Metsäpäivät 2021 | Ohjelma

Valtakunnalliset Metsäpäivät järjestetään jälleen Hotelli Clarionissa Helsingissä 28.–29.10.2021. Luvassa on lukuisia keskusteluja ja kohtaamisia sekä tietenkin paljon ajankohtaista metsäasiaa.

Syksyn tapahtuman pääteema on metsien kestävän käytön monitavoitteisuus ja moniarvoisuus. Yhteensä 5 ohjelmalavalla kuullaan myös muun muassa ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksesta metsiin, metsistä hyvinvoinnin tuottajina sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta.

Taphatuman aloittaa Ylen vetämä hyvin sanottu -keskustelu. Iltapäivän pääpuhuja on ampumahiihdon maailmanmestari Kaisa Mäkäräinen.

Aamun yhteisen ohjelmaosuuden jälkeen voit vapaasti valita ohjelmapaloja eri lavoilta.

Lavaesitysten lisäksi Metsäpäivillä järjestetään minimessut ja opiskelijoille suunnattu PI Challenge -hackathontapahtuma. Opiskelijoille on tarjolla myös muuta ohjelmaa 2. kerroksen Opiskelijamaailmassa klo 17-21.

OSTA LIPPU METSÄPÄIVILLE


OHJELMA TORSTAINA 28.10.2021

YHTEINEN OHJELMA | BYSA-SALI

09.00-09.45 Aamupala

09.45-09.50 Avajaissanat

Sitran johtava asiantuntija Eeva Hellström

Paula Horne

09.50-10.50   Hyvin sanottu -keskustelu: Monia hyötyjä metsistä

Alustuspuheenvuoro: tutkimusjohtaja Paula Horne, Pellervon taloustutkimus PTT
Juontaja: toimittaja Markus Liimatainen, Yle

Mukana keskustelussa ovat Paula Horne, PTT; Marja Piimies, metsäomistaja, Helsinki; Matti Heikkilä, metsänomistaja, Siikajoki; Mikko Tiirola, metsänomistaja ja MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, Petäjävesi; Outi Pettersson, metsänomistaja, Kangasala. Lue lisää avajaiskeskustelusta.

11.00-15.30 OHJELMAA 5 LAVALLA: TULEVAISUUSLAVA, ILMASTOLAVA, METSÄTIETOLAVA, KEHITYSLAVA, KESKUSTELULAVA, OPISKELIJOIDEN PI CHALLENGE

12.00-13.15 LOUNAS

13.15-15.30 LAVAOHJELMA JATKUU

15.30-16.00 KAHVIT

Kaisa Mäkäräinen
Kaisa Mäkäräinen

16.00-17.00 Päätösohjelma

Keynote-puheenvuoro: ampumahiihdon maailmanmestari Kaisa Mäkäräinen, juontajana Kirsi Joensuu

PI Challenge-tapahtuman voittajien julkistus, juontajana PI Challengen tuomariston puheenjohtaja Elina Ojanen, Senior Consultant, AFRY

17.00-19.00 Työpajoja ja Opiskelijamaailma

Metsäteolllisuus ry:n työpaja: Asiantuntijana LinkedIn:ssä – työkalut vaikuttavaan viestintään
LinkedIn – miksi ja miten? Monilla meistä on LinkedIn-profiili, mutta mitä muuta LinkedIn on kuin rekrykanava ja cv verkossa? Tule oppimaan parhaat käytännöt ja hyödylliset vinkit vaikuttavaan viestintään. Työpaja on tarkoitettu kaikille metsäalalla työskenteleville, joilla on kiinnostusta kehittää omaa someviestintäänsä. Kouluttajina toimivat Milttonin somestrategit Eeva Aaltonen ja Kira Hagström. Työpajassa on paikkoja rajoitetusti. Ilmoittaudu mukaan työpajaan 25.10. mennessä tästä.

Loimun ja metsäylioppilaiden Urafoorumi
Urafoorumissa pääset tapaamaan metsäalan työnantajia ja luomaan Loimun urapalveluiden ohjauksessa oman osaamispuusi. Osaamispuu on osaamisprofiilisi, joka sisältää millaista ammatillista osaamista ja millaisia henkilökohtaisia vahvuuksia ja arvoja sinulla on sekä, mikä juuri sinua motivoi. Paikkoja on rajoitetusti, ilmoittaudu mukaan Loimun Urafoorumi-sivulla.

