Metsäpäivät helmikuu 2021 | Ohjelma

Metsäpäivät 4.2.2021

Valtakunnalliset Metsäpäivät rakennetaan vahvassa yhteistyössä metsäalan organisaatioiden kesken

Katso tallenne Metsäpäivien 4.2.2021 ohjelmasta

Voit tällä sivulla tutustua 4.2.2021 pidettyjen Metsäpäivien ohjelmaan ja käydä katsomassa yllä olevan linkin kautta tallennetta tapahtumasta. Kun kirjaudut sisään pääset ”aulatilaan”, josta voit siirtyä haluamallesi lavalle katsomaan kyseisen lavan ohjelman tallennetta. Tallenteen saat käyntiin, kun klikkaat hiirellä sivulla olevan kuvan päällä. Voit etsiä tallenteelta juuri sinua kiinnostavan kohdan tai katsoa koko tallenteen. Mukavia hetkiä Metsäpäivät-esitysten parissa vielä näin jälkikäteenkin!

Seuraavat Metsäpäivät järjestetään lokakuussa 2021!

Lokakuun lopulla on luvassa ”perinteiset” Metsäpäivät tuttuine elementteineen, kuten työpajoineen, minimessuineen ja iltajuhlineen hotelli Clarionissa Helsngissä. Tuolloin painopiste tulee olemaan asiantuntijaesitysten lisäksi vahvasti myös kohtaamisissa, verkostoitumisessa sekä keskusteluissa. Merkitse siis päivämäärä jo muistiin: 28.–29.10.2021 kohtaamme 92. valtakunnallisilla Metsäpäivillä hotelli Clarionissa!


Metsäpäivät 4.2.201

Metsäpäivien pääteemana on 4.2.2021 monimuotoisuus – tarkasteltuna monesta eri näkökulmasta. Se on luonnon monimuotoisuuden lisäksi myös talouden ja kulttuurin moninaisuutta. 

Keskeisiä teemoja ovat myös ilmastonmuutos ja sen vaikutukset metsiin, uuden teknologian mahdollisesti tarjoamat ratkaisut tämän päivän haasteisiin sekä metsien merkitys ihmisten hyvinvoinnissa, esimerkiksi metsien monikäyttö tähän liittyen. 

Pääpuhujina Metsäpäivät-verkkotapahtumassa ovat europarlamentaarikko Petri Sarvamaa ja historioitsija Teemu Keskisarja. Katso videotervehdykset, joissa he avaavat mistä tulevat Metsäpäivillä puhumaan.

Metsäpäivien esitykset jakautuvat neljälle virtuaaliselle lavalle. Lavat ovat:

Jo 91. Metsäpäivät järjestetään verkkotapahtumana to 4.2.2021.

Ilmoittautumislomake on suljettu. Voit kuitenkin jälki-ilmoittautua lähettämällä sähköpostia osoitteeseen anne.turunen@smy.fi


Ohjelma 4.2.2021 klo 10–17

Tästä voit katsoa, mitä neljällä teemalavalla tapahtuu kuhunkin kellonaikaan.
Yhteenvedon jälkeen löydät täältä lavaohjelmien tarkemmat kuvaukset.

10.00–10.55
TUTKIMUS-LAVA       Avajaissanat: Monimuotoinen tulevaisuus, SMY:n hallituksen pj. Eeva Hellström
X                                      Keynote-puheenvuoro: europarlamentaarikko Petri Sarvamaa

11.00–11.25
TUTKIMUS-LAVA       Luke: Biodiversiteettistrategiat ja metsien monimuotoisuuden kehittyminen
X                                      Luke: Case-esimerkki: Kääpien siirtoistutukset – uusi keino uhanalaisen sienilajiston suojelussa
TALOUS-LAVA             IBC-Carbon/SYKE: Luontoarvojen ja hiilen yhteisoptimoinnista tietoa päätöksentekoon
IHMINEN-LAVA          Metsähyvinvointi: Mitä puut opettavat meille kasvusta?
TEKNIIKKA-LAVA      IBC-Carbon: Kaukokartoitustieto mahdollistaa monimuotoisuuden havainnoinnin

11.30–11.55
TUTKIMUS-LAVA       Luke: Paneelikeskustelu: Metsien rooli haasteiden ratkaisijana
TALOUS-LAVA            Stora Enso: Arvoa metsäomaisuudelle vastuullisella metsänhoidolla
IHMINEN-LAVA         Metsähyvinvointi: Mitä puut opettavat meille kasvusta?
TEKNIIKKA-LAVA     IBC-Carbon/SYKE: Tarinakartta havainnollistaa alueellista ympäristötietoa

