Metsäpäivät 2022 | Ohjelma

Valtakunnallisten Metsäpäivien 27.–28.10.2022 pääteemana on metsien monipuolinen kestävä käyttö mutta myös kestävyyden murros. Millaista on tulevaisuudessa kestävä metsien käyttö?

Tule kuuntelemaan Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkäsen, työhyvinvointilähettilään Frank Martelan ja lukuisten metsäalan asiantuntijoiden ja tutkijoiden puheenvuoroja – tutustu ohjelmaan ja valitse kiinnostavimmat palat yhteensä neljältä lavalta, joista yksi on jälleen omistettu avoimelle ja eteenpäin vievälle keskustelulle.

Katso puhujagalleria!


OHJELMA TORSTAINA 27.10.2022

Metsäpäivät 2022 ohjelmakooste
Klikkaa ohjelmakooste isommaksi! Löydät sen myös käsiohjelmasta, jonka saat ilmoittauessasi paikan päällä. Voit myös ladata sen: Metsäpäivät 2022 käsiohjelma

YHTEINEN OHJELMA | BYSA-SALI

09.00-09.30 Aamupala

Minimessut alkavat: poikkea tutustumaan ja verkostoitumaan 20 metsäalan toimijaan ja yritykseen. Avoinna koko torstain.

09.30-09.35 Avajaissanat

Metsäpäivien avajaissanat lausuu Suomen Metsäyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Anne-Christine Ritschkoff.

09.35-10.00 Keynote-puheenvuoro

Keynote-puhuja on huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen, jonka mukaan lähitulevaisuudessa Suomelle pitää määritellä uusi riittävä huoltovarmuuden taso ja turvata sille riittävät resurssit. 

10.00-10.50 Paneelikeskustelu: Millaista on tulevaisuudessa kestävä metsien käyttö?

Keskustelijoina Huoltovarmuuskeskuksen energia-asiantuntija Pia Oesch, Suomen metsäkeskuksen metsähoidon johtava asiantuntija Markku Remes, WWF:n johtava metsäasiantuntija Mai Suominen ja Helsingin yliopiston professori ja ilmastopaneelin jäsen Timo Vesala. Juontajana toimittaja ja uutisankkuri Shahin Doagu.

Metsien käytön kestävyyden määrittely on murroksessa. Taustalla vaikuttavat ilmastokysymykset ja monimuotoisuuden turvaaminen sekä myös huoltovarmuuskysymykset. Mikä vaikutus huoltovarmuudella on metsien kestävään käyttöön ja onko metsä yhä suomalaisten kriisiaikojen turva – niin taloudellisesti kuin sosiaalisesti, ympäristö- ja ilmastonäkökulmia unohtamatta.

11.00-12.00 Ohjelmaa 3 teemalavalla ja keskustelulavalla

Valitse lavojen 25 minuutin pituisten ohjelmapalojen joukosta sinua kiinnostavimmat: Bysa KÖLI, Bysa PAARA, Bysa STYYRA ja KESKUSTELULAVA.

12.00-13.15 Lounas

13.15-15.30 Ohjelma 3 teemalavalla ja keskustelulavalla jatkuu

Valitse lavojen 25 minuutin pituisten ohjelmapalojen joukosta sinua kiinnostavimmat: Bysa KÖLI, Bysa PAARA, Bysa STYYRA ja KESKUSTELULAVA.

15.25-15.45 Iltapäiväkahvit

15.50-16.30 Keynote: Merkityksellisyyden ylläpito haastavina hetkinä

Työhyvinvoinnin asiantuntija Frank Martela, FT, VTT, hyvinvoinnin psykologian dosentti, Aalto-yliopiston lehtori, Tuotantotalouden laitos

Metsäpäivillä Martela puhuu muun muassa työn merkityksellisyyden ylläpitämisestä haastavina hetkinä ja tulevaisuudenuskon ylläpitämisestä murrosvaiheessa.

16.35-17.00 Metsäalan huomionosoitukset

Suomen Metsäsäätiö palkitsee Metsäpäivillä joukon metsäammattilaisia ansiokkaasta työstä suomalaisen metsäelinkeinon hyväksi.

Metsämiesten Säätiö haluaa nostaa esille arjen työyhteisösankareita metsäalalla ja palkitsee Työyhteisön hyvä tyyppi -stipendistit.