Jukka Hallikainen. Kuva: Veli-Pekka Väisänen
Jukka Hallikainen

19.00-23.00 Metsäpäivien iltamat

Juontajana ja viihdyttäjänä tangokuningas Jukka Hallikainen. Tapio Oy:n toimitusjohtajan Anne Ilolan sekä AARI Metsä Oy:n puheenvuoro. Suomen Metsäyhdistyksen sekä Suomen Metsäsäätiön huomionosoitukset ja Metsämiesten Säätiön Työyhteisön hyvä tyyppi -stipendit. After work -buffetti. Lue lisää iltamien ohjelmasta.

Siirry tästä perjantain 29.10. ohjelmaan


ILMASTOLAVA | BYSA 1 -SALI

11.00-11.25 ACCC: Ilmakehän ja ilmaston osaamiskeskuksen esittely

Anna Lintunen

Tutkimuskoordinaattori, metsätieteen dosentti Anna Lintunen, Helsingin yliopisto / ACCC

Ilmakehän ja ilmaston osaamiskeskus ACCC pyrkii löytämään kestäviä, kustannustehokkaita ja tutkimuspohjaisia keinoja päästä Pariisin ilmastotavoitteisiin ja sopeutua ilmastonmuutokseen. Me tutkimme erityisesti keinoja ilmastonmuutoksen hillintään metsien ja maan hiilensidontaa kasvattamalla, huomioiden myös muut metsien ilmastovaikutukset. Yhteistyö osaamiskeskuksen poikkitieteisen tutkimuksen ja julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden välillä on tavoitteiden kannalta keskeistä.

11.35-12.00 ACCC: Metsän kokonaisilmastovaikutukset

Veli-Matti Kerminen

Professori Veli-Matti Kerminen, Helsingin yliopisto / ACCC

Metsien kokonaisilmastovaikutuksia tarkastellaan uuden hiilinielu+ -konseptin avulla. Konsepti laajentaa perinteistä hiilinieluajattelua ottamalla huomioon ulkoisia tekijöitä, jotka vaikuttavat metsien hiilinielun voimakkuuteen, sekä hiilinielusta riippumattomia mekanismeja, joilla maa-alueiden metsittäminen vaikuttaa ilmastoon. Esimerkkinä hiilinielu+:n soveltamisesta tarkastellaan boreaalista metsävyöhykettä.

12.00-13.15 LOUNAS

13.15-13.40 ACCC: Ilmastonmuutoksen aiheuttamat moninaiset riskit boreaalisissa metsissä

Juha Aalto

Tutkimusprofessori Juha Aalto, Ilmatieteen laitos

Lämpenevien kasvukausien myötä tuhohyönteisten aktiivisuus lisääntyy, sekä voimistuvat kuivuusjaksot lisäävät puiden stressiä ja metsäpaloille suotuisia olosuhteita. Riskien arviointia hankaloittavat ketjuuntuvat vaikutukset, jotka tapahtuvat eri mittakaavatasoilla. Ilmaston pienipiirteisen vaihtelun huomioiva vaikutusmallinnus tuo uutta tietoa boreaalisten metsien herkkyydestä ilmastonmuutoksen vaikutuksille.

13.50-14.15 ACCC: Metsienkäsittelyvaihtoehtojen ilmastovaikutukset

Jukka Pumpanen

Professori Jukka Pumpanen, Itä-Suomen yliopisto / ACCC

Pohjoiset metsät ovat merkittäviä hiilinieluja ja -varastoja, ja vaikuttavat ilmastonmuutokseen myös epäsuorasti puutuotteiden substituutiovaikutuksen kautta. Lisäksi metsät tuottavat ilmakehään reaktiivisia yhdisteitä jotka muodostavat pienhiukkasia ja viilentävät ilmastoa. Metsänhoitotoimien taloudellista kannattavuutta voidaan arvioida optimointimenetelmin jotka sisältävät myös ilmastovaikutukset.

Annalea Lohila
Sami Paatero

14.25-14.50 ACCC: Voiko hiilinieluja todentaa?

Apulaisprofessori Annalea Lohila, Helsingin yliopisto ja Policy Adviser Sami Paatero, ACCC

Hiilineutraalisuustavoitteita julkistetaan päivittäin. Hiilineutraaliksi pääseminen edellyttää hiilinielujen tuomista päästövähennysten rinnalle. Voiko hiilinieluja uskottavasti mitata ja todentaa? Miten se käytännössä tehdään ja syntyykö hiilinieluille lopulta taloudellista arvoa?

