Metsänhoidon menetelmät kehittyvät jatkuvasti – nyt tulee käytäväharvennus

Harvennushakkuita tehdään Suomessa nykyään enemmän kuin kaksinkertaisella pinta-alalla päätehakkuisiin verrattuna. Kuva: Logset

Uusimmat uutiset

Metsiä on Suomessa hoidettu kasvatushakkuin nyt jo ainakin sata vuotta. Silti sen menetelmät kehittyvät edelleen. Nyt on tulossa uusi kasvatushakkuun tapa, käytäväharvennus.

Kasvatushakkuun tarkoitus on poistaa osa metsän puista, jotta jäljelle jääneet puut kasvaisivat nopeammin hyvänlaatuiseksi tukiksi, mikä on metsänhoidon päätavoite. Suomessa käytetään yleisimmin valikoivaa harvennusta. Siinä poistettavat puut valitaan yksi kerrallaan hakkuukoneen ajourien välimaastosta.

Poistettavat puut valitsee hakkuukoneen kuljettaja. Valikoivan harvennuksen tarkoitus on poistaa ensisijaisesti pienimpiä, huonolaatuisempia ja mahdollisesti jollakin tapaa vioittuneita puita.

Käytäväharvennuksessa menetellään toisin. Siinä poistetaan kaikki puut ajouraan nähden poikittaisilta käytäviltä, jotka ulottuvat ajouralta toiselle.

Luonnonvarakeskuksen vetämässä tutkimushankkeessa käytäväharvennusta on toistaiseksi kokeiltu vain nuorissa männiköissä. Niissä tulokset ovat lupaavia. Käytäväharvennus oli valikoivaa harvennusta tuottavampi menetelmä ensiharvennuskohteella.

Tuottavuus johtui helpommasta työstä: kaadettavia puita ei tarvitse valikoida. Lisäksi poistettavat puut ovat käytäväharvennuksessa keskimäärin kookkaampia kuin valikoivassa.

Kaavakuva käytävä- ja harvennusmallien eroista. Kuvassa käytävät, joilta poistetaan kaikki puut, on merkitty vinoviivoituksella. Kuvankäsittely: Vilma Issakainen
Kaavakuva käytäväharvennuksen ja valikoivan harvennuksen eroista. Kuvassa käytävät, joilta poistetaan kaikki puut, on merkitty vinoviivoituksella. Kuvankäsittely: Vilma Issakainen

Käytäväharvennus on nopea menetelmä

Käytäväharvennusta on tutkittu aiemmin Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Keski-Euroopassa. Suomessa käytäväharvennusta testattiin marraskuussa 2017 Suonenjoella.

Kohteena oli mäntyvaltainen, hoidettu ensiharvennusmetsikkö, jossa taimikonhoito oli tehty oikea-aikaisesti ja jossa ei ollut hakkuuta haittaavaa, metsään luonnostaan syntynyttä alikasvosta.

Tutkimuksessa puut kaadettiin 1–2 metrin levyisistä käytävistä. Työ tehtiin normaalilla hakkuukoneella.

”Työ täyttää metsäkeskuksen hyvän metsänhoidon ja korjuujäljen kriteerit”, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Yrjö Nuutinen.

Käytäväharvennus todettiin nopeammaksi kuin perinteinen. Hakattujen kuutioiden määrä tuntia kohden oli merkittävästi suurempi kuin valikoivassa harvennuksessa.

”Tämä johtuu siitä, että valikoivassa harvennuksessa jäljelle jääviä puita joudutaan varomaan, mikä hidastaa työskentelyä. Myös hakkuutähteiden siirtely ja valmiiden pölkkyjen järjestely vievät enemmän aikaa”, Nuutinen kertoo.

Konneveden mäntyvaltainen ensiharvennusmetsikkö, jossa on selvästi hakkuuta haittaava alikasvos. Kuva: Luonnonvarakeskus
Konneveden mäntyvaltainen ensiharvennusmetsikkö, jossa on selvästi hakkuuta haittaava alikasvos. Kuva: Luonnonvarakeskus

Kasvutappiota tulee, mutta vain vähän

Metsäntutkimuslaitos, yksi Luonnonvarakeskuksen edeltäjistä on aiemmin tutkinut käytäväharvennuksen metsänhoidollisia vaikutuksia. Tutkimuksessa puuston rakennetta ja kasvua hakkuun jälkeen seurattiin noin 20 vuotta.