12.00–13.00 Lounastauko

13.00–13.25
TUTKIMUS-LAVA     Luke: Mitä kuuluu Suomen metsien aluskasvillisuudelle
x                                     Luke: Metsien elinvoimaisuuden turvaaminen sekametsien avulla
TALOUS-LAVA          Metsä Group: Tutkimustulokset sujuvasti käytännöiksi
IHMINEN-LAVA       Ympäristöministeriö: Puurakentamisen ilmastohyödyt ja vaikutusmahdollisuudet
TEKNIIKKA-LAVA    Tapio, Metsäkeskus, SYKE ja Luke: Talousmetsien luonnonhoidon laadunseuranta

13.30–13.55
TUTKIMUS-LAVA     Luke:Metsäsektori pandemian jälkeen
                                   Luke: Metsätuhojen vaikutukset metsäekosysteemiin ja yhteiskuntaan
TALOUS-LAVA          Tapio: Metsäpuiden siementen tuotanto ja markkinat Suomessa
IHMINEN-LAVA       Luke: Miten 20 vuodessa metsiin liittyvä luonnonvirkistyskäyttö on muuttunut
x                                     Luke: Kansalaisten metsäarvostukset, metsätalousasenteet ja metsien käsittely
TEKNIIKKA-LAVA   Tapio: Ilmastokestävä metsänhoito Metsänhoidon suosituksissa

14.00–14.25
TUTKIMUS-LAVA    Suomen Metsäyhdistyksen ansioplaketin saajan julkistus

14.25–14.40 Kahvitauko

14.40–15.05
TUTKIMUS-LAVA    Metsähallitus: Lahopuuta vai raaka-ainetta – monimuotoisuuden turvaamisen haasteet
TALOUS-LAVA          Suomen Metsäkeskus: Mitä jokaisen pitäisi tietää uusista alueellisista metsäohjelmista?
IHMINEN-LAVA       Luke: Metsäkoneyrittäjyyden kannattavuus – poimintoja yrittäjien haastatteluista
TEKNIIKKA-LAVA   Tapio: Metsä ja monimuotoisuus parempaan kuntoon

15.10–15.35
TUTKIMUS-LAVA    Metsähallitus: Metsähallituksen Ilmasto-ohjelma – ilmastoviisaita ratkaisuja
TALOUS-LAVA          Metsäkeskus: Huima laadunparannus? – Metsävaratiedon keruu kehittyy
IHMINEN-LAVA       Tapio: Digitalisaatio tehostaa metsänomistajien tavoitteiden toteutumista metsänhoidossa
TEKNIIKKA-LAVA   Bitcomp: Automaation ja koneoppimisen mahdollisuudet metsäjärjestelmissä

15.40–16.00
TUTKIMUS-LAVA    Uusi puu -kilpailun finalistien julkistaminen

16.00–16.10
TUTKIMUS-LAVA    Metsämiesten Säätiön Työyhteisön hyvä tyyppi -stipendien julkistaminen

16.10–16.55
TUTKIMUS-LAVA    Keynote-puheenvuoro: historioitsija Teemu Keskisarja

16.55–17.00
TUTKIMUS-LAVA    Kiitossanat ja päivän päätös


10.00–17.00 Ohjelma virtuaalisilla teemalavoilla


Metsäpäivät, tutkimus-lava

TUTKIMUS-LAVA

10.00–10.10 Avajaissanat: Monimuotoinen tulevaisuus, Suomen Metsäyhdistyksen hallituksen pj. Eeva Hellström

10.10–10.55 Keynote-puheenvuoro: europarlamentaarikko Petri Sarvamaa

Petri Sarvamaa

10.55–11.00 Tauko

11.00–11.25 Luonnonvarakeskus (Luke):

Biodiversiteettistrategiat ja metsien monimuotoisuuden kehittyminen

Taneli KolströmTaneli Kolström, Senior Advisor

EU:n biodiversiteettistrategia 2030 ja Biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen (CBD) Post-2020 tavoitteet ovat valmistelussa. Suomen biodiversiteettistrategian ja toimintaohjelman 2012-2020 toteutus arvioitiin. Mitä BD-arvio kertoo metsiin kohdistuvista toimenpiteistä?

Suomen metsien tilaa on seurattu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) toimesta jo 100 vuotta. Mitä VMI kertoo metsien muutoksista? Miten metsien monimuotoisuuteen liittyvät metsien rakennepiirteet ovat kehittyneet?

Case-esimerkki: Kääpien siirtoistutukset – uusi keino uhanalaisen sienilajiston suojelussa

Reijo Penttilä

Reijo Penttilä, tutkija

Siirtoistutuksia on aikaisemmin käytetty esimerkiksi kasvien ja eläinten suojelussa, mutta uhanalaisten lahottajasienten kuten kääpien suojelun keinona se on uusi ja lähes käyttämätön. Tarvetta sille kuitenkin on, sillä etenkin Etelä-Suomessa joidenkin uhanalaisten lahottajasienilajien kannat ovat voimakkaasti heikentyneet. Vaateliaat, järeitä lahopuita suosivat lajit eivät pysty tarpeeksi tehokkaasti leviämään metsämaisemassa, jossa niille sopivat isäntäpuut ovat liian kaukana toisistaan. Siirtoistutusten avulla näitä lajeja pystytään uudelleenistuttamaan alueille, joista ne ovat hävinneet.

