Iso vääntö Luken hiilinielulaskelmasta – hakkuukypsyys ja hakkuumäärät sekoittuvat pahasti

Vihreiden Nuorten puheenjohtaja Amanda Pasanen väittää tviitissään 17.5.2019, että Luonnonvarakeskuksen laskelmassa Suomen metsien hiilinielun vertailutasosta on 50 prosentin virhe. Tosiasiassa Mela-laskelma arvioi hakkuukypsien metsien määrän 50 prosenttia suuremmaksi kuin Valtakunnan metsien inventoinneista saadut todelliset hakkuuluvut.

Luonnonvarakeskus korjaa Euroopan unionille toimitettavaa arviota vertailutasosta, johon Suomen hakkuita ilmastoneuvotteluissa verrataan. Korjaus on nostanut julkisuudessa keskustelun, jossa käsitteet ja korjattavat arviot menevät pahasti sekaisin.

Luonnonvarakeskuksen mukaan korjaus koskee sitä, kuinka suuri osuus metsistä on arvioitu hakkuukypsäksi. Hakkuukypsyydellä tarkoitetaan sitä, että puut ovat kasvaneet niin suuriksi, että niiden kasvu alkaa hidastua, jolloin metsissä voidaan tehdä päätehakkuu.

”Hakkuukypsyys” on sosiaalisessa mediassa ja erilaisissa luontojärjestöjen tiedotteissa muuntunut koskemaan ”hakkuumetsiä”, mikä taas on ymmärretty hakatuksi tai hakattavaksi metsäpinta-alaksi.

Ne eivät kuitenkaan ole millään tavalla sama asia ja omalla tavallaan kyse onkin juuri tästä: Suomen metsien suuri hiilinielu on pysynyt suurena osaltaan juuri siksi, että kaikkia hakkuukypsiä metsiä ei ole avohakattu.

Sosiaalisessa mediassa on väitetty, että vertailutaso on laskettu 50 prosenttia väärin. Todellisuudessa ero kuitenkin koskee sitä, että hakattujen metsien sijaan Luonnonvarakeskus on käyttänyt arviota hakkuukypsien metsien määrästä. Näin saadut luvut eivät kuitenkaan ole samat.

Ongelma syntyy siitä, että Euroopan unioniin toimitetut laskelmat siitä vertailutasosta, mihin Suomen metsien hakkuita pitäisi tulevaisuuden hiilinielulaskelmissa verrata, ovat perustuneet teoreettisiin Mela-laskelmiin. Kun on selvinnyt, että ne ovat toisenlaiset kuin todelliset, inventoinneissa mitatut luvut, unioniin halutaan toimittaa uudet laskelmat, jotka perustuvat todellisiin lukuihin.

Vaikutusta hakkuumäärän vertailutasoon ei tiedetä

Virheen sijaan kannattaisi ehkä puhua kahdesta eri tuloksesta. Luonnonvarakeskus kuvaa tilannetta niin, että se on löytänyt eroavaisuuksia siitä, miten hakkuukypsä metsä on määritelty ja arvioitu toisaalta metsätalouden analyysiohjelma Melassa ja mitä toisaalta Valtakunnan metsien inventoinneissa on osoittautunut päätehakatuksi.

Mela-laskelma perustuu puiden ikään, mutta kuten tiedetään, puut kasvavat eri tahtia. Luonnonvarakeskuksen mukaan Mela-laskelma tuotti 50 prosenttia suuremman hakkuukypsien metsien määrän kuin Valtakunnan metsien inventoinneista on saatu mittaustuloksena päätehakkuukypsien metsien pinta-alaksi.

Luonnonvarakeskuksen apulaisprofessori Aleksi Lehtosen mukaan Mela-laskelmassa oli liikaa nimenomaan iäkkäitä ja vähäpuustoisia kohteita. ”Laskelma valitsee päätehakkuukohteiden joukosta optimointiin perustuen, mitä sen mielestä pitäisi hakata”, sanoo Lehtonen.

Esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliitto on kertonut, että laskelmissa ”metsien” pinta-ala on arvioitu liian suureksi, minkä seurauksena myös muun muassa arvio hakkuumahdollisuuksista on ollut liian iso. Tämä on paljon väitetty.

Todellisuudessa tutkijat eivät uskalla sanoa mitään edes siitä suunnasta, miten Mela-laskelman ja Valtakunnan metsien inventointituloksen välinen ero vaikuttaa lopulliseen hakkuiden vertailutasoon.

Luonnonvarakeskus on luvannut uudet laskelmat toukokuun kuluessa.

Vihreiden Nuorten puheenjohtaja Amanda Pasanen väittää tviitissään 17.5.2019, että Luonnonvarakeskuksen laskelmassa Suomen metsien hiilinielun vertailutasosta on 50 prosentin virhe. Tosiasiassa Mela-laskelma arvioi hakkuukypsien metsien määrän 50 prosenttia suuremmaksi kuin Valtakunnan metsien inventoinneista saadut todelliset hakkuuluvut.
Esimerkiksi Vihreiden Nuorten puheenjohtaja Amanda Pasanen väittää tviitissään 17.5.2019, että Luonnonvarakeskus on arvioinut Suomen metsien hiilinielun vertailutason 50 prosenttia virheellisesti. Tosiasiassa virhe koski paljon pienempää asiaa: Mela-laskelma arvioi hakkuukypsien metsien määrän 50 prosenttia suuremmaksi kuin Valtakunnan metsien inventoinneista saadut todelliset hakkuuluvut.

Korjaus 22.5.2019: Lauseessa ”Luonnonvarakeskuksen mukaan Mela-laskelma tuotti 50 prosenttia suuremman hakkuukypsien metsien määrän kuin Valtakunnan metsien inventoinneista on saatu mittaustuloksena päätehakatuiksi metsiksi” lopun maininta päätehakatuista metsistä on muutettu päätehakkuukypsien metsien pinta-alaksi.


Luonnonvarakeskuksen tiedote


 

Kirjoita kommentti