17.00-19.00 Työpajat ja sidosryhmätilaisuudet

Kaikille avoimet Metsäteollisuus ry:n paneeli ja Teollisuuden metsänhoitajat ry:n seminaari sekä Loimun Urafoorumi opiskelijoille

19.00-23.00 Metsäpäivien iltamat

19.00 Puheenvuorot ja huomionosoitukset

    • Iltamien avaus ja Tapion toimitusjohtajan Anne Ilolan puheenvuoro
    • Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvisen tervehdys
    • Suomen Metsäyhdistyksen huomionosoitukset jakaa toiminnanjohtaja Kirsi Joensuu ja ministeri Antti Kurvinen
    • Suomen Metsäyhdistyksen uusien kunniajäsenten julkistaminen

20.00 Buffet aukeaa

21.00 Musiikkia, tanssia ja verkostoitumista, Telaketju-yhtye esiintyy

Katso myös ohjelma perjantaina 28.10.!


LAVAOHJELMA | BYSA KÖLI -SALI

11.00–11.25 Luonnonvarakeskus: Mitä kestävyys voi tarkoittaa metsien käytössä?

Katriina Soini, johtava tutkija, tutkimuspäällikkö & Sari Pynnönen, tutkija, Luonnonvarakeskus

Metsien kestävästä käytöstä on puhuttu pitkään. Vaikka määritelmät kestävästä käytöstä hieman poikkeavat, kestävällä käytöllä ja hoidolla viitataan yleensä sellaiseen metsien käyttöön, joka mahdollistaa metsävarojen riittävyyden myös tuleville sukupolville, mutta turvaa myös luonnon arvojen säilymisen. Näiden päämäärien lisäksi metsillä nähdään tehtäviä myös aineellisen hyvinvoinnin turvaamisessa ja aivan viime vuosina myös ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa.

Vaikka yleisellä tasolla metsien käytön kestävyydestä voidaan olla yhtä mieltä, tavoitteiden toteuttaminen käytännössä nostaa esiin monia yhteensovittamisen kysymyksiä, kuin myös keskustelua parhaimmista keinoista erilaisilla mittakaavatasoilla: kansainvälisellä ja kansallisella tasolla, maakunnissa ja jopa yksittäisellä metsätilalla.

Käytännön kautta avautuu metsäalan kestävyyskysymysten monitahoisuus – ja toisinaan myös ristiriitaisuus. Tutkimus ei voi antaa yksiselitteisiä vastauksia siihen, mikä olisi kestävyyden kannalta kussakin tilanteessa paras ratkaisu. Sen sijaan, se voi tarjota tietoa metsäalan toiminnasta kokonaisuutena, metsäalan suhteesta muihin toimialoihin ja yhteiskuntaan, sekä erilaisten toimenpiteiden ekologisista, taloudellisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista. Päätöksenteko metsien kestävästä käytöstä vaatii arviointia metsien käytön vaikutuksista valitussa kontekstissa, ja vaikutusten arviointi edellyttää puolestaan eri metsänkäyttötapojen vaihtosuhteiden (trade-off) ja yhteishyötyjen (synergy) tunnistamista.

Esitys pohjautuu Luonnonvarakeskuksen raporttiin Näkökulmia metsäalan kestävyyskeskusteluun. Systeeminen lähestymistapa. Kalle Aro, Sari Karvinen, Sari Pynnönen, Katriina Soini ja Elina Vehmasto (toim.) [Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus]. Tutustu raporttiin

Kommentaattorina on Eeva Primmer, tutkimusjohtaja, professori, Suomen Ympäristökeskus

11.35–12.00 Luonnonvarakeskus: EU:n biodiversiteettistrategia: metsien suojelun taloudellisia vaikutuksia

Matleena Kniivilä, tutkimuspäällikkö, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus 

EU:n biodiversiteettistrategia tähtää monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseen vuoteen 2030 mennessä. Strategialla pyritään lisäämään suojellun pinta-alan osuutta 30 prosenttiin EU:n maa- ja merialueista. Tästä kolmasosan tulisi olla tiukasti suojeltua. Luonnonvarakeskus on arvioinut metsien tiukan lisäsuojelun vaikutuksia hakkuumahdollisuuksiin, metsäsektorin tuottamaan arvonlisäykseen ja työllisyyteen sekä näiden kerrannaisvaikutuksia muuhun yhteiskuntaan. Tulosten mukaan vaikutusten merkittävyys riippuu lisäsuojelun toteutustavasta.

Kommentaattorina on Aki Kangasharju, toimitusjohtaja, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA.

12.00-13.15 LOUNAS

13.15–13.40 Tapio: Maailman tilanteen vaikutukset Suomen metsäalaan

Olli Äijälä, liiketoimintajohtaja, asiantuntijapalvelut & Kati Kontinen, johtava asiantuntija, Tapio

Miten globaali tilanne ja maailmanpolitiikka vaikuttavat meidän metsiemme käyttöön? Voimmeko varautua paremmin tulevaisuuteen ja mitä se vaatii?