15.00-15.25 ACCC: Metsät ja uudistuva ilmastosääntely

Seita Romppanen

OTT Seita Romppanen, Itä-Suomen yliopisto / Suomen ympäristökeskus, SYKE

EU:n ilmasto- ja energiakehikkoa koskeva sääntelykokonaisuus uudistuu jälleen. Heinäkuussa 2021 annettu lainsäädäntöehdotuksien paketti (Fit for 55%) sisältää useita säädöksiä, joilla on merkitystä myös metsien näkökulmasta. Esitys tarjoaa tiiviin katsauksen siihen, kuinka EU:n ilmasto- ja energiakehikko vuodelle 2030 kytkeytyy metsiin ja kuinka kokonaisuus on uudistumassa.


TULEVAISUUSLAVA | BYSA 2 -SALI

11.00-11.25 Luke: Alueellinen suunnittelu

Tutkimusprofessori Juha Hiedanpää, Luonnonvarakeskus; johtava asiantuntija Soili Ingelin, Pirkanmaan ELY  

Strateginen metsäsuunnittelu maakuntatasolla nykytila ja uudet haasteet
Juha Hiedanpää kertoo, kuinka me kuluttajina käytämme metsään pohjautuvia tuotteita enenevissä määrin ja yhteiskuntana meidän pitäisi samaan aikaan entistä vaikuttavammin vaalia metsäluonnon monimuotoisuutta. 

Alueelliset ratkaisut ja työkalut maankäytön muutoksen hiilivaikutuksesta – case Pirkanmaa
Soili Ingelin kertoo Pirkanmaan ratkaisuista.

11.35-12.00 Luke: Tulevaisuuden metsäperäiset tuotteet nyt ja tulevaisuudessa

Vilja Varho
Jyri Maunuksela

Erikoistutkija, MMT, dosentti Vilja Varho; biotekniikan tohtori, johtava biojalostamoasiantuntija Jyri Maunuksela

Metsiin kohdistuvat odotukset nyt ja tulevaisuudessa

Vilja Varho kertoo metsiin kohdistuvista yhteiskunnallisista ja kulutukseen liittyvistä odotuksista. Näiden tekijöiden ennakointi ja uuden visiointi ovat tärkeitä tehtäviä. Uusia käyttömuotoja puusta kehitetään jatkuvasti, mutta niiden osuus metsätuotteiden markkinoista on vielä pieni. Kaikki metsiin kohdistuvat odotukset eivät voi toteutua täysmääräisesti, ja käytetystä puusta täytyy saada mahdollisimman paljon hyötyä.

Biojalostamot  ja metsäperäiset tuotteet nyt ja tulevaisuudessa

Jyri Maunuksela esittelee monituotebiojalostamoita ja miten metsätuotteiden jalostusarvoja saadaan kasvatettua ja kehitettyä niihin soveltuvaa uuttaa prosessitekniikkaa. Uusia raaka-aineita voivat olla metsäteollisuuden sivuvirtojen lisäksi maatalouden sivuvirrat ja viljelytuotteet. Prosessiteknisesti uuden käsittelyvaihtoehdon tarjoaa Lukessa kehitetty ja patentoitu höyryuutto yhdistettynä muihin nykyisin käytössä oleviin prosessitekniikoihin. Tuotepuolelle – kuten biokemikaalit ja materiaalit – mielenkiintoisimpia raaka-aineita ovat sokerit, uutteet ja lyhytketjuiset ligniinikomponentit.

Mukana myös tutkimusesimerkkejä biojalostamo-konsepteista.

12.00-13.15 LOUNAS

13.15-13.40 Luke: Laatutukin tulevaisuus

Markus Melin
Henrik Heräjärvi

Tutkimuspäällikkö Markus Melin, Luonnonvarakeskus; erikoistutkija Henrik Heräjärvi, Luonnonvarakeskus; kommenttipuheenvuoro: hallituksen pj. Timo Ripatti, Suomen Sahayrittäjät ry 

Metsätuhot ja laatutukin tulevaisuus – terveisiä tutkimuskentältä
Ilmastonmuutos ja metsät, kuuma aihe, toteaa tutkimuspäällikkö Markus Melin. Kun puhumme kohonneista lämpösummista ja kasvukausista, on tarkasteltava kuinka nämä vaikuttavat metsien tuhonaiheuttajiin – ennen kuin aletaan haaveilla nopeammin lihovista kuusen tyvistä. Keski-Euroopassa metsätuhot ovat sotkeneet kokonaisia puumarkkinoita ja estäneet metsän uudistumista, laatutukista puhumattakaan. Vaan mitä tuleman pitää Suomessa?