Siirtoistutukset ovat kuitenkin vain apukeino lahottajasienten suojelussa silloin kun perinteiset suojelukeinot, kuten suojelualueiden perustaminen ja lahopuiden jättäminen talousmetsiin, eivät ole riittävän tehokkaita lajien kantoja säilyttämään. Uutuutensa vuoksi lahottajasienten siirtoistutuksia ja niiden vaikutuksia pitää kuitenkin tutkia vielä lisää ennen kuin niitä voi alkaa laajamittaisesti käyttämään sienilajiston suojelussa.

11.25–11.30 Tauko

11.30–11.55 Luke: Paneelikeskustelu: Elämme erilaisten haasteiden maailmassa, mikä on metsien rooli näiden haasteiden ratkaisijana seuraavina vuosikymmeninä

Antti AsikainenVetäjänä Antti Asikainen (kuva), osallistujat: Sanna Kurronen, EVA, Marja Kokkonen, MMM, Timo Lehesvirta, Sitra, Harri Hölttä, SLL ja Anne Tolvanen, Luke

Elämme erilaisten haasteiden maailmassa, meillä on julkisen talouden kestävyysvajehaaste, huoltosuhdehaaste, monimuotoisuushaaste sekä ilmastohaaste. Mikä on metsien rooli näiden haasteiden ratkaisijana seuraavina vuosikymmeninä?

12.00–13.00 Lounastauko

13.00–13.25 Luke:

Mitä kuuluu Suomen metsien aluskasvillisuudelle – biodiversiteetti, non-wood products, hakkuiden ja ilmastonmuutoksen vaikutukset

Maija SalemaaMaija Salemaa, erikoistutkija

Esityksessäni kerron minkä vuoksi mustikka ja puolukka ovat tärkeitä kasveja metsäekosysteemille, miten paljon muita syötäviä villikasveja kasvaa metsissämme ja miten metsien hakkuut ja ilmastonmuutos muuttavat metsäkasvien runsauksia ja levinneisyysalueita.

Metsien elinvoimaisuuden turvaaminen sekametsien avulla

Saija Huuskonen. Kuva: Seppo SamuliSaija Huuskonen, erikoistutkija

Toimintaympäristön muuttuessa myös metsien rooli on entistä monimuotoisempi. Puuntuotannon lisäksi metsien tulee samaan aikaan hillitä ilmastonmuutosta, turvata monimuotoisuutta, olla tärkeä osa veden ja ravinteiden kiertoa sekä tuottaa virkistysmahdollisuuksia kansalaisille.

Tutkimustulosten perusteella on todettu, että sekametsät tarjoavat hyvät mahdollisuudet monitavoitteiseen metsien käyttöön ja hoitoon. Mutta millaiset vaikutukset sekametsillä on tarkemmin tarkasteltuna esimerkiksi maaperään, monimuotoisuuteen, tuhoihin tai puuntuotokseen?

13.25–13.30 Tauko

13.30–13.55 Luke:

Metsäsektori pandemian jälkeen

Matleena KniiviläMatleena Kniivilä, erikoistutkija

Metsäsektori on selvinnyt koronapandemiasta yllättävän vähin vaurioin painopaperien tuotannon supistumista lukuun ottamatta. Mutta mikä on vaikutus pidemmällä aikavälillä – voimistuuko metsäsektorin rakennemuutos? Entä kuinka uudistuvat EU-politiikat heijastuvat metsäsektorin kehitykseen?

Metsätuhot muuttuvassa maailmassa –  vaikutukset metsäekosysteemiin ja yhteiskuntaan

Juha HonkaniemiJuha Honkaniemi, tutkija

Metsätuhojen vaikutukset ja riskien hallinta puhuttavat. Metsätuhot vaikuttavat metsätalouden kannattavuuteen, mutta niillä on myös vaikutuksensa niin biodiversiteettiin, metsien hiilensidontaan kuin metsänhoidon menetelmiin. Minkälaisia vaikutuksia Keski-Euroopan kirjanpainajatuhoilla on ollut ja tulee mahdollisesti olemaan? Minkälaiset näkymät ovat Suomessa metsätuhojen suhteen? Miten metsätuhoihin pitäisi suhtautua?

13.55–14.00 Tauko

14.00–14.25 Suomen Metsäyhdistyksen ansioplaketin saajan julkistus

14.25–14.40 Kahvitauko

14.40–15.05 Metsähallitus: Lahopuuta vai raaka-ainetta – monimuotoisuuden turvaamisen haasteet

Antti OtsamoJussi Päivinen

Jussi Päivinen, kehitysjohtaja & Antti Otsamo, kestävän kehityksen päällikkö, keskustelun juontajana Juha-Pekka Turunen.