13.50–14.15 Tapio: Uudistuvat metsänhoidon suositukset ilmastokestävään metsänhoitoon

Kalle Vanhatalo, palvelualueen päällikkö, konsultointi, Tapio

Ilmastokestävyys vaikuttaa yhä vahvemmin metsien käyttöä koskeviin päätöksiin. Metsien elinvoimaisuuden ja puuston kasvun varmistaminen edellyttää sopeutumista metsätaloudessa ja sen toimenpiteissä. Metsillä on tärkeää rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Metsänomistajalla ratkaisee, millaisen polun hän valitsee sen toteutukseen.

Metsänhoidon suositukset ovat uudistumassa ja tulevat tarjoamaan uusia ja tarkennettuja vaihtoehtoja ilmastokestävyyden toteuttamiseen metsätilan hoidossa ja metsätalouden toimenpiteissä. Tule kuulemaan, mitä uutta on tulossa ja millaista osaamista ammattilaisilta jatkossa edellytetään.

14.25–14.50 Tapio: Metsälehti: Videoiden voima viestinnässä

Sami Karppinen, toimittaja,  Metsälehti

Metsälehden videot ovat saavuttaneet metsästä kiinnostuneiden ihmisten keskuudessa huiman suosion. Niitä on katsottu yhteensä jo noin 3,6 miljoonaa kertaa. Videoiden tekijä Sami Karppinen tiivistää vinkit siihen, miten metsästä tehdään kiinnostava video.

15.00–15.25 Tapio: Metsätalouden ekologisen kestävyyden kehittyminen 2020-luvulla

Lauri Saaristo, johtava asiantuntija,  Tapio

Puheenvuoro esittelee kolme mahdollista muutosta, jotka toteutuessaan tukevat metsien käytön ekologisen kestävyyden vahvistumista. Mitä muutoksiin tarvitaan ja kuinka ne kytkeytyvät toisiinsa?

Ohjelma jatkuu iltapäiväkahvilla, sen jälkeen päälavalla, sidosryhmätilaisuukissa ja iltamissa


LAVAOHJELMA | BYSA PAARA -SALI

11.00–11.25 Suomen metsäkeskus: Kemera ei mene kaupaksi, jos sitä ei myydä

Ari Nikkola, rahoitus- ja tarkastuspäällikkö, Suomen metsäkeskus

Tuhansia hehtaareita taimikoita ja nuoria metsiä on kiireellisen hoidon tarpeessa. Valtio tukee hoitotöitä kestävän metsätalouden rahoituslain kautta, mutta tuki ei mene kaupaksi. Kemera on hyvä kannustin ja helpottaa päätöksentekoa. Kuinka hyvin ja kuinka paljon taimikoita ja nuoria metsiä hoidetaan, on kuitenkin metsäammattilaisten varassa, tuki yksin ei myy. Myyntityön lisäksi täytyy huomiota kiinnittää myös työn laatuun. Neljäsosa työmaista, joille tukea haetaan, eivät täytä rahoitusehtoja.

11.35–12.00 Future Forest 2040: Suomen metsäalan rakenteelliset muutokset vuoteen 2040

Janni Kunttu, postdoc-tutkija & Martti Kulvik, tutkija, Euroopan Metsäinstituutti

Tutkijat Janni Kunttu ja Martti Kulvik esittelevät Metsämiesten säätiön rahoittaman, EFI:n ja ETLA:n yhteistyössä toteuttaman FutureForest2040-tutkimushankeen lopputuloksia.

Teemme katsauksen niin EUn muuttuvaan metsäpolitiikkaan sekä sen vaikutuksiin metsäalalle. Suuntaamme katsetta myös vuosiin 2025 ja 2040 ennuste- ja ennakointityömme tuloksiin viitaten. Metsäalan tulevaisuutta tarkastellaan kansantaloudellisesta näkökulmasta. Tulevaisuuden toiveissa on monipuolisempi, korkean arvonlisän tuoteportfolio ja metsien monikäyttö, mutta kuinka se käytännössä onnistuu?

