Näkökulma

Oppilaille on annettava mahdollisuus löytää oma metsänsä, sanoo tuore opetusneuvos

Kirjoittaja

Sirpa Kärkkäinen

Opetusneuvos Kirsi Arino. Kuva: Anne Turunen

Hauskat puheet ja herkulliset letut maistuivat opetusneuvos Kirsi Arinon rehevässä puutarhassa Käpylässä elokuussa. Juhlat olivat juhlittavan näköiset. Kollegat ja oppilaat muistelivat puheissaan Arinon innostavaa ja inspiroivaa opetusta.

Juhlat järjestettiin, koska kesäkuussa Arino sai opetusneuvoksen arvonimen. Samalla juhlittiin hänen jäämistään eläkkeelle pitkältä biologian ja maantiedon lehtorin uraltaan.

Suomen Metsäyhdistys puolsi tasavallan presidentin myöntämää arvonimeä yhdessä Biologian ja maantieteen opettajien liiton ja WWF:n kanssa. Metsäyhdistys arvostaa Arinon valtakunnallisesti merkittävää työtä luonnontieteiden opetuksen kehittämisessä. Luonto oli luokkahuone Kirsi Arinon tunneilla. Häneltä sai myös aina apua ja hyviä vinkkejä Metsäyhdistykseen tekemään kouluyhteistyöhön. Kirsi Arino vei sitkeästi eteenpäin maa- ja metsätalouden opetusta – myös kaupunkikouluissa.

Arino kannustaa kollegoitaan lähtemään rohkeasti metsään oppilaiden kanssa ja unohtamaan liian teoretisoinnin, sillä “saappaat eivät turhaan enää kulu nuorison jaloissa”, kuten hän on todennut. Hän opetti kuten ”saarnasi”, niinpä hänen helsinkiläiset oppilaansa ovat retkeilleet metsässä säässä kuin säässä.

Arinon mukaan oppilaille on annettava mahdollisuus löytää oma metsänsä. Hänellä olikin opetuksessaan monipuolinen lähestymiskulma metsään: luonnon kunnioittamisen lisäksi hänen mielestään tulevaisuudessakin on tärkeää rakentaa kulttuuria ja toimeentuloa metsäluonnon varaan.

Harva tulee ajatelleeksi, että pääkaupunkiseudun oppilaat pääsevät kasvattamaan koulussa vihanneksia. Arinon oppilaat pääsivät, sillä koulukasvitarhat ovat lähellä Arinon sydäntä. Hän on kehittänyt merkittävällä tavalla sekä Käpylän että Vesalan peruskoulujen koulukasvitarhojen toimintaa ja hyödyntämistä opetuksessa. Hän on myös tuonut eläimet opetukseen, mistä esimerkkinä Vesalan peruskoulun eläintarha. Tämä kaikki on osoitusta Arinon maanläheisestä asenteesta ja tekemällä oppimisen – pedagogiikasta.

Kirsi Arino on myös oppikirjailija ja opettajien kouluttaja, joka on tehnyt merkittävää työtä suomalaisen biologian opetuksen hyväksi neljällä eri vuosikymmenellä.

Arino on saanut työstään valtakunnallista tunnustusta. Hänet valittiin vuoden 2013 biologian ja maantieteen opettajaksi ja vuonna 2016 hän sai Metsäyhdistyksen hopeisen ansiomerkin.

Kesäjuhlissa Arinoa hymyilytti eräs opettajanuransa viimeisimmistä kokemuksista. Hänellä oli opetettavanaan maahanmuuttajapoikien ryhmä. Hän oli päättänyt, että pojat oppivat ilmansuunnat. Niin hän istui poikien kanssa kuin konsanaan Jukolan veljesten lukkari. Kun opettaja sanoi “pohjoinen”, pojat toistivat kuorossa “pohjoinen”. Näin käytiin ilmansuunnat läpi. Niin paljon kuin hän on opetusta kehittänyt, huomasi hän joutuneensa palaamaan opetuksen juurille.

Kirjoita kommentti