Metsähallituksen hallinnassa on 9 miljoonaa hehtaaria valtion maa-alueita. Ovatko metsämme lahopuuta vai raaka-ainetta? Ekologisen monimuotoisuuden turvaamisen haasteista Metsähallituksessa keskustelevat kestävän kehityksen päällikkö Antti Otsamo ja kehitysjohtaja Jussi Päivinen.

Juha-Pekka Turunen

Keskustelun juontaa Juha-Pekka Turunen joka toimii asiantuntijana ympäristö- ja luonnonvarakiistojen neuvottelevaan ratkaisuun erikoistuneessa Akordissa. Metsäaiheiden ohella Juha-Pekka on viime vuosia vetänyt susikannan hoitoon, Tenon lohikiistaan, maankäytön- ja vesistöjen suunnitteluun liittyviä keskusteluja ja prosesseja ulkopuolisena neutraalina välittäjänä.

Lue lisää

15.05–15.10 Tauko

15.10–15.35 Metsähallitus: Metsähallituksen Ilmasto-ohjelma – ilmastoviisaita ratkaisuja

Terhi Koipijärvi, Metsähallitus.Johanna Leinonen, Metsähallitus.

Terhi Koipijärvi, viestintäjohtaja & Johanna Leinonen, kehityspäällikkö

Metsähallituksella on tärkeä rooli ilmastotavoitteiden toteuttamisessa, sillä valtion maista sekä vesistä ja toiminnastamme niillä muodostuu haasteisiin vastaava ilmastoviisas ja aktiivisesti hoidettu kokonaisuus. Ilmasto-ohjelmamme auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta ja varautumaan ilmastonmuutoksen myötä muuttuviin olosuhteisiin sekä luonnossa että taloudellisessa ja sosiaalisessa toimintaympäristössä. Ohjelma on osa Metsähallituksen vastuullista toimintaa. Ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja siihen sopeutumisesta keskustelevat viestintäjohtaja Terhi Koipijärvi sekä kehityspäällikkö Johanna Leinonen.

Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen. Metsähallituksessa käytämme ja hoidamme valtion maita sekä vesiä niin, että ne toimivat lisääntyvinä hiilinieluina ja hiilivarastoina lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Lisäksi valtion mailta saadaan merkittävä määrä uusiutuvaa puuraaka -ainetta ja tuulivoimaa, jotka ovat oleellisia tekijöitä ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Valtion maista ja vesistä sekä toiminnastamme niillä muodostuu ilmastoviisas, aktiivisesti hoidettu kokonaisuus, joka vastaa sekä ilmastonmuutoksen hillinnän, että siihen sopeutumisen haasteisiin. Näiden rinnalla meillä on yhteiskunnallisesti tärkeä tavoite ylläpitää luonnon monimuotoisuutta ja kehittää sitä hallinnassamme olevilla maa – ja vesialueilla. Erilaiset toimenpiteet täydentävät toisiaan ja tukevat pitkällä, luonnon mittaisella, aikavälillä sekä luonnon monimuotoisuuden säilymistä että ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista.

Metsähallituksen ilmasto-ohjelma

15.35–15.40 Tauko

15.40–16.00 Uusi puu -kilpailun finalistien julkistaminen

16.00–16.10 Metsämiesten Säätiön Työyhteisön hyvä tyyppi -stipendien julkistaminen

16.10–16.55 Keynote-puheenvuoro: historioitsija Teemu Keskisarja

Teemu Keskisarja

16.55–17.00 Kiitossanat ja päivän päätös



Metsäpäivät, Talous-lava

TALOUS-LAVA

10.00–10.10 Avajaissanat: Monimuotoinen tulevaisuus, Suomen Metsäyhdistyksen hallituksen pj. Eeva Hellström

10.10–10.55 Keynote-puheenvuoro: europarlamentaarikko Petri Sarvamaa

10.55–11.00 Tauko

11.00–11.25 IBC-Carbon/SYKE: Luontoarvojen ja hiilen yhteisoptimoinnista tietoa päätöksentekoon

Ninni Mikkonen

Ninni Mikkonen, suunnittelija FM

Esitys käsittelee hiilen varastojen ja metsien monimuotoisuuden tietoaineistojen hyödyntämistä ekologisesti kestävän metsätalouden tarpeisiin. Tällaista tarkastelua tarvitaan, koska metsät ovat tärkeässä roolissa ilmastonmuutoksen hillinnässä sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä niin Suomessa kuin maailmalaajuisestikin. Puustoon ja maaperään sitoutuneen hiilen ja metsien monimuotoisuustiedon yhdistäminen tarjoavat mahdollisuuden ottaa tämä tieto huomioon samanaikaisesti ja hyötyä niiden synergioista. Tällaisen tiedon avulla ympäristöarvoja painottavat metsänomistajat pystyvät tekemään päätöksensä kattavampaan tietoon perustuen, ja edesauttamaan näin parhaaksi katsomallaan tavalla ympäristön tilaa ja omaisuutensa hoitoa. Tekemämme analyysit yhdistävät metsä-, suojelualue- ja metsienkäsittelytietojen lisäksi valtakunnallisia hiililaskentoja, suoria lajihavaintoja, lahopuumallinnusta, metsälajien levinneisyysaluetietoja ja kaukokartoituksen tarjoamia uusia mahdollisuuksia.