Tutkimuksen mukaan käytäväharvennuksen aiheuttama kasvutappio ei ollut suuri verrattuna perinteiseen harvennustapaan, mutta se on kuitenkin olemassa. Käytäväharvennus pienensi myös puuston keskikokoa ja -pituutta, mutta tässäkään erot eivät olleet merkittäviä.

Tämä johtuu siitä, että käytäväharvennus kohdistuu yhtä voimakkaasti metsikön kaiken kokoisiin puihin kun taas valikoivassa harvennuksessa poistetaan pääasiassa pienimpiä puita.

Nuutisen mukaan alentuneet korjuukustannukset saattavat kuitenkin korvata kasvutappion.

Suonenjoen mäntyvaltainen, hoidettu ensiharvennusmetsikkö, jossa ei ollut hakkuuta haittaavaa alikasvosta. Kuva: Luonnonvarakeskus
Suonenjoen mäntyvaltainen, hoidettu ensiharvennusmetsikkö, jossa ei ollut hakkuuta haittaavaa alikasvosta. Kuva: Luonnonvarakeskus

Tulossa on pitkäaikainen seuranta

Suonenjoen kokeissa testikuljettaja oli harjaantunut perinteiseen valikoivaan harvennukseen. Käytäväharvennuksesta hänellä ei ollut aikaisempaa kokemusta, mutta siitä huolimatta hän sai käytäväharvennuksella selvästi paremman tuloksen kuin valikoivalla harvennuksella.

Jatkossa käytäväharvennusta kehitetään mäntyvaltaisessa ensiharvennusmetsikössä Konnevedellä. Kohteella on tehty taimikonhoito samoin kuin Suonenjoenkin hakkuualueella, mutta Konneveden kohteella on kuitenkin selvästi hakkuuta haittaava alikasvos.

Toistaiseksi tutkimuskohteena on ollut vain hakkuu. Koko menetelmän käyttöönoton kannattavuutta laskettaessa tärkeitä ovat myös metsäkuljetuksen tuottavuus sekä metsikön puutuotanto, erityisesti tukkipuun kertymä ja laatu koko kiertoajalla.

Jatkotutkimuksissa testihakkuumetsiköihin perustetaan pitkäaikaiset seurantakokeet, joissa selvitetään käytäväharvennuksen vaikutus metsikön kasvuun, monimuotoisuuteen ja puuston laatuominaisuuksiin.

Testattavat hakkuualueet sijaitsevat UPM:n mailla ja hakkuut teki Varis Forest Oy Ponsse Beaver –hakkuukoneella. Hankkeen rahoittavat Suomen Metsäsäätiö ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Hankkeen toteuttavat Luonnonvarakeskus, Suomen metsäkeskus ja UPM Metsä.

Artikkelin tiedot ovat peräisin muun muassa seuraavista lähteistä:

Bergström D. 2009. Techniques and systems for boom corridor thinning in young dense forests [Dissertation]. Swedish University of Agricultural Sciences, Faculty of Forest Sciences. No. 2009:87.

Isomäki Antti & Väisänen Jarmo 1980. Harvennustavan vaikutus kasvatettavaan puustoon ja harvennuskertymään. Folia Forestalia 450.

Mäkinen Harri, Isomäki Antti & Hongisto Timo 2006. Effect of half-systematic and systematic thinning on the increment of Scots pine and Norway spruce in Finland. Forestry, Vol. 79, No. 1: 103-121.


Luonnonvarakeskuksen tiedote


 

Kirjoittaja

Hannes Mäntyranta

4 kommenttia “Metsänhoidon menetelmät kehittyvät jatkuvasti – nyt tulee käytäväharvennus” artikkeliin

Pertsa sanoo:

Mielestäni käytäväharvennuksesta oli tutkimustuloksia jo opiskeluaikanani 1980 luvun alussa, ei ehkä Suomessa mutta Saksasta kenties?

Hannes Mäntyranta sanoo:

Hei, kiitos viestistä. Näin varmaan on voinut ollakin. Kuten jutussa sanotaan, ”käytäväharvennusta on tutkittu aiemmin Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Keski-Euroopassa”.

J Haanpää sanoo:

Kaavakuvassa soisi käytettävän samaa lähtötilannetta puustossa. Eron ja vaikutuksen näkisi paremmin.

Hannes Mäntyranta sanoo:

Minun on kyllä vaikea hahmottaa, mitä eroa kaavakuvan lähtötilanteissa on. Voitko tarkentaa?

Kirjoita kommentti