Globaalit markkinat ja kansainvälisen politiikan suunnanmuutokset ohjaavat Suomen vientipainotteista metsätuotantoa. Metsäalan tulee integroitua niin biodiversiteetti- kuin kiertotaloustavoitteisiin entistä vahvemmin, mikä uudistaa sekä metsänhoitoa että yritysmaailmaa. Samaan aikaan uusiutuvan energian tiukentuvat tavoitteet ja vaatimukset entistä materiaalipainotteisemmalle tuotannolle tekevät yhteistyön muiden sektorien kanssa yhä tärkeämmäksi. Onko puupohjaiselle energialle vuoteen 2040 mennessä tarpeeksi varteenotettavia korvaajia? Metsänomistajuuskin on myllerryksessä, kun meneillään ovat sukupolvenvaihdos, kaupungistuminen ja uudet metsien käyttömuodot.

12.00-13.15 LOUNAS

13.15–13.40  Bitcomp Oy: Älykkäät metsäjärjestelmät ja hiilineutraalimpi huominen – Case Skoggi

Eero Kananen, tuotepäällikkö & Teemu Saramäki, myyntipäällikkö, Bitcomp Oy

Hiilimarkkinoissa on paljon potentiaalia, mutta siihen liittyvät haasteet ovat herättäneet voimakasta keskustelua julkisuudessa. Hiilinielujen määrittelytyötä ja sertifiointia edistetään parhaillaan mm. Hiilestä kiinni -hankkeessa ja kun markkinoille saadaan yhteiset pelisäännöt, avautuu myös valtava liiketoimintapotentiaali. Tällöin tekniset valmiudet tämän potentiaalin hyödyntämiseksi on oltava valmiina. Bitcompin metsäjärjestelmät mahdollistavat tehokkaan paikkaan sidotun tiedon käsittelyn ja liiketoiminnan hallinnan. Tule kuulemaan, kuinka Skoggin metsien kiertoajan pidentämiseen perustuva liiketoiminta hiilensidonnan laskennasta aina sopimustenhallintaan tehdään Bitcompin älykkäiden metsäjärjestelmien avulla!

Yhteistyökumppaniltamme Skoggi Oy:lta toimitusjohtaja Lasse Lahtinen pyörähtää esiintymisemme aikana lavalla muutaman minuutin verran case-esimerkkinä.

13.50–14.15 Stora Enso: Stora Enson monimuotoisuusohjelma – käytännön toimenpiteitä

Pekka Kallio-Mannila, yritysvastuujohtaja, Stora Enso

Stora Enso käynnisti Suomessa ohjelman, jonka tarkoituksena on lisätä talousmetsien monimuotoisuutta. Monimuotoisuusohjelma kokoaa yhteen luonnonhoidon toimenpiteet, jotka parantavat uhanalaisten lajien elinympäristöjä ja vesiensuojelua. Ohjelma sisältää arkipäivän tekemistä, mutta myös uusia avauksia. Tavoitteena on edistää lehtojen ja soiden ennallistamista, virtavesien kunnostusta ja metsien vapaaehtoista suojelua. Monimuotoisuusohjelma kuuluu koko yhtiötä koskeviin vastuullisuustavoitteisiin.

14.25–14.50 LähiTapiola & Aari Metsä: Metsänomistamisen tulevaisuus

Mikael Beck, toimitusjohtaja, AARI Metsä Oy & Marika Makkonen, johtava metsäasiantuntija, LähiTapiola

Koronakriisi, sota, energiakriisi, ilmastokriisi, metsätaloudessa on koettu kriisejä aikaisemminkin, mutta nyt niitä on tullut lyhyellä aikavälillä ennennäkemättömällä tavalla. Nykytilanteessa osa kriiseistä voidaan kääntää myös mahdollisuuksiksi. Kuinka varautua heikkenevään markkinaympäristöön ja toisaalta kuinka hyödyntää vihreän siirtymän tuomia mahdollisuuksia metsänomistajille? Näitä teemoja ja metsänomistamisen eri tapoja pohditaan AARI Metsä Oy:n toimitusjohtajan Mikael Beckin ja LähiTapiolan johtavan metsäasiantuntijan Marika Makkosen johdolla. Lue lisää LähiTapiola Yhteismetsästä.

15.00–15.25 Tornator: Miksi vuokrata metsää?

Aleksi Vanninen, maankäyttöasiantuntija & Henna Honkanen, suunnitteluasiantuntija, Tornator Oyj

Metsänvuokraus on Tornatorin tarjoama palvelu kokonaisvaltaiseen metsäomaisuuden hoitoon. Esityksessä saat vastauksen ainakin seuraaviin kysymyksiin: Kenelle metsänvuokraus soveltuu? Mitkä ovat metsänvuokrauksen edut? Miksi vuokraisin, miksi en myisi? Mihin vuokran määrä perustuu? Miksi Tornator tarjoaa metsänvuokrausta?