www.ibccarbon.fi

11.25–11.30 Tauko

11.30–11.55 Stora Enso: Arvoa metsäomaisuudelle vastuullisella metsänhoidolla

Jari Suomela

Jari Suominen, Executive Vice President, Forest Division

Jari Suominen johtaa vuoden 2020 alussa toimintansa aloittanutta Stora Enson uutta Forest-divisioonaa.  Forest -divisioona käsittää Stora Enson metsäomaisuuden Ruotsissa ja 41 prosentin osuuden Tornatorista, jonka metsät sijaitsevat pääosin Suomessa. Divisioonaan kuuluvat lisäksi puunhankintatoiminnot Suomessa, Ruotsissa, Venäjällä ja Baltian maissa. Forest -divisioonan keskeiset painopistealueet ovat vastuullinen metsänhoito, kilpailukykyinen puunhankinta Stora Enson tehtaille ja innovaatiot.  Stora Enso on yksi maailman suurimpia yksityisiä metsänomistajia.

www.storaenso.com

12.00–13.00 Lounastauko

13.00–13.25 Metsä Group: Tutkimustulokset sujuvasti käytännöiksi

Teppo Oijala

Teppo Oijala, metsänhoitopäällikkö

Metsistä ja metsätalouden toiminnoista tehdään koko ajan paljon korkeatasoista tutkimusta. Usein tulosten soveltaminen on kuitenkin hidasta, koska tulokset eivät ole suoraan hyödynnettävässä muodossa tai käytännön toimijoilla ei ole tietoa niistä. Tulosten siirtäminen käytäntöön vaatiikin tiivistä yhteistyötä käytännön toimijoiden ja tutkijoiden kesken niin tutkimusten aikana kuin muulloinkin. Silloin tulokset ovat jo valmiiksi riittävän pitkälle pureksittuja ja myös muiden on niitä helpompi soveltaa. Pitkäkestoisten tutkimusten aikana on myös uskallettava hyödyntää jo saatuja tuloksia, vaikka lopulliset tulokset tulevatkin myöhemmin.

Metsä Groupissa turvemaiden metsien käsittelyn ohjeistojen uudistaminen on yksi hyvä esimerkki yhteistyön sujuvuudesta ja tulosten soveltamisesta.

Uudistamme turvemaaohjeita

13.25–13.30 Tauko

13.30–13.55 Tapio: Metsäpuiden siementen tuotanto ja markkinat Suomessa

Hannu Niemelä

Hannu Niemelä, metsäpäällikkö

Käyttöalueelleen soveltuvat, jalostetut siemenet ovat keskeinen lähtökohta onnistuneelle metsänuudistamiselle ja kannattavalle metsätaloudelle. Hyvistä siemenistä syntyneet puut kasvavat paikallista alkuperää enemmän, tuottavat enemmän arvokasta tukkipuuta ja kestävät paremmin ilmastomuutosta ja erilaisia tuhoja vastaan. Jalostetuilla siemenillä Suomen metsien kasvua voidaan lisätä yli 10 milj. kuutiometrillä.

https://tapio.fi/siemenet/

13.55–14.00 Tauko

14.00–14.25 Suomen Metsäyhdistyksen ansioplaketin saajan julkistus

14.25–14.40 Kahvitauko

14.40–15.05 Suomen Metsäkeskus: Mitä jokaisen pitäisi tietää uusista alueellisista metsäohjelmista?

Jyrki Haataja

Jyrki Haataja, aluekehityksen johtava asiantuntija

Alueelliset metsäohjelmat ovat metsälakiin perustuvia metsien käytön kehittämis- ja toimenpideohjelmia.  Niiden tavoitteena on metsien mahdollisimman monipuolinen hyödyntäminen metsätaloudessa ja metsien muussa käytössä.  Metsäohjelmien toimenpiteet perustuvat paikallisiin lähtökohtiin ja metsien hyödyntämisen tavoitteisiin. Keskeistä on kokonaiskestävyyden hakeminen metsien käytössä, mikä sisältää taloudellisen, ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden näkökulmien yhteensovittamisen.  Ohjelmat tukevat osaltaan Kansallisen metsästrategia 2025:n toimeenpanoa. Ne on laadittu alueellisten metsäneuvostojen johdolla 14 alueelle.

https://www.metsakeskus.fi/alueelliset-metsaohjelmat-2021-2025

15.05–15.10 Tauko

15.10–15.35 Suomen Metsäkeskus: Huima laadunparannus uudella inventointikierrolla? – Metsävaratiedon keruu kehittyy

