Puu on supermateriaali ja ajankohtaisin esimerkki siitä on sellu

Sellusta valmistetuilla tuotteilla voi korvata uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä.

Puun rakenteesta on opittu viidentoista viime vuoden aikana enemmän kuin koskaan aikaisemmin. ”Materiaaliosaaminen on räjähtänyt eksponentiaalisesti”, VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin sanoo ja viittaa puun käytön tuhansien vuosien historiaan.

Ali Harlin tunnetaan uusien biopohjaisten, muovia korvaavien tuotteiden kehittäjänä, jonka lista puun parhaista ominaisuuksista on kattava: puu on materiaalina luja, läpinäkyvä ja kevyt, ja se voi muun muassa hylkiä vettä ja suodattaa ja varastoida energiaa.

Puun hyödyntäminen ja sen tarjoamat innovatiiviset ja kestävät ratkaisut uusiutuvien raaka-aineiden globaaliin kysyntään olivat teemoina PEFC Suomen 20-vuotisseminaarissa keväällä. Harlin nosti puheenvuorossaan esiin sellun, joka on edellytys monen uuden tuotteen synnylle.

Sellusta valmistetuilla tuotteilla voi korvata uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä. Vaikka puusta keitetty massa mielletään tavallisimmin lyhytkestoisten tuotteiden, kuten pehmopaperien ja pahvin raaka-aineeksi, siitä valmistetaan nykyisin myös esimerkiksi rakennusmateriaaleja. Harlin mainitsee esimerkkinä pahvilaadun, joka on havuvaneria vahvempaa.

Sellusta valmistetaan jatkuvasti uusia, muovia korvaavia pakkausmateriaaleja, jotka näyttävät ja tuntuvat samalta kuin perinteinen muovi ja ovat samalla tavalla työstettäviä kuin muovi. Sellupohjaisia materiaaleja käytetään myös 3D-tulostamiseen, jolloin vain taivas on rajana tuotevalikoimalle. VTT:llä on tehty sellusta esimerkiksi kilpapyörä.

Uusi ajattelu alkaa tehtaalta

Viime vuosien uudet opit puun käytöstä näkyvät sellutehtaalta alkaen. Jos ennen sellutehtaita verrattiin sen mukaan, kuinka monta sellutonnia ne tuottivat, nykyiset biotuotetehtaat kilpailevat sellun tuotannon sivuvirroista syntyvällä lisäarvolla.

”Meillä on Suomessa kolme luonnonvaraa: vettä, puuta ja viisauttakin. Tällä raaka-ainepohjalla olemme maailman huipulla”, VTT:n professori Ali Harlin totesi. Kuva: Maria Munck-Pihlgren
”Meillä on Suomessa kolme luonnonvaraa: vettä, puuta ja viisauttakin. Tällä raaka-ainepohjalla olemme maailman huipulla”, VTT:n professori Ali Harlin totesi. Kuva: Maria Munck-Pihlgren

”Jokainen metsästä tullut molekyyli pyritään käyttämään lopulta tuotteeseen ja tämä koskee myös energia-arvojen hyödyntämistä. Tämä on iso muutos ajattelussa ja edelleen ollaan menossa eteenpäin”, Harlin toteaa.

VTT:n laskelmien mukaan Suomen metsäteollisuuden tuotannon arvo voi jopa kaksinkertaistua vuoteen 2050 mennessä. Lisäys tulisi ennen muuta korkean lisäarvon biotuotteista. Harlinin mukaan oleellisessa roolissa ovat uudet puupohjaiset tuotteet, jotka liittyvät esimerkiksi rakennusmateriaaleihin, elektroniikkaan, tekstiileihin ja muovin korvaajiin.

Erityisesti muovin korvaajana puu on supermateriaali. Harlin pitää erittäin tärkeänä saastumisen ehkäisemistä. Merissä kelluva muovi on hänen mukaansa vain jäävuoren huippu, sillä viljelymaassa on viisi kertaa enemmän muovia kuin meressä.

Perinteisten, fossiilisten muovien korvaaminen biopohjaisilla ja uusiutuvilla vaihtoehdoilla on Harlinin mukaan oleellista myös ilmastonmuutoksen näkökulmasta: maapallon lämpenemistä voidaan estää huolehtimalla siitä, että maahan miljoonien vuosien aikana öljynä varastoitunut hiili ei pääse purkautumaan.


Metsäbiotalouden tulevaisuuskuvasto

PEFC Suomi

Teknologian tutkimuskeskus VTT


Kirjoittaja

Maria Munck-Pihlgren

Kirjoita kommentti