Kadonneen laatutukin metsästys
Henrik Herajärvi kertoo, kuinka metsätaloutemme perustuu nyt ja toivottavasti tulevaisuudessakin laadukkaan puuraaka-aineen jalostamiseen kilpailukykyisiksi tuotteiksi. Puutuoteteollisuus maksaa yli 70 % metsänomistajien kantorahatuloista ja tukit hinnoitellaan tilavuusperusteisesti. Tukin arvo jalostusprosesseissa kuitenkin vaihtelee dramaattisesti sen laadun mukaan. Esityksestä selviää, onko tukkipuutavaran laadusta syytä olla huolissaan? Kommenttipuheenvuoron esittää Suomen Sahayrittäjien puheenjohtaja Timo Ripatti.

13.50-14.15 Tapio: Monitavoitteinen päätöksenteko käytännön metsätietojärjestelmissä

Mikko Lumperoinen

Palvelualueen päällikkö Mikko Lumperoinen, Tapio

Yhteiskunta ja markkinat huutavat luontoarvojen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvien asioiden huomioimista metsiin liittyvässä päätöksenteossa. Tule kuulemaan, miten nämä asiat huomioidaan tänä päivänä käytännön metsätietojärjestelmissä ja päätöstukiratkaisuissa.

14.25-14.50 Tapio: Voiko vastuullisuudella mennä metsään?

Lauri Saaristo, Sara Turunen

Johtava asiantuntija Lauri Saaristo ja asiantuntija Sara Turunen, Tapio

Vastuullisuutta voi tarkastella metsäkysymyksissä hyötyjen kautta, mutta voivatko vastuullisuuspyrkimykset johtaa ei-toivottuihin tilanteisiin? Puheenvuorossa esitetään näkökulmia vastuullisuuden kehittämiseen metsätaloudessa.

15.00-15.25 Tapio: Vesienpalautus suojelusoille – hyötyjä sekä metsätaloudelle että soiden suojelulle

Tiina Ronkainen
Samuli Joensuu

Vesiasiantuntija Tiina Ronkainen ja vesiensuojelun johtava asiantuntija Samuli Joensuu, Tapio

Turvemaiden metsätalousojituksilla on usein kuivattava vaikutus myös ojitusalueisiin rajautuviin ojittamattomiin soihin. Näitä ojittamattomien soiden kuivahtaneita alueita voidaan elvyttää johtamalla niille vettä viereisen metsätalousalueen ojien kunnostuksen tai maanmuokkaustoimenpiteiden yhteydessä. Vesienpalautuksella voidaan lisätä suon monimuotoisuutta, lisäksi vesienpalautuksella on positiivinen vaikutus valuma-alueen vedenlaatuun ja sitä hyödyntämällä kunnostustöiden yhteydessä voidaan saada myös kustannushyötyjä.


KEHITYSLAVA | BYSA 3 -SALI

11.00-11.25 Metsähyvinvointi: Haastavat vuorovaikutustilanteet

Sami Sallinen

Sami Sallinen, neuvottelutaidon ja kehonkielen ammattilainen

Luottamuksen rakentaminen on keskeisimpiä kommunikoinnin keinoja. Sami Sallinen kertoo arjen esimerkein, miten valmistautua kohtaamisiin ja tunnistaa oikeanlaisen puheen voima. Uskotko että neuvottelet, kuten haluaisit? Puheenvuorosta saat vastauksen myös tähän, ja olet jo huomenna parempi kuuntelija ja keskustelija. Puheenvuoron järjestää Metsähyvinvointi-hanke, jota rahoittaa Metsämiesten Säätiö.