Magnus Nilsson

Magnus Nilsson, metsätietopäällikkö

Suomen metsäkeskus aloittaa tänä vuonna uuden kierroksen metsävaratiedon inventoinnissa. Uudella inventointikierroksella kartoitetaan lähes koko Suomen metsävarat aiempaa tarkemmalla menetelmällä kuuden vuoden kuluessa. Metsäkeskus on tehnyt kaukokartoitusperusteista metsävarojen inventointia vuodesta 2010 alkaen.

www.metsäkeskus.fi

15.35–15.40 Tauko

15.40–16.00 Uusi puu -kilpailun finalistien julkistaminen

16.00–16.10 Metsämiesten Säätiön Työyhteisön hyvä tyyppi -stipendien julkistaminen

16.10–16.55 Keynote-puheenvuoro: historioitsija Teemu Keskisarja

16.55–17.00 Kiitossanat ja päivän päätös


Metsäpäivät, Ihminen-lava

IHMINEN-LAVA

10.00–10.10 Avajaissanat: Monimuotoinen tulevaisuus, Suomen Metsäyhdistyksen hallituksen pj. Eeva Hellström

10.10–10.55 Keynote-puheenvuoro: europarlamentaarikko Petri Sarvamaa

10.55–11.00 Tauko

11.00–11.25 Metsähyvinvointi: Mitä puut opettavat meille kasvusta?

Saku TuominenSaku Tuominen, yrittäjä, luova johtaja, ravintoloitsija, tietokirjailija

Entä jos puut tietävät kaiken olennaisen luovuudesta, priorisoinnista ja hyvästä elämästä? Saku Tuominen avaa ajatteluaan siitä, miksi luovuutta tulisi hyödyntää kaikessa tekemisessä. Voimme tarttua mahdollisuuksiin vain, jos näemme ne. Peräkkäiset puheenvuorot käsittelevät teemaa eri näkökulmista, mutta ovat itsenäisiä, joten voit hyvin osallistua molempiin tai vain toiseen.

http://sakutuominen.com/

Metsähyvinvointi on Metsämiesten Säätiön rahoittama hanke, jonka tavoitteena on metsäalan työntekijöiden hyvinvointi, työkulttuurin uudistaminen ja hyvän johtajuuden tukeminen. Lue verkkosivuilta lisää:

https://metsahyvinvointi.fi/

11.25–11.30 Tauko

11.30–11.55 Metsähyvinvointi: Mitä puut opettavat meille kasvusta?

Saku Tuomisen esitys jatkuu.

12.00–13.00 Lounastauko

13.00–13.25 Ympäristöministeriö: Puurakentamisen ilmastohyödyt ja vaikutusmahdollisuudet

Simon le Roux

Simon le Roux, arkkitehti, projektiasiantuntija, ympäristöministeriö

Puurakentaminen on tunnistettu merkittäväksi keinoksi alentaa rakentamisen kasvihuonepäästöjä. On hyvä tietää mistä puhutaan, kun keskustellaan puurakentamisen vaikutuksista ilmastoon, hiilivarastoista ja substituution käsitteestä. Lisäksi on hyvä hahmottaa miten eri asioihin voi ammatillisesti ja yksityisesti vaikuttaa. Puurakentamisen toimenpideohjelman 2016-2022 tavoitteena on kaksinkertaistaa puun käyttö rakentamisessa hallituskauden aikana, osoittaa puurakentamiselle tavoitteet julkisessa rakentamisessa sekä kirittää osaamista ja koko arvoketjun kehitystä.

https://ym.fi/puurakentaminen

13.25–13.30 Tauko

13.30–13.55 Luke:

Alustavia tuloksia: Miten 20 vuodessa metsiin liittyvä luonnon virkistyskäyttö on muuttunut

Marjo Neuvonen. Kuva: Erkki OksanenMarjo Neuvonen, tutkija

Suomessa on meneillään parhaillaan luonnon virkistyskäytön kolmas inventointi, joka mittaa väestötasolla suomalaisten ulkoilun harrastamista. Aikaisemmat vastaavat tutkimukset on toteutettu vuosina 2000 ja 2010. Luonnonvarakeskuksen tutkija Marjo Neuvonen kertoo alustavia tuloksia metsiin liittyvästä luonnon virkistyskäytöstä ja sen mahdollisista muutoksista.

Kommentaattori: Eki Karlsson, toiminnanjohtaja, Suomen Latu

Kansalaisten metsäarvostukset, metsätalousasenteet ja metsien käsittely

Matti Koivula. Kuva: Tom LindroosMatti Koivula, tutkimusprofessori

Koivula kertoo työryhmänsä tekemistä kokeellisista tutkimuksista, joissa on tarkasteltu kansalaisten metsäarvostuksia talousmänniköissä, joita on käsitelty eri tavoin.