Ohjelma jatkuu iltapäiväkahvilla, sen jälkeen päälavalla, sidosryhmätilaisuukissa ja iltamissa


LAVAOHJELMA | BYSA STYYRA -SALI

11.00–11.25 Metsähallitus: Luonnonhoito ja ennallistaminen osaksi metsäsuunnittelua

Sara Lankinen-Timonen, luonnonhoidon asiantuntija & Markku Lehtelä, luonnonhoidon asiantuntija, Metsähallitus

Luonnonhoidon ja ennallistamisen tavoitteena on parantaa luontotyyppien tilaa sekä turvata niillä elävää lajistoa. Millaisia toimia Metsähallitus toteuttaa valtion mailla ja kuinka luonnonhoito yhdistetään osaksi tavanomaista metsänhoitoa? Metsähallituksen luonnonhoidon asiantuntijat vastaavat näihin kysymyksiin ja kertovat myös kokemuksiaan, millaista yhteistyötä luonnonhoito ja ennallistaminen ovat synnyttäneet.

11.35–12.00 Metsähallitus: Strategia konkretisoituu metsäautotiellä

Heikki Kääriäinen, Metsähallitus Pasi Eskola, yrittäjä, Kuljetusliike Eskola

Puun korjuu ja kuljetus jättävät metsätaloudessa suurimman hiilijalanjäljen. Millä keinoilla korjaamme logistiikan ympäristövaikutuksia? Ratkaisut vaativat toimialarajat ylittävää yhteistyötä. Asiakkuusjohtaja Heikki Kääriäinen kertoo, miten hillitsemme ilmastonmuutoksen vaikutuksia kehittämällä uutta teknologiaa ja ratkaisuja, joilla siirrymme fossiilitaloudesta biotalouteen. Yrittäjä Pasi Eskola kertoo ensikokemuksistaan biokaasulla kulkevasta puunkuljetusautosta.

12.00-13.15 LOUNAS

13.15–13.40 Luonnonvarakeskus: Metsälannoitus nyt ja tulevaisuudessa

Hannu Ilvesniemi, tutkimusprofessori & Jari Hynynen, tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus

Luonnonvarakeskuksessa on koottu syksyllä valmistuva raportti, joka käsittelee monipuolisesti metsänlannoitukseen liittyviä erilaisia näkökulmia. Tarkastelun kohteena ovat mm.  kasvinravinteet ja niiden riittävyys eri kasvupaikoilla, puuston lannoitusvasteet, lannoituskohteiden valintaperusteet, erilaiset ympäristömuutokset ja niiden yhdysvaikutus lannoituksen kanssa, hiilitaseet, vaikutukset metsätuhoihin sekä lannoitusta koskevat säädökset.  Ilvesniemi tarkastelee esityksessään esimerkinomaisesti lannoituksen vesistövaikutuksia.

Hynysen alustuksessa esitetään katsaus tutkimustuloksiin, joissa on käsitelty metsänlannoituksen vaikutuksia puuston kasvuun ja puuntuotokseen kivennäis- ja turvemaiden talousmetsissä. Tarkasteltavana ovat erilaiset lannoitelajit ja niiden kasvuvaikutuksen suuruus ja kesto eri puulajeilla ja erilaisilla kasvupaikoilla. Lisäksi esitetään tutkimustuloksiin pohjautuva yhteenveto metsänlannoituksen kannattavuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä.

 13.50–14.15 Green Carbon Finland Oy: HiiliPlus+ -hiilinieluhanke – hiilensidontaa yhteistyöllä

Juha Sankola, metsäasiantuntija, Green Carbon Finland Oy

Green Carbon Finland Oy tarjoaa ensimmäisenä Pohjoismaissa ISO 14064 standardin mukaisen menetelmän metsien hiilensidontaan. Metsänomistajilla on nyt mahdollisuus osallistua ilmastotyöhön HiiliPlus+ -sopimuksella saaden hiilensidonnasta lisätuloa. HiiliPlus+ -hankkeessa lisäinen hiilensidonta saadaan aikaan lannoituksella.

Hankkeet toteutetaan yhteistyössä metsänomistajien, metsäalan toimijoiden ja Green Carbonin kanssa. Metsänomistajat mahdollistavat toiminnan ja metsäalan toimijat ovat keskeisessä asemassa avustamassa soveltuvien kohteiden valinnassa ja lannoitusten operoinnissa. Green Carbon tarjoaa standardisoidun menetelmän hankkeiden laadukkaaseen läpivientiin ja laadun varmistuksen. Green Carbon markkinoi lisäkasvun sitomat hiiliyksiköt kotimaisen vapaaehtoisen kompensaation markkinoille.