11.35-12.00 Metsähyvinvointi: Paljastava sanaton viestintä

Sami Sallinen, neuvottelutaidon ja kehonkielen ammattilainen

Sanaton viestintä on puhetta rehellisempää. Sami Sallinen syventää edellistä alustustaan kertomalla, miten hyödyntää sanatonta viestintää. Puheenvuoron kautta opit tunnistamaan keskustelukumppaniin tunnetiloja sekä kuinka saada rehellisiä vastauksia ilman kysymyksiä. Puheenvuoron järjestää Metsähyvinvointi-hanke, jota rahoittaa Metsämiesten Säätiö.

12.00-13.15 LOUNAS

13.15-13.40 Metsähallitus: Kehitämme luonnonarvoa – miten sen teemme? 

Johanna Leinonen

Kehityspäällikkö Johanna Leinonen, Metsähallitus

Metsähallitus hoitaa, käyttää ja suojelee valtion maa- ja vesialueita kestävästi sovittaen yhteen erilaisia omistajan, sidosryhmien ja asiakkaiden odotuksia. Luomme niistä arvoa luonnon, ihmisen ja yhteiskunnan hyväksi. Toimintamme vaikutuksia mitataksemme olemme ottaneet käyttöön arvonluontimallin, jonka avulla pystymme seuraamaan strategiamme ja vastuullisuustyömme vaikuttavuutta. 

Annika Kangas
Samuli Laato
Sari Pynnönen

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tunnistaminen auttaa Metsähallitusta strategian toteuttamisessa ja luo edellytyksiä vastuulliselle yhteistyölle. Malli auttaa raportoimaan ja viestimään Metsähallituksen kokonaisvaikuttavuudesta ja on johtamisen työkalu. 

13.50-14.15 Luke: Pelillistämisen mahdollisuudet eri metsätoimijoille 

Tutkimusprofessori Annika Kangas & tutkijatohtori Samuli Laato & tutkija Sari Pynnönen, Luonnonvarakeskus 

Pelillistämällä erilaisia tehtäviä voidaan lisätä muun muassa oppimista, motivaatiota ja yhteistyötä. Metsäalalla pelillistämistä voidaan hyödyntää esimerkiksi metsätiedon keruussa, metsänomistajien päätöksenteon tukena tai luontoliikuntaan motivoinnissa. Kerromme, mitä pelillistäminen on ja esittelemme mahdollisia soveltamiskohteita. Esitys perustuu Suomen Akatemian tieteen lippulaiva UNITEssa tehtävään työhön. 

14.25-14.50 IBC-Carbon: Ovatko vanhat metsät hiilen lähteitä?

Annikki Mäkelä

Professori Annikki Mäkelä, IBC-Carbon

Kiertoaikojen pidentämistä ja metsien suojelua on ehdotettu keinoksi lisätä metsien hiilivarastoja ja vähentää metsätalouden aiheuttamia hiilipäästöjä. Tämä johtaisi metsien keski-iän nousuun. Metsien kasvu hidastuu niiden vanhetessa – hidastuuko siis myös hiilensidonta? Puheenvuorossa tarkastellaan metsien vanhenemisen vaikutusta metsien hiilitaseeseen mittausten ja mallitarkastelujen perusteella.

15.00-15.25 IBC-Carbon: Vanhat metsät ja hiilen huuhtoutuminen sekä vesien tummuminen

Katri Rankinen

Erikoistutkija Katri Rankinen, IBC-Carbon

Ruskettuminen on veden värin tummumista valuma-alueelta tulevan humuksen ja liuenneen orgaanisen aineen vuoksi. Koko vesiekosysteemin toiminta muuttuu, sillä veden väri ja ravinnesuhteet muuttuvat. Veden väri vaikuttaa myös lämpötilaan ja näkösyvyyteen. Vesien ruskettumista on havaittu koko boreaalisella vyöhykkeellä. Sitä on selitetty happamoittavan laskeuman vähenemisellä (paluu normaaliin), ilmastonmuutoksella sekä maankäytön muutoksilla. Tarkastelimme tässä hankkeessa näiden selittävien tekijöiden vaikutusta vesien ruskettumiseen eri puolilla Suomea. Erityisesti vanhojen metsien pinta-ala valuma-alueella liittyi pienempään hiilen huuhtoutumiseen ja siten pienempään ruskettumiseen.


