Tiedote

Ministeri Tiilikainen Metsäpäivien avajaisissa: Metsäalan vastuu monimuotoisuudesta kasvaa

Kimmo Tiilikainen. Kuva: Erkki Oksanen

”Niin kauan kuin veroeuroista on pulaa, metsäalan tulisi yhdessä miettiä, miten se voisi auttaa monimuotoisuustyössä”, sanoi maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Metsäpäivien avajaisissa Helsingin Messukeskuksessa.

Ministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan metsien aineettomista hyödyistä oli aivan vähällä tulla yksi hallituksen kärkihankkeista. Siitä kuitenkin luovuttiin, koska asian katsottiin vaativan vielä valmistelua.

”Metsien aineettomat hyödyt ja niiden tuotteistaminen on kuitenkin yksi tulevaisuuden kasvualoista”, sanoi Tiilikainen. ”Ennen kaikkea kyse on matkailusta ja terveydestä.”

”Me kaikki toki tiedämme, että ihmiselle on terveellisempää olla metsässä kuin katuvilinässä. Mutta tuskin siitä on haittaa, että tämä pystytään myös tieteellisesti todistamaan”, Tiilikainen sanoi.

Aineettoman metsäympäristön tuotteistaminen onkin Tiilikaisen mielestä yksi syy siihen, että Suomesta pitää maailmalla olla kuva metsäluonnostaan huolehtivana maana. ”Nyt, kun veroeurojen riittävyys monimuotoisuustyöhön on kyseenalainen, peräänkuulutan metsäalaa miettimään keinoja, joilla se voisi pitää tästä huolta ainakin niin kauan kunnes valtiontalouden tila saadaan taas kuntoon”, sanoi Tiilikainen.

Biotalous on kiertotaloutta

Tiilikaisen mukaan Pariisin ilmastokokouksessa joulukuussa tuskin tulee vastaan asioita, joilla voisi olla suoraa merkitystä metsäalalle. Mutta sitäkin varmemmin niihin törmätään Euroopan unionissa, kun alkaa Pariisin kokouksen jatkotyö.

”Siinä meidän haasteemme on saada muut eurooppalaiset ymmärtämään, että kiertotalous ei suinkaan ole ristiriidassa metsiä käyttävän biotalouden kanssa, vaan pikemminkin päinvastoin”, Tiilikainen sanoi.

Riski tulee siitä, että metsäbiotaloudessa käytetään neitseellistä raaka-ainetta, kun taas kiertotalous pyrkii käyttämään mahdollisimman pitkälle kierrätysraaka-aineita. Metsäbiotalouden puolesta puhuu kuitenkin käytettävän raaka-aineen, puun, uusiutuvuus ja kierrätettävyys.

Uusiutumattomat raaka-aineet eivät niinkään ole ongelma sen kummemmin bio- kuin kiertotalouden kannalta, ellei kyse ole fossiilisista ja ilmastonmuutosta kiihdyttävistä raaka-aineista. ”Koko siirtymä biotaloutta kohti on siirtymistä pois fossiilitaloudesta sen vastakohtaan, jota biotalous edustaa”, sanoi Tiilikainen.

Vain puulla saa nopeasti uutta työtä

Suomelle biotalouden saama hyväksyntä on ratkaisevaa siksikin, että se on yksi keino päästä irti nykyisestä talouskurimuksesta. ”Puun käytön lisääminen siten, että koko arvoketju toimii kannattavasti, on lähes ainoa keinomme luoda merkittävässä määrin uutta työtä nopeasti”, sanoi Tiilikainen.

Ennen sanottiin, että Suomessa ei juuri kannata valmistaa ”hevosta pienempiä tavaroita”. Tiilikaisen mukaan tästä ajattelusta pitäisi päästä eroon.

”Kaikki kunnia rakentamiselle ja kuiduttavalle teollisuudelle, mutta meidän pitäisi pystyä luomaan nimenomaan uusia, metsäraaka-aineisiin perustuvia kuluttajatuotteita. Jotain sellaista, mitä voimme pistää taskuun tai pukea päällemme”, Tiilikainen vaati.

Tiilikaisen mukaan kemianteollisuuden innostuminen biotaloudesta on hieno asia ja luo metsäalalle uusia yhteistyön mahdollisuuksia. ”Valtiovallan osa on tässä vain luoda mahdollisuuksia ja rahoittaa tutkimusta. Teollisuutta valtio ei voi perustaa”, muistutti Tiilikainen.

Kirjoittaja

Hannes Mäntyranta

Kirjoita kommentti