Puutavara-autot keräämään tietietoa – tavoitteena kartoittaa alemman tieverkon kunto

Auton tuulilasin taakse sijoitettava matkapuhelin on tietiedon keräämisessä hyvä perusväline. Kuva: Metsäteho

Uusimmat uutiset

Tieliikenteen digitalisoinnissa puhutaan usein vain pääväylistä. Metsäsektoria kiinnostaa kuitenkin myös pääväylien ulkopuolella oleva alempi tieverkko, jonka kuntoa aiotaan tulevaisuudessa seurata monin keinoin.

Digitaalisen tietiedon keräämiseen on jo nyt olemassa hyvä väline: matkapuhelin. Siihen lisätyllä sovelluksella puhelin voi kerätä hämmästyttävän monenlaista tietoa.

Matkapuhelin voidaan asentaa puutavara-auton tuulilasin sisäpuolelle. Näin tietietoa tuottaisivat juuri ne, jotka tietä eniten tarvitsevatkin.

Matkapuhelimella voi ottaa videokuvaa tiestä. ”Siitä voi erilaisten konenäköohjelmien avulla selvittää tien leveyttä, reunojen vesakoitumista, liikennemerkkien kuntoa, kiviä, pölyisyyttä, lumiolosuhteita, tielle kertynyttä jäätä, tulvavahinkoja, liukkautta”, sanoo erikoistutkija Pirjo Venäläinen Metsätehosta. Kuvassa näkyvät parhaimmillaan jopa kolmen sentin suuruiset kivet.

Jokseenkin jokainen älypuhelin tunnistaa omat liikkeensä. Se pystyy siis mittaamaan tien tasaisuutta. Ja kun puhelimessa on paikannin, kaikki tiedot voidaan siirtää digitaaliseen tiekarttaan automaattisesti.

Lisäksi puhelin on likimain jokaisella. Tietoa voivat kerätä kaikki tiellä kulkijat.

Pirjo Venäläinen
”Myös kysymykset ajoneuvotiedon avoimuudesta ja käyttöoikeuksista ovat tärkeitä. Pelisääntöjä aiotaan miettiä erillisessä työryhmässä”, sanoo erikoistutkija Pirjo Venäläinen Metsätehosta. Kuva: Metsäteho

Tavoitteena on tiedon avoimuus

Venäläisen mukaan tietietojen keräämisessä on menossa useita hankkeita, mutta niistä kovinkaan monet eivät kerää pääteiden ulkopuolella olevan alemman tieverkon, kuten yksityisteiden ja metsäteiden tietoja. Metsäsektorille nämä tiet ovat kuitenkin oleellisia, koska niitä pitkin metsäteollisuuden tarvitsema puu kuljetetaan teollisuuteen.

Metsätehon tavoitteena on, että mahdollisimman iso osa tietiedosta olisi avointa, jotta jokainen halukas voisi kehittää niiden varaan uutta liiketoimintaa. Alempaa tieverkkoa tarvitaan myös henkilö- ja tavaraliikenteeseen, maitoautoille, matkailuun, mökkimatkoille, virkistykseen.

Matkapuhelin on kuitenkin vain yksi tietiedon keräämisen väline. Tarkkaan tietojen keräämiseen tarvitaan järeämpiä mittausvälineitä, kuten ajoneuvoihin kiinnitettäviä laserkeilaimia.

”Pääväylillä on käytössä erityisiä tiesääasemia. Asentamalla puutavara-autoon erillinen mittausyksikkö voimme tehdä autosta liikkuvan sääaseman”, Venäläinen sanoo.

Mittausyksiköt ovat kalliita, mutta niitä ei tarvittaisi paljon. ”Niillä voisi esimerkiksi nähdä tien pinnan alle, mikä on tarpeellista tietoa silloin kun suunnitellaan tien peruskorjausta. Niiden avulla voi myös varmentaa kännyköiden avulla kerättävää tietoa”, sanoo Venäläinen.

Tiedon yhdistäminen vaatii työtä

Tietoa voidaan kerätä myös satelliittien, ilmakuvauksen ja kauko-ohjattavien pienoiskoptereiden avulla. ”Tutkinnan kohteena on myös kuorma-autosta kerätty tieto esimerkiksi jarrutuksista ja luistonestojärjestelmien toiminnasta. Käytössä on myös tietoa kerääviä älyrenkaita”, sanoo Venäläinen.