METSÄTIETOLAVA | SONCK-SALI

11.00-11.25 Tapio: Luonnossa liikkuminen hyvinvoinnin takeena – paikkatietonäkökulma

Janne Kostamo

Palvelualueen johtaja Janne Kostamo, Tapio (kartat, kirjat, paikkatieto)

Luonnossa liikkuminen on lisääntynyt hurjasti viimeisen kahden vuoden aikana. Retkeilijät hakevat uusia kohteita ruuhkaisten kansallispuistojen rinnalle ja tilalle. Luonnossa liikkujat käyttävät myös entistä enemmän avukseen karttoja ja paikkatietoa. Tapio haluaa madaltaa retkeilyn kynnystä entisestään suunnittelemalla uusia digitaalisia palveluita luonnossa liikkujille

11.35-12.00 Suomen Metsäkeskus: Metsään.fi uudistuu 2024

Anssi Niskanen
Tuomas Kara
Tuomas Kara

Elinkeinojohtaja Anssi Niskanen, Suomen metsäkeskus

Metsänomistajille ja toimijoille suunnattu Metsään.fi -palvelu lähestyy 10 vuoden ikää. Palvelun päivittäminen aloitetiin tänä vuonna. Metsään.fi:ssä voi tehdä jatkossakin metsänkäyttöilmoituksia, tukihakemuksia ja selata niiden metsien ja luontokohteiden tietoja, joihin käyttäjällä on oikeus. Tavoitteena on metsien käyttöä, hoitoa ja luonnonhoitoa aktivoiva peruspalvelu, jota on entistä helpompi käyttää.

12.00-13.15 LOUNAS

13.15-13.40 UPM: Luontokadosta kohti biodiversiteetin lisäämistä

Ympäristöpäällikkö Tuomas Kara, UPM Metsä

Luontokato ja ilmastonmuutos ovat aikamme vakavimpia kriisejä, ja ne myös kytkeytyvät vahvasti toisiinsa. UPM on yli 20 vuoden ajan biodiversiteettiohjelmallaan kehittänyt keinoja ylläpitää luonnon monimuotoisuutta. Vuonna 2018 asetettiin ylläpitämisen sijaan tavoitteeksi lisätä monimuotoisuutta. Puheenvuorossa kerrotaan, kuinka työtä tehdään ja millaisia tavoitteita ja mittareita työlle on asetettu.

13.50-14.15 IBC-Carbon: Drone-aineistot ja konenäkö mahdollistavat lahopuun tunnistuksen

Janne Mäyrä

Tutkija Janne Mäyrä, IBC-Carbon

Monimuotoisuudelle tärkeän lahopuun kartoitus on osoittautunut vaikeaksi perinteisillä metsänmittausmenetelmillä. Yksityiskohtaisen drone-aineiston ja modernien konenäkömenetelmien yhdistäminen mahdollistaa tehokkaan kuviotason lahopuukartoituksen. Drone-aineiston keräämistä lukuun ottamatta maastokäyntejä ei tarvita, sillä laadukas ja kattava opetusaineisto voidaan digitoida kerätyn kuva-aineiston perusteella.

14.25-14.50 Bitcomp Oy: Ilmastonmuutoksen vaikutusten torjunta AI-metsäanalytiikan avulla

Eero Kananen
Jani Heikkilä

Myyntijohtaja Jani Heikkilä ja tuotepäällikkö Eero Kananen, Bitcomp Oy

Ilmastonmuutoksen vaikutukset metsiin ja metsistä saatavaan liiketoimintaan tulevat olemaan merkittäviä myös Suomessa. Olemme nähneet kuluneina vuosina kasvavissa määrin myrskytuhoja ja metsäpaloja Keski-Euroopan katastrofaalisia hyönteistuhoja unohtamatta. Jotta vahingot voidaan tunnistaa ja ehkäistä, on ensiarvoisen tärkeää saada tietoa tarkasti, luotettavasti ja ajantasaisesti. Ajantasaisen satelliittidatan ja tekoälyn avulla päästäänkin tunnistamaan syntyneet tuhot ilman maastotöitä sekä estämään mahdollisten lisävahinkojen syntyminen. Saman analytiikan avulla voidaan myös arvioida ja ennakoida metsien hoito- ja hakkuutarvetta tulevaisuudessa siten, että tuhot olisivat ennaltaehkäistävissä.

