Energiasisältö

Päätehakkuuhehtaarin hakkuutähteellä lämpenee viisi omakotitaloa vuoden.

Puun kosteudella on suuri merkitys sen lämpöarvoon ja saatuun energiahyötyyn. Mitä kosteampaa puu on, sitä enemmän kuiva-aineen sisältämästä energiasta kuluu puussa olevan veden kuivaamiseen ja sitä vähemmän siitä jää energiaa hyödynnettäväksi.

Tämän vuoksi hakkuutähteitä pyritään kuivaamaan jo hakkuualalla samalla tavalla kuin polttopuuta kuivataan pinoissa.

Polttolaitoksen tyyppi vaikuttaa siihen, kuinka kosteaa haketta siinä voidaan polttaa. Suurissa laitoksissa voidaan polttaa kosteampaa polttoainetta, mutta alle yhden megawatin laitoksissa kosteusprosentin pitäisi olla alle 40.

Puun kuivuesssa sen energiasisältö nousee

Jos esimerkiksi haketonnin kosteus on 55 prosenttia, on sen energiasisältö noin kaksi megawattituntia. Jos haketonnin kosteusprosentti laskee 35:een, nousee energiasisältö lähelle 2,5 megawattituntia.

Kuusta kasvavan, päätehakattavan hehtaarin hakkuutähteistä ‒ latvuksista, oksista ja rangoista ‒ voidaan saada sata megawattituntia metsäenergiaa. Se vastaa 10 000 polttoöljylitran energiasisältöä. Tällä energiamäärällä lämmittää viittä omakotitaloa vuoden ajan.

Yhdeltä hehtaarilta saaduissa kannoissa taas on energiaa keskimäärin 200 megawattituntia, mikä vastaa kymmenen omakotitalon vuotuista energiankulutusta.

Tuoreessa puussa on vettä noin puolet, mutta polttokuivissa pilkkeissä klapeissa enää viidennes. Pilkkeiden kuivuminen katoksen alla kestää kesällä noin kaksi kuukautta.

Yksi pinokuutiometri sekahalkoja tai 1,6 irtokuutiometriä haketta vastaa 106 kiloa kevyttä polttoöljyä tai 179 kiloa kivihiiltä. Pinokuutiometri koivuhalkoja vastaa energialtaan 170 litraa kevyttä polttoöljyä.

Noin kolmannes pientaloissa poltetusta puusta on koivua.

Päivitetty 4.1.2016.