Näkökulma

Metsäpäivät – metsäväen ykköstapahtuma lähes sata vuotta

Kirjoittaja

Annamari Heikkinen

Kirjoittaja on Metsäpäivä-fani, jonka Metsäpäivien koordinaattoripesti on tällä erää ohi.

Metsäpäivät järjestetään jo 90. kerran. Opiskelijat olivat vahvasti mukana tapahtumassa jo vuonna 1929, jolloin ylioppilaat mainostivat tapahtumaa iskulauseella ”selluloosasta saa silkkiäkin. Reklaamikulkue kiersi Helsinkiä häkäpönttöautolla, jonka julistettiin kulkevan puulla. Kuva: Lusto, Suomen Metsäyhdistyksen kokoelma, Metsätaloudellinen Valistustoimisto

Kun maaliskuussa vuonna 1925 järjestettiin ensimmäiset Metsäpäivät, tuskinpa silloin avajaissanojaan tavaileva professori A.K. Cajander tiesi, että vielä 94 vuotta myöhemmin Metsäpäiviä järjestetään edelleen. Myös tuolloin, lähes vuosisata sitten, Metsäpäivät oli alan yhteinen ponnistus, mukana olivat Suomen Metsänhoitoyhdistys (nykyinen Suomen Metsäyhdistys), Yksityismetsänhoitajayhdistys, Suomen Uittajainyhdistys, Metsätieteellinen Seura, Tapio-yhdistys ja Föreningen för Skogskultur.

Tarkoituksena oli sekä koota ammattimiehet yhteen että myös asiaa harrastava yleisö kuuntelemaan ”niitä esitelmiä metsätaloutemme eri aloilta, joita siinä tilaisuudessa pidetään”. Tuolloin ajateltiin, että metsiemme suuri merkitys maamme talous- ja välillisesti myös kulttuurielämässä ei ollut vielä läheskään niin yleisesti tunnettu ja tunnustettu kuin saattaisi uskoa. Voimakkaampi propaganda metsäasian hyväksi oli yksi niitä keinoja, joilla yleisö herätettiin asiaa ymmärtämään.

Tiedon tarve on edelleen suuri. Vuonna 1926 haaveiltiin, että jonain päivänä metsämme kasvaisivat 40 miljoonan kuution sijaan 90 miljoonaa kuutiota vuodessa. Unelmaa pidettiin kaukaisena, mutta silti siihen uskottiin ja sen puolesta oltiin valmiita tekemään töitä. Metsänomistajia kannustettiin ”metsätaloudellisesti valveutuneiksi”, käsittämään, että silloisissakin oloissa metsiä voitiin ja niitä kannatti hoitaa.

Unelma on toteutunut. Metsät kasvavat nykyään yli 100 miljoonaa kuutiota vuodessa silloista selvästi pienemmässä Suomessa. Metsäpäivillä on varmasti ollut oma, pieni roolinsa tämän unelman toteutumisessa, kun se on koonnut ja välittänyt tietoa metsistä ja niiden tulevaisuudesta asiasta kiinnostuneille.

Miten metsien tarina jatkuu? Maailma on muuttunut sadassa vuodessa, mutta huoli metsistä on edelleen sama, ehkä nykyistä ilmastohuolta lukuun ottamatta. Mihin puuta käytetään? Riittääkö puu? Suojellaanko metsää tarpeeksi? Katoaako monimuotoisuus? Tätä varten tarvitaan monipuolista tietoa ja kykyä katsoa metsää monesta eri näkökulmasta.

Tänä vuonna järjestetään 90. Metsäpäivät. Vuosien varrella vain neljät niistä ovat jääneet järjestämättä. Helsingin lisäksi Metsäpäiviä on järjestetty Tampereella, Lahdessa ja Äänislinnassa. Metsäpäiville on  edelleen oma paikkansa. Se kokoaa alan ihmiset, kollegat yhteen. Metsäpäivät tarjoaa hetken, jolloin voidaan puhaltaa yhteen hiileen ja valaa uskoa tulevaisuuteen.

Suomen Metsäyhdistys haluaa järjestää tulevaisuusmyönteiset, suuntaa näyttävät, rohkeat ja mukaansatempaavat Metsäpäivät, jotka kunnioittavat myös perinteitä. Haluamme koota yhteen metsäalan tekijöitä verkostoitumaan, tapaamaan tuttuja sekä kuulemaan ajankohtaisia aiheita alalta sekä alan ulkopuolelta. Metsäpäivät järjestetään edelleen yhdessä koko alan kanssa.

Nämä 90. Metsäpäivät ovat tällä erää minulle viimeiset, kun jatkan Metsäyhdistyksestä eteenpäin kohti uusia haasteita. On ollut ilo ja kunnia olla osa historiaa, mukana järjestämässä Metsäpäiviä. Kiitos teille kaikille sadoille yhteistyökumppaneille ja tietysti upeille ja taitaville Metsäyhdistyksen työkavereille, on ollut etuoikeus työskennellä kanssanne.

Metsän merkeissä nähdään.

Kirjoita kommentti