15.00-15.25 Luke: Luonnontuottometsä: uusi vaihtoehto metsäomaisuuden hoitoon 

Esa-Jussi Viitala

Erikoistutkija Esa-Jussi Viitala, Luonnonvarakeskus

Luonto- ja ympäristöarvojen vaalimista painottavaa ja tilarajat ylittävää metsäomaisuuden hoidon mallia on esitetty yhdeksi keinoksi, jolla voidaan edistää metsäluonnon biodiversiteettiä ja metsien hiilivarastoa. Esityksessä arvioidaan tällaisen, Luonnontuottometsäksi nimetyn toimintamallin soveltuvuutta Suomessa.

Pasi Rautio

Tutkimusprofessori Pasi Rautio, Luonnonvarakeskus 

Lapin männiköiden jatkuva kasvatus: uudistuminen, kasvu ja talous
Monet Lapin elinkeinot toimivat samoilla alueilla kuin metsätalous. Tästä seuraa lähes väistämättä eri elinkeinojen välisiä yhteentörmäyksiä. Peitteinen metsänkäsittely voi olla yksi keino konfliktien ennaltaehkäisyssä. Metsähallituksen Lapissa tehtyjä peitteisen metsänkäsittelyn kokeilualoja hyödynnettiin Luken tutkimuksessa, jossa arvioitiin metsien uudistumista, kasvua ja kannattavuutta näillä aloilla.


KESKUSTELULAVA

Keskusteluja käydään Helsingissä järjestettävien Metsäpäivien rinnalla myös Rovaniemellä, jossa järjestetään Pohjoinen metsäkeskustelu, ja Hämeenlinnassa.

11.00-12.00 Erätaukokeskustelu: Nuoret ja kestävä tulevaisuus: miten keskustelemme metsistä ja ilmastonmuutoksesta

Keskustelijat: Leif Schulman, pääjohtaja, Suomen ympäristökeskus. Mirva Matikka, hallituksen jäsen, Suomen Partiolaiset. Emma Sairanen, Nuorten ilmastodelegaatti, Allianssi ry. Mai Suominen, johtava metsäasiantuntija, WWF. Hanna Ärling, metsäasiakasvastaava, UPM-Kymmene Oyj

Leif Schulman, Mirva Mattila, Emma Sairanen, Mai Suominen, Hanna Ärling

Fasilitaattori: asiantuntija Efe Evwaraye, Erätaukosäätiö

Järjestäjä: Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry

Mitä metsät meille merkitsevät? Mikä suomalaisessa metsäteollisuudessa tuo toivoa tai aiheuttaa huolta? Tämän Erätauko-keskustelun tavoitteena on rakentaa yhteistä ymmärrystä erilaisista ajatuksista ja huolista koskien metsiä, metsätaloutta, ilmastonmuutosta ja kestävää kehitystä ja saada myös nuorten ääni kuuluviin. Nyt emme väittele vaan rakennamme ymmärrystä eri näkökulmien välille.

12.00-13.15 LOUNAS

13.00-13.45 Luke: Muuttuuko hiilensidonta, biodiversiteetin ja maiseman ylläpito rahaksi metsänomistajalle tai Oy Suomi Ab:lle

Keskustelijat: Tutkimusylijohtaja Antti Asikainen, Luke (pj); Metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola, MTK; pääsihteeri Liisa Rohweder, WWF; Vastuullisuusjohtaja Sami Lundgren, UPM; Johtaja Tomi Amberla, AFRY Management Consulting; Ohjelmajohtaja Mikko Kurttila, Luke

14.00-14.45 Tapio: Suomen rooli kansainvälisessä metsäkeskustelussa

Miksi suomalaisten näkyminen kansainvälisessä metsäkeskustelussa on vähentynyt? Mitä tälle pitäisi tehdä? Mitä roolia ja asemaa meidän pitäisi tavoitella ja miksi?

Keskustelun vetää Tapion liiketoimintajohtaja Olli Äijälä.

15.00-15.45 Metsähallitus: Lähteekö metsätalous luontopääoman arvioinnissa etumatkalta? 