14.25–14.50 Metsähyvinvointi: Ratkaisu löytyy osaamisesta – Puuhuollon visio 2030

Jukka Malinen, tutkimusjohtaja, Metsäteho. Juha Mäkinen & Valtteri Pulkkinen, Pohjoisranta BCW Finland

Visiota taustoittavat toteutuksessa mukana olleet Juha Mäkinen ja Valtteri Pulkkinen, Pohjoisranta BCW Finland. Tarkemman kuvauksen visiosta antaa Metsätehon tutkimusjohtaja Jukka Malinen.

15.00–15.25 Metsähyvinvointi: Työturvallisuus metsäalalla – asennekartoituksen tulokset

Heikki Pajuoja, toimitusjohtaja, Metsäteho

Toimitusjohtaja Heikki Pajuoja kertoo Metsätehon työturvallisuusohjelmasta ja Veera Schildtin tutkimuksen tuloksista, joiden taustalla on laaja metsäalan työturvallisuusasennekartoitus.

Ohjelma jatkuu iltapäiväkahvilla, sen jälkeen päälavalla, sidosryhmätilaisuukissa ja iltamissa


KESKUSTELULAVA | LIVING ROOM

11.00-11.45 Tapio: Kuntametsät: Monitavoitteisessa metsien käytössä onnistuminen

Moderaattoreina Sini Miettinen, asiakkuusasiantuntija & Esko Välimäki, metsätietopalveluiden päällikkö, Tapio

Keskustelemassa metsätalousinsinööri Merja Kuukkanen (Joensuun kaupunki), metsänhoitaja Tiina Peippo (Espoon kaupunki) ja metsäekologian lehtori Petri Keto-Tokoi (Tampereen ammattikorkeakoulu).

Metsien hoidon tavoitteet monipuolistuvat edelleen. Millä keinoilla monitavoitteisessa metsien käytössä onnistutaan? Miten esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja metsätuhoihin varautuminen sovitetaan yhteen siten, että metsät ovat turvallisia ja virkistäviä metsien käyttäjille? Onko ekologinen kompensaatio jo vakiintunut osa metsäammattilaisen työnkuvaa?

12.00-13.15 LOUNAS

13.00–13.45 Metsähallitus: Mitä EU:n biodiversiteettistrategia tarkoittaa metsien käytöllemme?

Keskustelemassa johtava asiantuntija Katja Matveinen (MMM), metsäjohtaja Anna Rakemaa (SMK), puheenjohtaja Harri Hölttä (SLL) ja kestävän kehityksen päällikkö Antti Otsamo (Metsähallitus).

EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on saada monimuotoisuus elpymään vuoteen 2030 mennessä. Mitä se tarkoittaa metsien käytölle? Miten hyvää tarkoittavan sääntelyn rajoitukset yhdistetään kaikkia tyydyttävällä tavalla? Miten monimuotoisuutta voidaan turvata valtion mailla ja yksityismailla?

14.00–14.45 Ilmastotuuppaus-hanke: Tuuppauksilla kohti ilmastokestävää metsänomistusta

Alustajina: Marjo Maidell, metsäekonomisti, Pellervon taloustutkimus PTT ja Mats Godenhielm, vanhempi ekonomisti, Pellervon taloustutkimus PTT. Keskustelun moderaattorina toimii Kimmo Mäkilä, viestintäpäällikkö, Pellervon taloustutkimus PTT.

Keskustelemassa Marko Mäki-Hakola, metsäjohtaja, MTK; Ilpo Rautio, metsänomistajapalvelujen päällikkö, Suomen metsäkeskus; Olli-Pekka Ruuskanen, tutkimusjohtaja, Pellervon taloustutkimus PTT sekä Paula Horne, tutkimusjohtaja, Pellervon taloustutkimus PTT. 

Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma (MISU) tarjoaa vaihtoehtoja ilmastokestävälle metsänhoidolle, mutta mitä metsänomistajat niistä ajattelevat? Voiko metsänomistajien päätöksentekoa helpottaa käyttäytymistieteisiin perustuvilla tuuppauksilla? Mikä on metsäammattilaisten rooli? Keskustelemme Ilmastotuuppaus-hankkeen paneelissa, millaiset ilmastotoimet kiinnostavat metsänomistajia ja mikä on tuuppauksen mahdollisuus tukea ilmastoystävällistä päätöksentekoa. Keskustelua alustetaan uusilla tutkimustuloksilla.

