Tiedote

Tutkijat: Metsätuhoista odotettavissa jopa satojen miljoonien lasku

Ilmastonmuutoksen myötä todennäköisyys metsätuhoille lisääntyy, arvioivat asiantuntijat yksimielisesti Metsäpäivillä 6.11.2014.

Juurikääpä eli maannousemasieni aiheuttaa suomalaisille metsänomistajille vuosittain noin 50 miljoonan euron sekä kirjanpainaja ja muut kaarnakuoriaiset jopa noin 10 miljoonan euron vuotuiset tappiot. Myrskyt ovat puolestaan kaataneet puuta viime vuosina 20–50 miljoonan euron arvosta.

Tämä voi olla kuitenkin tutkijoiden mukaan olla vasta alkusoittoa.

Ilmaston lämmetessä maan roudaton aika ja talvisateet lisääntyvät. Nämä lisäävät metsien tuulituhoriskiä, vaikka myrskyt ja kovat tuulet eivät merkittävästi lisääntyisikään, arvioi professori Heli Peltola Itä-Suomen yliopistosta.

Pahimpia vahinkoja voivat kuitenkin aiheuttaa Suomen luonnolle vierasperäiset tuhonaiheuttajat.

Metsäntutkimuslaitoksen professori Jarkko Hantulan mukaan esimerkiksi tervasrosolle sukua oleva lännenpahkaruoste saattaisi tänne saavuttuaan aiheuttaa jopa satakertaiset tuhot suuriin myrskytuhoihin verrattuna.

Vierasperäisten tuhonaiheuttajien torjunnan vaikeutta kuvaa kamppailu Portugaliin vuonna 1999 ilmaantunutta mäntyankeroista vastaan. Toistaiseksi se on aiheuttanut 50 miljoonan euron torjuntakustannukset, mutta ankeroisen leviämistä ei ole saatu kuriin. Jos mäntyankeroinen saapuisi Suomeen, sen torjunta maksaisi 5–19 miljoonan euroa, arvioi Hantula.

Erilaisten metsäpatogeenien leviäminen on Euroopassa lisääntynyt eksponentiaalisesti. Tärkein leviämisreitti on ollut kansainvälinen elävien kasvien kauppa, sillä monet taimitarhat ovat patogeenien saastuttamia.

Jarkko Hantulan mukaan tuhokustannukset tulisi siirtää tuontikasvien hintoihin esimerkiksi luomalla kansainvälinen kasvikaupan lisensiointijärjestelmä. Sen kautta kerättäisiin kasvikaupassa toimivilta yrityksiltä lisenssimaksuja, jotka käytettäisiin mahdollisten tuhojen korvaamiseen maanomistajille.

Tuhotilanteessa Suomen metsäkeskuksen tehtävänä on muodostaa luotettava tilannekuva metsätuhosta sekä koordinoida torjuntatoimenpiteet ja välittää tehokkaasti tietoa tuhosta, kertoo alueellinen valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen Suomen metsäkeskuksesta.

Metsien hoidolla sekä oikea-aikaisilla ja oikein tehdyillä hakkuilla voidaan asiantuntijoiden mukaan lieventää, mutta ei poistaa tuulien ja metsätuhonaiheuttajien riskiä.

Lisätietoja
Professori Jarkko Hantula, Metla, 040 801 5419, jarkko.hantula@metla.fi
Professori Heli Peltola, Itä-Suomen yliopisto, 040 5880 005, heli.peltola@uef.fi
Valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen, Suomen metsäkeskus, 0400 653 863, yrjo.niskanen@metsakeskus.fi

Kirjoittaja

Suomen Metsäyhdistys

Kirjoita kommentti