Keskustelijat: viestintä-, strategia- ja vastuullisuusjohtaja Terhi Koipijärvi, Metsähallitus (pj); toimitusjohtaja Jussi Kumpula, Metsähallitus Metsätalous Oy; Tapani Pahkasalo, partneri ja salkunhoitaja, Dasos Capital Oy; Timo Lehesvirta, johtava asiantuntija, ilmasto- ja luontoratkaisut, Sitra; Ritva Toivonen, dekaani, Helsingin yliopisto, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta 

Terhi Koipijärvi, Jussi Kumpula, Tapani Pahkasalo, Ritva Toivonen, Timo Lehesvirta
Terhi Koipijärvi, Jussi Kumpula, Tapani Pahkasalo, Ritva Toivonen, Timo Lehesvirta

Luontokato voi olla sijoittajille systeemitason riski, joka vaikuttaa jatkossa kaikkeen taloustoimintaan. Luontopääoma tuleekin jatkossa pystyä ottamaan huomioon paremmin, niin valtiontalouden, kuin yritystaloudenkin suunnittelussa.  

Miten hyvin metsäsektori on varautunut ottamaan luontopääoman huomioon omissa suunnittelujärjestelmissään ja -toimissaan? Suomessa metsä- ja luonnonvarat tunnetaan poikkeuksellisen hyvin, onhan luonnonvarojamme kartoitettu tieteellisesti jo kohta sata vuotta.  Onko tästä apua luontopääoman huomioimisessa ja luonnonvaroja hyödyntävälle teollisuudelle?  Miten alueellinen hyvinvointi pitää huomioida osana keskustelua luontopääomasta? 


PI CHALLENGE -HACKATHON 2021

11.00-15.30 Puunjalostusinsinöörit ry: Opiskelijoiden PI Challenge Hackathon

Toista kertaa järjestettävä PI Challenge Hackathon -tapahtuma yhdistää metsäteollisuuden johtavat yritykset ja tulevaisuuden osaajat. Päivän kuluessa metsäalan opiskelijat ympäri Suomen ratkovat globaaleihin haasteisiin liittyviä tehtäviä ja parhaat ratkaisut palkitaan.

Luvassa on rautaista tietoa metsäteollisuuden tuotteista ja mahdollisuuksista, tiedon soveltamista, verkostoitumista ja uusia oivalluksia. PI Challengen voittajaratkaisut esitellään ja palkitaan Metsäpäivien iltapäivän keynote-puheenvuoron jälkeen klo 16.45 tapahtuman pääsalissa. PI Challange-tapahtumaan on ennakkoilmoittautuminen, lisätietoa Puunjalostusinsinöörien sivulla.


OHJELMA PERJANTAINA 29.10.2021

08.00-09.00 Aamukahvit

08.30-10.00 Suomen Metsämuseo Luston työpaja: Tulevaisuuden työ

Tule Luston järjestämään työpajaan pohtimaan, millaista metsiin liittyvä työ on tulevaisuudessa ja miten metsäammattilaisuus muuttuu ajassa. Millaista osaamista ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Miten metsäalalla työskentelevän suhde metsiin muuttuu? Työpajan aineistoa hyödynnetään Luston ydinnäyttelyuudistuksessa. Näyttely avautuu keväällä 2023. Ilmoittaudu mukaan työpajaan jo ennakkoon, niin varmistat paikkasi! 

10.00-12.00 Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n juhlaseminaari: EU ja metsät, HUOM. avoin kaikille

Kaikille avoimen Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n 110-vuotisjuhlaseminaarin päivänpolttavana teemana on metsiä koskeva uusi lainsäädäntö, jota EU:ssa valmistellaan. Mihin uuden lain linjaukset perustuvat? Millaisia vaikutuksia uuden lain regulaatioilla olisi metsien käsittelyyn Suomessa? Lopettaako uusi laki metsäteollisuuden Suomesta? Näistä aiheista kuullaan alustajien esityksissä sekä paneelikeskustelussa.

Metsiä koskevan EU-lainsäädännön päivitys – tie kestävämpään metsätalouteen?
Euroopan parlamentin jäsen Ville Niinistö, Vihreät

Puupohjaisten tuotteiden kysyntä ja globaalit tulevaisuudennäkymät
Vice President, Management Consulting Saara Söderberg, AFRY

Teollisuuden tulevaisuus regulaatioiden keskellä – millä eväillä eteenpäin?
Johtaja, sidosryhmäsuhteet, Sami Oksa, UPM

Metsänomistajien odotukset EU:n metsäpolitiikalle
Metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola, MTK

Paneelikeskustelu 

Tilaisuuden juontaa politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala Ilta-Sanomista.

Tilaisuus on katsottavissa myös striimattuna täältä.

11.00-12.30 Omakustanteinen lounas


#metsäpäivät

Metsäpäivät 2021 | Etusivu