Tiedolla ei kuitenkaan tee mitään, ellei sitä viedä eteenpäin. Reaaliaikaista tilannetta voidaan välittää heti muille tienkäyttäjille – esimerkiksi tiellä liikkuvista eläimistä.

Isomman työn vaatii kuitenkin tietotekninen palvelualusta, jolle eri lähteistä saatu tieto kerätään ja yhdistetään. Alustaa on tehty Metsäkeskuksessa viime vuoden ajan.

”Lähinnä tässä vaiheessa on haastateltu mahdollisia käyttäjiä. Tämän vuoden työnä on alustan tekninen määrittely”, sanoo elinkeinopäällikkö Seppo Niskanen Metsäkeskuksesta.

Alusta valvoisi tiedon laatua, yhdistäisi ja lopulta myös jakelisi tietoa. Eri lähteistä tulevan tiedon yhdistäminen tuo suurimmat hyödyt mutta on myös työlästä, koska liikenteessä on niin paljon ja niin monenlaisia toimijoita. ”Suurimpia haasteita on tiedon standardisointi”, sanoo Niskanen.

Tiedon käyttäjiä olisivat kaikki, jotka tietäkin käyttävät, mutta myös ne, jotka tietä huoltavat. Alustan kautta saisi esimerkiksi selville, millaisella kuorma-autolla minnekin pääsee normaaleina ja kelirikon aikoina, missä tarvitaan lumenpoistoa ja missä pitää esimerkiksi uusia siltarumpu.

Tiedon avulla voi päästä eroon erikseen tehtävistä tieverkon inventointikäynneistä, mikä merkitsee suuria säästöjä.

Ajoneuvon tuulilasin takana olevan matkapuhelimen avulla voi tunnistaa esimerkiksi liikennemerkit ja niiden kunnon. Tässä Nurmeksen Porokylässä otetussa kuvassa puhelimen kamera tunnistaa paitsi liikennemerkin, myös sen viestin ajoneuvon enimmäiskorkeudesta sekä sen, että merkki on kuljettavaa velvoittava. Kuva: Metsäteho

Kuljettaja on avainasemassa

Puutavara-auton tiedonkeräämisessä avainasemassa on kuljettaja. Metsätehon piloteissa on ollut mukana kaikkiaan noin sata puutavaran kuljetukseen liittyvää työntekijää. He ovat pääosin suhtautuneet hankkeeseen positiivisesti.

”Toki on ollut epäilyksiä siitä, seurataanko tällä itse asiassa kuljettajan työn laatua, mutta tällaiset epäilykset on helppo poistaa teknisin ratkaisuin. Kaikkea tietoa ei esimerkiksi tarvitse välittää reaaliaikaisesti vaan koottuna ja harvemmin välein”, sanoo Venäläinen.

Tiedon keräämisen ja lähettämisen pitäisi olla automaattista, ettei kuljettajan tarvitse sen takia erikseen alkaa näppäillä kännykkää. Ratkaistavana on myös, mikä osa tiedosta julkaistaan anonyyminä ja missä määrin tiedon kerääjä voi päättää sen julkisuudesta.

”Kysymykset ovat tärkeitä. Ajoneuvotiedon käytön pelisääntöjä aiotaan miettiä erillisessä työryhmässä”, sanoo Venäläinen. Tietosuojasta ovat kiinnostuneet myös yritykset ja yksityisteitä hallitsevat tiekunnat.

Toisaalta tietiedon tarpeellisuus nähdään kaikkialla. Omat tarpeensa luo ilmastonmuutos, jonka epäillään tekevän liikenneolot entistä vaihtelevammiksi.
Niskasen mukaan uusi palvelualusta voisi olla käytössä vuoden 2020 alussa, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan.


Metsätehon tiedote digitaalisen tietiedon keräämisestä

Aiemmin forest.fi:ssä: Puuhuoltoon kuusinkertainen Sipilä-loikka


 

Kirjoittaja

Hannes Mäntyranta

Kirjoita kommentti