Miljoonas suomalainen osallistuu Metsävisaan tänään – katso miten Peltsi pärjäsi

Mikko "Peltsi" Peltola tekee Metsävisaa. Kuva: Anna Kauppi|||

Suomen Metsäyhdistys ja biologian opettajat järjestävät Metsävisan yläkoululaisille tänä vuonna jo 35. kerran. Kilpailu alkaa tänään kirjallisella kokeella, jossa oppilailta kysytään muun muassa marjasaaliista ja laserkeilauksesta.

Juhlavuoden kunniaksi forest.fi pyysi toimittaja ja juontaja Mikko ”Peltsi” Peltolaa mukaan Metsävisaan. Luontoaiheisiin erikoistunut Ylen toimittaja teki ensimmäisen visansa 1980-luvun lopulla Etelä-Kaarelan yläasteella Helsingissä.

Mikko "Peltsi" Peltola tekee Metsävisaa. Kuva: Anna Kauppi
”Nyt tarvittaisiin lyijykynä ja kumi”, Ylen toimittaja ja juontaja Mikko ”Peltsi” Peltola totesi, kun hän sai eteensä Metsävisan nelisivuisen kysymysarkin. Kuva: Anna Kauppi

Biologian opettajana Peltolalla oli tuolloin Heikki Arponen, joka on myös nyt tarkistamassa Peltolan vuoden 2016 Metsävisa-vastauksia. Edellisestä kohtaamisesta on melkein kolmekymmentä vuotta, mutta molemmat muistavat aluksi ja yhtä aikaa silloisten oppituntien kohokohdan: ”Kuka löytää suurimman vaahteranlehden!”

Maantiedon ja biologian lehtori Arponen on kehittänyt oman opetusmenetelmän, jossa hän pitää puolet kahdeksasluokkalaisten tunneista maastossa. Hän tunnustaa järjestäneensä puunlehtikilpailuita myöhemminkin. Oppilaat ovat etsineet ainakin suurinta tammenlehteä Järvenperässä, jossa hän nykyisin opettaa.

Arposen kaikki oppilaat ovat osallistuneet Metsävisaan ja hän on ollut myös tekemässä kilpailun kysymyksiä useana vuonna, myös juhlavuonna 2016.

Niskasta kiinni ja metsään

Metsavisa_002
Opettaja Heikki Arponen tietää, että Metsävisan kysymyslomake on monelle yläkoululaiselle vain yksi koe muiden joukossa. ”Mutta metsään päästessään moni oppilas innostuu ihmettelemään samoja asioita.” Kuva: Anna Kauppi

Peltola kertoo olleensa jo lapsena kiinnostunut luonnosta ja erähommista, mutta teini-iässä innostus lopahti. Parikymppisenä kiinnostus heräsi uudestaan monen sattuman kautta.

Peltola liikkui metsässä parikymppisenä kavereiden kanssa maastopyörällä, myöhemmin vaimonsa kanssa ulkoiluttamassa koiraa. Nykyisin metsässä ovat mukana myös neljä- ja kuusivuotiaat lapset.

”Nykyään luonto ja erähommat ovat intohimo, ja niihin on päästävä aina kun mahdollista.”

”Oleellista on löytää metsästä se oma juttunsa, mistä tykkää. Se voi olla kiikarointia tai hiihtoa. Lasten kanssa voi telttailla vaikka mökin pihalla. On vain otettava itseään tai vanhempiaan niskasta kiinni ja lähdettävä retkelle”, Mikko Peltola sanoo.

Arposen mukaan kannustusta luontoretkille tarvitaan. ”Jos Mikon aikana kysyi, kuka on kesällä kalastanut, joka toisella oppilaalla oli kalajuttuja. Nykyisin niitä on harvalla, koska vanhemmat vievät lapsiaan luontoon yhä vähemmän”, Arponen sanoo.

Peltola kertoo oppineensa työssään luonnosta ja metsästä eniten Erätulilla-sarjasta, joka päättyi Ylellä viime keväänä. Ohjelma opetti metsästämään, kalastuksesta hänellä riittää juttuja muutenkin.

Metsavisa_004
Mikko Peltola ja Heikki Arponen muistuttavat, että metsä löytyy läheltä. Kuva: Anna Kauppi

”Itselläni on selkeästi kaksi metsää. Arkimetsä on ehdottomasti Helsingin keskuspuisto, jonka kautta pyöräilen ja hiihdänkin töihin. Lomametsä sijoittuu Lappiin, Ivalojoen seudulle”, Peltola sanoo.

Mutta miten Peltola pärjää Metsävisassa? Pitäisi tietää marjalajit, mutta myös tuntea metsänhoitoa, metsätaloutta ja biotalouden uusia innovaatioita.

”Ei kannata vaipua epätoivoon. Kysymyksistä moni on sellaisia, että ne kertovat vastauksenkin, jos malttaa miettiä”, Arponen sanoo.

Peltola saa kokeesta 56/87 pistettä ja näyttää tyytyväiseltä. Haastattelun lomassa hän ei ehtinyt edes täyttää kaikkia tehtäviä. Opettajakin kehuu: ”Hyvä oppilas pääsee näihin. Hieno suoritus – etenkin kun koulunkäynnistä on jo pitkä aika.”

Lähes 30 000 osallistujaa ympäri Suomen

Valtakunnalliseen Metsävisaan osallistuu peruskoulun kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisia vuosittain lähes 30 000. Yli puolet maan yläkouluista on mukana.

Ensimmäinen kilpailu käytiin vuonna 1982. Tänä vuonna osaa ottaa miljoonas suomalainen. Kilpailuun voi osallistua myös ruotsiksi ja tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös englanniksi.

”Englanninkielisiä osallistujia onkin yli 300 kansainvälisistä kouluista Helsingistä, Espoosta, Tampereelta ja Oulusta. On mielenkiintoista nähdä, onko heillä erityisiä tapoja, ja miten metsäasioita käsitellään eri puolilta maailmaa tulevien oppilaiden kanssa”, Metsävisan järjestäjä Anne Turunen Suomen Metsäyhdistyksestä sanoo.

Turunen kertoo, että kilpailukysymykset laatii kuukausia kestävän työrupeaman aikana neljän biologian opettajan ja kahden metsäammattilaisen työryhmä. Tavoitteena on mielekäs, innostava, kiinnostava, ajankohtainen ja opetussuunnitelmia tukeva kysymyspaperi.

Jokaisen koulun voittajaoppilas jatkaa kilpailua maakuntatason karsinnassa ja maakunnan voittajat kutsutaan loppukilpailuun. Esimerkiksi vuonna 2015 loppukilpailun 15 nuorta mittelivät taitojaan maastossa Tuusulan Ruotsinkylän tutkimusmetsässä. He tunnistivat metsälajeja, mittasivat puun korkeutta ja pohtivat metsänhoidon toimenpiteitä.

Metsävisan 35. juhlavuoden voittaja selviää toukokuussa 2016.


Metsävisa Suomen Metsäyhdistyksen sivuilla

Metsäyhdistyksen blogi: Isoja numeroita metsätietokilpailussa

Metsävisa-kilpailulomakkeita

Tiedote viime vuoden Metsävisa-voittajasta

Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry.


 

Kirjoita kommentti