15.00–15.45 UPM: Tulevaisuuden työpaikka metsäalalla

UPM järjestää keskustelun aiheesta, millainen on hyvä tulevaisuuden työpaikka metsäalalla. Mitä työnantajalta toivotaan? Mikä houkuttelee tulevaisuuden työntekijää? Mikä puolestaan voisi estää hakeutumasta johonkin työpaikkaan? Mitä on hyvä johtaminen? Aiheesta keskustelevat metsäalan opiskelijat sekä vasta alalle työllistyneet ammattilaiset. Tule kuuntelemaan, millainen työ ja työnantaja houkuttelee uusia tekijöitä alalle ja missä voisimme parantaa.

Ohjelma jatkuu iltapäiväkahvilla, sen jälkeen päälavalla, sidosryhmätilaisuuksissa ja iltamissa


SIDOSRYHMÄTILAISUUDET TORSTAINA 27.10.2022

17.10-19 Crusell
Metsäteollisuus ry:n paneeli: Nyt puhuu media – poteroituuko metsäväki omaan kannonkoloonsa?

Metsäteollisuus ry järjestää Metsäpäiville poleemisen paneelin yhdessä vaikutusvaltaisen journalistijoukon kanssa. Paneelissa puhutaan metsäalan julkisuudesta: Mitä meistä ajatellaan? Millainen on metsäalan julkisuuskuva ja mistä se muodostuu? Miten voimme siihen vaikuttaa? Tule kuuntelemaan ja osallistumaan keskusteluun!

Paneelin osallistuvat Demokraatti-lehden päätoimittaja Petri Korhonen, MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki sekä Kauppalehden toimittaja Kyösti Jurvelin. Paneelin moderaattorina toimii Metryn viestintäjohtaja Mika Mäkinen.

17.10-19 Sonck
Teollisuuden metsänhoitajat ry:n seminaari: Puunkäyttö murroksessa

Seminaarissa tarkastellaan erilaisten megatrendien vaikutusta puunkäyttöön, puusta tehtäviin uusiin tuotteisiin sekä yleisesti biotalouteen. Mihin suuntaan ollaan menossa maailmalla erilaisissa puusta valmistettavissa tuotteissa, mikä on Suomen metsäteollisuuden tuotteiden jalostusaste ja miten metsäteollisuus tavoittelee jalostusasteen nostoa uusilla tuotteilla? Tilaisuuden juontaa viestintäpäällikkö Krista Kimmo Metsä Groupista. Seminaari on kaikille avoin.

Ohjelma:

    • Megatrendien vaikutus metsäteollisuuteen globaalisti, Tutkimusprofessori Ali Harlin, VTT
    • Miltä näyttää metsäteollisuuden tulevaisuus tutkijan silmin? Tutkija Jakob Donner-Amnell, UEF
    • Puheenvuorot uusista tuotteista:
      • Molekulaariset biotuotteet, Director, Global Platform Development R&D, Pia Nilsson, UPM
      • Uudet kuitutuotteet, VP, Group R&D, Katariina Kemppainen, Metsä Spring
      • Ligniinin hyödyntämisen mahdollisuudet, Head of Lignode, Lauri Lehtonen, Stora Enso
      • Yleisökysymyksiä ja keskustelua.

17.00-19.00 Toisen kerroksen kahvitori & Brygga-tila
Loimun
Urafoorumi – opiskelijoiden työelämätapahtuma

Opiskelija! Kiinnostaako työskentely metsäalalla? Verkostoidu, tutustu työnantajiin ja rakenna oma osaamispuusi Loimun Urafoorumilla. Tilaisuus on avoin ja maksuton, et tarvitse Metsäpäivien lippua.

Työantajien pisteet ovat auki koko Urafoorumin ajan. Paikalla ovat muun muassa Metsähallitus, Metsä Group, Stora Enso, AFRY sekä monia muita.

Työpajoissa pääset syventymään kolmeen eri osa-alueeseen. Voit osallistua joko kaikkiin tai vain sinua kiinnostavaan osuuteen.

17.15-17.30 Tervetuloa Urafoorumiin!

17.30-17.55 Vahvuuspaja
Mistä kaikkialta osaamista kertyy? Mitkä ovat minun vahvuuksiani? Entä miten kerron niistä vakuuttavasti työnhakutilanteessa? Tule työpajaan oppimaan keinoja osaamisen tunnistamiseen ja sanoittamiseen.

18.00–18.25 Työn merkityksellisyys -paja
Merkitykselliseksi koettu työ on vahvasti yhteydessä työhyvinvointiin, motivaatioon ja työhön sitoutumiseen. Tässä työpajassa tutustut tutkimuksessa havaittuihin keskeisiin elementteihin, jotka tekevät työstä merkityksellistä. Pääset myös arvioimaan, miten tärkeitä ne ovat sinulle.

