisaatiota torjuvalle keskustelukulttuurille on tilaus myös tulevaisuudessa.

Miten ja millä välineillä tätä keskustelua käydään? Onko paikkana perinteiset kokoussalit, virtuaaliset keskustelutilaisuudet vai nuotiotulet? Korona-aika on opettanut meitä verkkokokousten virtaan aina hengästymiseen asti. Ruutu on korvannut palaveripöydät kahvitarjoiluineen, mutta verkostoja virtuaalijärjestelyt eivät ole korvanneet. Ehkä tuleva sukupolvi pystyy solmimaan verkostojakin tehokkaasti verkossa.

Ihminen on monessa asiassa oppivainen. Sitä vaatii myös muuttuva toimintaympäristömme. Ilmastonmuutos muokkaa elinaikanamme luonnon monimuotoisuuden tasapainoa. Metsämme kasvavat ilmaston lämpenemisen myötä entistä enemmän. Kuinka paljon puuston määrä Suomen metsissä lisääntyy, sen aika näyttää. Paljon meillä on joka tapauksessa puuta tulevaisuudessakin, ja sen käytöstä on tehtävä päätöksiä.

Historiaan ei kannatta tuijottaa liikaa, mutta siitä voi oppia asioita. Metsät on olleet ja tulevat olemaan taloutemme ja yhteiskuntamme yksi tukijaloista. Suomi on tehnyt kestäviä päätöksiä niiden hoidosta ja käytöstä. Kestävään metsien käyttöön pohjautuvia päätöksiä tarvitaan myös jatkossa. Näitä päätöksiä arvioitaessa tarvitaan tietoa ja kokonaisnäkemystä taloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta näkökulmasta. Kokonaisnäkemystä on vaikea saavuttaa ilman dialogia, jota rakentamaan tarvitaan Metsäakatemian kaltaisia foorumeita.

Nostan peukun sille, että osallistun sadannelle Metsäakatemian kutsukurssille sen 50. toimintavuonna 2046, mikä Metsäakatemian sen hetkiselle johtajalle jo ilmoitettakoon. Tiedän, että oloni tulee tuolloin olemaan yhtä energinen kurssin päätyttyä kuin se oli ensimmäisen kurssini päätteeksi vuonna 2019. Uskon, että opin jotain uutta myös tuolloin.


Tämä blogisarja on osa 25-vuotiaan Päättäjien Metsäakatemian juhlavuotta. Julkaisemme juhlablogissa Metsäakatemia -kurssin käyneiden ”metsäakateemikoiden” metsäasioihin liittyviä näkökulmia. Juhlavuoden blogisarjan teemana on tulevaisuus: haluamme tietää, mitä Metsäakatemia-verkostoon kuuluvat ajattelevat metsästä ja tulevaisuudesta.

Moni Metsäakatemiaan osallistunut on jo ilmoittautunut kirjoittajaksi, mutta kirjoitusvuoroja on yhä tarjolla. Ota yhteyttä meihin, niin sovitaan blogivuoro!

Lue muita Metsäakateemikon blogissa julkaistuja kirjoituksia täällä.


Kirjoita kommentti