Kommentaattori: Eki Karlsson, toiminnanjohtaja, Suomen Latu

13.55–14.00 Tauko

14.00–14.25 Suomen Metsäyhdistyksen ansioplaketin saajan julkistus

14.25–14.40 Kahvitauko

14.40–15.05 Luke: Metsäkoneyrittäjyyden kannattavuus – poimintoja yrittäjien haastatteluista

Katri HamunenKatri Hamunen, tutkija, Luke

Kommentaattori: Marko Saastamoinen, toimitusjohtaja, Nilakka Forest Oy

Puolet suomalaisista metsäkoneyrityksistä on pieniä, keskimäärin 1-2 koneketjun yrityksiä. Suurella osalla etenkin pienen kokoluokan yrityksistä toiminta on huonosti kannattavaa. Esityksessä nostetaan esiin metsäkoneyrittäjien haastatteluista nousseita menestykseen tai menestymättömyyteen vaikuttavia tekijöitä, kuten asema ketjussa, koneet, kuljettajat, yritys ja yrittäjä itse.

15.05–15.10 Tauko

15.10–15.35 Tapio: Digitalisaatio tehostaa metsänomistajien tavoitteiden toteutumista metsänhoidossa

Olli Äijälä, liiketoimintajohtaja, Tapio. 2021Olli Äijälä, liiketoimintajohtaja

Metsänomistajien tavoitteet ovat kehittyneet ja muuttuneet yhteiskunnan kehityksen ja muutoksen myötä. Miten metsäala pystyy vastaamaan tähän muutokseen palveluilla, joissa metsänomistajan tavoitteet ja arvotukset toteutuvat metsänhoidossa? Miten metsänomistaja voi painottaa taloudellista tuottoa, ilmastokestävyyttä tai luontoarvoja metsänhoidon päätöksenteossa? Millaisia ratkaisuja tähän digitalisaatiosta löytyy? Tämä esitys tuo havainnollisia vastauksia näihin kysymyksiin.

https://www.etapio.fi/

15.35–15.40 Tauko

15.40–16.00 Uusi puu -kilpailun finalistien julkistaminen

16.00–16.10 Metsämiesten Säätiön Työyhteisön hyvä tyyppi -stipendien julkistaminen

16.10–16.55 Keynote-puheenvuoro: historioitsija Teemu Keskisarja

16.55–17.00 Kiitossanat ja päivän päätös


Metsäpäivät, Tekniikka-lava

TEKNIIKKA-LAVA

10.00–10.10 Avajaissanat: Monimuotoinen tulevaisuus, Suomen Metsäyhdistyksen hallituksen pj. Eeva Hellström

10.10–10.55 Keynote-puheenvuoro: europarlamentaarikko Petri Sarvamaa

10.55–11.00 Tauko

11.00–11.25 IBC-Carbon: Kaukokartoitustieto mahdollistaa monimuotoisuuden havainnoinnin

Topi Tanhuanpää

Topi Tanhuanpää, tutkija MMT

Viime vuosikymmenen aikana lentolaserkeilaus vakiinnutti paikkansa uutena ja vallankumouksellisena menetelmänä laajojen alueiden metsätiedon tiedon tuottamisessa. Nykyään droonien avulla kerättävää tietoa on helposti saatavilla ja se kattaa kaiken perinteisistä kolmivärikuvista erittäin tiheiden laserkeilausaineistojen kautta korkean resoluution hyperspektrikuviin asti. Suurempien alueiden kartoitukseen on tarjolla myös perinteisempää kuvamateriaalia niin lentokoneista kuin satelliiteistakin kerättynä, jopa aikasarjojen muodossa. Lisäksi ohjelmistojen kehitys mahdollistaa tarkkojen metsää kuvaavien pintamallien laskennan tavallisella tietokoneella.

Erilaisten kaukokartoitusaineistojen ja prosessointityökalujen runsaus on suorastaan mykistävä, mutta mitä tällä kaikella voidaan monimuotoisuuspiirteiden kartoittamisessa saavuttaa? Uudet kaukokartoitusaineistot ja prosessointimenetelmät ovat luoneet uusia mahdollisuuksia sekä yksityiskohtaisiin puutason mittauksiin että maisematason tunnusten laskemiseen. IBC-Carbon-hankkeessa tutkimme erilaisten kaukokartoitusaineistojen käyttöä monimuotoisuusindikaattorien havainnoinnissa. Tutkimuksissa hyödynnämme viimeisimpiä analysointimenetelmiä eri mittakaavatasoilla ja tarkoituksenamme on viedä monimuotoisuustunnusten kartoitus lähemmäs operatiivista toimintaa.

www.ibccarbon.fi

11.25–11.30 Tauko

11.30–11.55 IBC-Carbon/SYKE: Tarinakartta havainnollistaa alueellista ympäristötietoa