18.30–18.55 Tulevaisuuspaja
Unelma, tavoite tai päämäärä. Jokaisella meistä on toiveita siitä, miltä oma tulevaisuus näyttää. Innostava visio on vahva työkalu myös oman työelämän suunnitteluun. Visio ohjaa toimintaa ja tuo energiaa tavoitteiden saavuttamiseen. Tässä pajassa kuulet keinoja oman vision rakentamiseen ja suunnittelet itsellesi mieleistä polkua tulevaan.

Juhlistamme Urafoorumilla myös 5-vuotiasta Loimua: kuohuviinitarjoilu ensimmäiselle 100 hengelle.


OHJELMA PERJANTAINA 28.10.2022

08.30-09.00 Aamukahvit

09.00-12.00 | Tallberg
Suomen Metsäyhdistys: Nuorisoviestinnän kehittämisfoorumi  – Tutkimuksista käytäntöön

Tilaisuudessa julkistetaan uusi Nuorten Metsäbarometri ja kerrataan muiden lähiaikoina julkaistujen metsään liittyvien nuorisotutkimusten tuloksia erityisesti viestinnän näkökulmasta. Tutkimustulosten rinnalla käydään läpi liuta case-esimerkkejä metsäalan markkinointiviestinnästä ja kuullaan ja keskustellaan mikä saisi nuoret kiinnostumaan alasta. Lue lisää!

Klo 9.00–12.00 | Sonck
OpenFor Data: Avoin metsätieto – ratkaisuja tulevaisuuteen

Avoin metsä- ja luontotieto muuttuu ja uusia käyttötapoja löydetään. Puunkorjuu ja täsmämetsänhoito kehittyvät, hiilikauppa tekee tuloaan. Tule kuulemaan OpenForData-hankkeen seminaariin, mitä uutta on tulossa. Seminaarin juontaa Tuomo Kauranne Arbonaut Oy:stä.

    • Avaus
    • Avoin metsä- ja luontotieto tänään, Hannu Ala-Honkola, Suomen metsäkeskus
    • Metsätieto muutoksessa, Jussi Lappalainen, Suomen metsäkeskus
    • Luontotieto kehittyy, Miia Saarimaa, Suomen metsäkeskus
    • Vältä korjuuvaurioita tiedon avulla, Kari Väätäinen, Luke
    • Sähköisten työkalujen markkinapotentiaali, Ville Kankaanhuhta, Luke
    • Tauko
    • Paikannuksen hyödyt metsänviljelyssä, Henri Syvänen, Risutec Oy
    • Ratkaisut aluetason tietotarpeisiin, Leena Kärkkäinen, Luke
    • Metsikkötason hiilikauppaa tulevaisuudessa? Laskentapilotin esittely, Pekka Hyvönen Luke
    • Loppusanat         

10.00-12.00 | Brygga
Metsien Suomi: Kuinka viestit vaikuttavasti – Case Metsien Suomi

Tule oppimaan, kuinka voit Metsien Suomen tavoin tavoittaa viestinnälläsi suuren yleisön! Mainostoimisto Milttonin mainosgurut Erkko Mannila ja Lauri Leiwo kertovat, kuinka tehdään vaikuttava TV-mainos.

Tämän jälkeen opit Klikkiklinikalla, kuinka kiteytät ajatuksesi muutamaan sanaan. Hyvä otsikko voi nostaa viestin lukijamääriä kymmeniä prosentteja. Tutustumme vetävien otsikoiden lainalaisuuksiin, joita Metsien Suomi on hyödyntää natiivimainonnassa. Oppeja voi käyttää myös sosiaalisen median viestinnässä, kuten Twitterissä ja Instagramissa. Klikkiklinikan kouluttajana on Ilta-Sanomissa pitkään työskennellyt viestinnän asiantuntija Tero Karjalainen Suomen Metsäyhdistyksestä.

11.00-13.00 | Crusell
Metsäalan Johtamisakatemian vaikuttajabrunssi

Johtamisakatemian kurssille osallistuneille tarkoitetulla vaikuttajabrunssilla kuulemme kurssien 18 ja 19 Kymppien Karoliina Niemen ja Kalle Kärhän kuulumiset sekä johdon neuvonantajan, yritysvalmentaja ja tietokirjailija Paula Kilpisen puheenvuoron aiheesta inhimillinen strategia. Tilaisuuden päätteeksi on aikaa keskustella ja nauttia lounasta muiden Johtamisakatemian kurssille osallistuneiden kanssa.


#metsäpäivät

Metsäpäivät 2022 | Etusivu