Ninni Mikkonen

Anu Akujärvi, tutkija FT

Tietoa kasvihuonekaasutaseesta, ravinnekuormituksesta ja biodiversiteetista voidaan havainnollistaa tarinakartan avulla. Kasvihuonekaasujen päästölähteiden ja hiilen sitoutumisen karttapohjainen tarkastelu auttaa hahmottamaan miten jokin alue voi olla hiilineutraali. Alueelta voidaan määrittää mistä kasvihuonekaasut ovat peräisin ja mihin hiiltä sitoutuu. Tarinakartta myös havainnollistaa, millainen vaikutus maisematason kasvihuonekaasutaseeseen on eri ekosysteemeillä, kuten vesistöillä, pelloilla, metsillä ja soilla, sekä rakennetulla ympäristöllä. Pilottikohteena on Kokemäenjoen valuma-alue, mutta riittävän tiedon karttuessa tarinakartan kattavuutta voidaan laajentaa koko Suomen alueelle.

www.ibccarbon.fi

12.00–13.00 Lounastauko

13.00–13.25 Tapio, Suomen metsäkeskus, SYKE ja Luke:

Talousmetsien luonnonhoidon laadunseuranta uudelle aikakaudelle

Hannes Pasanen, luonnonhoidon asiantuntija & Jarkko Partanen, rahoitus- ja tarkastuspäällikkö

Talousmetsien luonnonhoidon laatua on seurattu maastoarvioinnin menetelmällä vuodesta 1995 lähtien. Luontolaatu -hanke on kokosi yhteen tähänastisen seurannan tulokset sekä tuotti ehdotuksen seurannan järjestämisestä tavalla, jossa kehittyvien tiedonkeruutekniikoiden mahdollisuuksia päästään hyödyntämään.

https://tapio.fi/luontolaatuhanke/

13.25–13.30 Tauko

13.30–13.55 Tapio: Ilmastokestävä metsänhoito Metsänhoidon suosituksissa

Kalle Vanhatalo

Kalle Vanhatalo, palvelualueen päällikkö, Tapio

Ilmastokestävyys on uusi ulottuvuus metsänhoidon suosituksissa. Jatkossa suositukset tulevat tarjoamaan metsänomistajille ja heitä palveleville ammattilaisille entistä tarkempaa tietoa ilmastokestävyyden toteuttamiseen metsänhoidossa.

Tämä tarkoittaa toimenpiteitä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä vaihtoehtoja ilmastonmuutoksen hillintään metsänhoidon keinoin.

Metsänhoidon suositukset valmistellaan laajassa yhteistyössä metsä-, ympäristö- ja ilmastoalan tutkijoiden, asiantuntijoiden ja tiedon käyttäjien kanssa. Työtä tehdään avoimessa vuoropuhelussa ja parhaaseen tutkimustietoon sekä käytännön kokemukseen pohjautuen.

Metsänhoidon suositusten valmistelua ja ylläpitoa koordinoi Tapio. Palvelun rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Metsänhoidon suositukset ovat saatavilla verkkopalvelussa:

www.metsanhoidonsuositukset.fi

13.55–14.00 Tauko

14.00–14.25 Suomen Metsäyhdistyksen ansioplaketin saajan julkistus

14.25–14.40 Kahvitauko

14.40–15.05 Tapio: Metsä ja monimuotoisuus parempaan kuntoon

Lauri Saaristo

Lauri Saaristo, johtava asiantuntija

Suomalaiseen metsänomistukseen on sisäänrakennettuna kestävän kehityksen mukainen ajatusmalli siitä, että metsät pitää jättää seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin mitä itse sai. Miten arvioida metsän kuntoa luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta? Millaisia tietoja ja keinoja tarvitaan, jotta talousmetsä siirtyy monimuotoisuuden kannalta paremmassa kunnossa seuraavalle sukupolvelle?

https://tapio.fi/monimetsa/

15.05–15.10 Tauko

15.10–15.35 Bitcomp: Automaation ja koneoppimisen mahdollisuudet metsäjärjestelmissä

Sanna Härkönen

Sanna Härkönen, kehityspäällikkö & Eero Kananen, tuotepäällikkö

Voidaanko satelliittien ja tekoälyn avulla ennustaa ja ehkäistä metsätuhoriskejä? Kuinka tekoäly voi vauhdittaa metsäpalveluiden myyntiä ja kohdentamista? Bitcompin esitys tuo vastauksia mm. näihin kysymyksiin käytännön esimerkkien avulla.

https://bitcomp.com/fi/muutostulkinta/

15.35–15.40 Tauko

15.40–16.00 Uusi puu -kilpailun finalistien julkistaminen

16.00–16.10 Metsämiesten Säätiön Työyhteisön hyvä tyyppi -stipendien julkistaminen

16.10–16.55 Keynote-puheenvuoro: historioitsija Teemu Keskisarja

16.55–17.00 Kiitossanat ja päivän päätös