Ympäristövaikutukset

Kestävyys asettaa rajoja hakkutähteen keruulle.

Hakkuutähteen keräämisellä on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia metsätalouteen ja luonnon monimuotoisuuteen.

Hakkuutähteen kerääminen päätehakkuun jälkeen nopeuttaa uuden metsän perustamista parhaimmillaan jopa kaksi vuotta ja se myös laskee kustannuksia taimikonhoidossa 20‒30 prosenttia.

Taimet myös pääsevät hyvään kasvuun, koska pintakasvillisuuden kilpailu on ensimmäisenä vuonna yleensä vähäistä. Heinät ja esimerkiksi vadelma valtaavat alaa vasta myöhemmin.

Hakkuutähteen keruun on myös havaittu nostavan maan lämpötilaa 1‒2 astetta ja se nopeuttaa taimien juuriston kehitystä. Tämän parantaa taimien mahdollisuuksia säilyä elossa.

Hakkuutähteiden mukana lähtee ravinteita

Kun hakkuualalta viedään pois myös oksat ja kannot, viedään samalla pois niiden sisältämät ravinteet. Suuri osa ravinteista on kuitenkin neulasissa, joten kun havujen annetaan kuivua ja neulasten varista maahan ennen keruuta, neulasten ravinteet jäävät metsään.

Neulasia ei myöskään haluta polttaa, koska niiden sisältämä klorofylli aiheuttaa palaessaan myrkyllisiä päästöjä.

Jäljelle jäävällä puustolle ja uudelle taimikolle on olennaista, saavatko ne riittävästi korvaavia ravinteita maan orgaanisista aineista, mineraaleista tai ilmasta tulevasta laskeumasta.

Suurin vaikutus ravinteiden vähenemisellä on nuorissa, hyvässä kasvussa olevissa metsissä. Niissä ravinteiden tarve on suurimmillaan harvennuksen jälkeen, kun niiden kasvu kiihtyy lisätilan ja -valon ansiosta. Päätehakkuualalla ravinteiden vähenemisellä ei ole niin suuria vaikutuksia, koska taimet eivät tarvitse yhtä paljoa ravinteita.

Korjuulle on tehty ympäristöohjeet

Metsäenergian keruussa, kuten muutenkin metsänhoidossa, otetaan huomioon luonnon monimuotoisuus ja maaperä. Energiapuun korjuun ympäristövaikutuksista ei vielä ole olemassa pitkällä ajanjaksolla tehtyä seurantaa, koska toiminta on nuorta muuhun metsätalouden toimintaa verrattuna.

Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on tehnyt ohjeet energiapuun korjuuseen yhdessä muun metsäalan kanssa. Tapio myös seuraa ohjeiden noudattamista. Ohjeet koskevat niin korjuukohteiden valintaa, korjuuta, työjälkeä, varastointia kuin luonnonhoidon, vesistöjen ja muinaisjäännösten huomioon ottamista.

Ohjeiden mukaan energiapuuta ei korjata ollenkaan kuivilta kankailta. Lisäksi kantoja ei kerätä pohjavesialueilta. Myös järeät lahopuut tulee jättää metsään.

Keruualueilla 30 prosenttia latvusmassasta pitää jättää keräämättä. Kantoja nostettaessa vanhat, lahot kannot jätetään uudistusalalle, kuten myös alle 15 senttimetriä paksut kannot. Eläviä, yli 15-senttisiä kantoja jätetään vähintään 25 kappaletta hehtaarille tasaisesti ympäri korjuualan.

Kantoja ei korjata esimerkiksi jyrkiltä rinteiltä eikä luonto- ja kulttuurikohteista. Vesistöjen, pienvesien ja päätehakkuun yhteydessä hakkaamatta jätettyjen säästöpuiden ympärille jätetään vähintään kolmen metrin suojakaista.

Energiapuun korjuu voi parantaa metsän maisema- ja virkistysarvoja. Tämä on tärkeää esimerkiksi taajamien läheisyydessä.

Metsässä on hakkuutähteiden keruun jälkeen helpompi liikkua ja maisema avartuu. Monet ihmiset kokevat ”siistin” metsän miellyttävänä.

Hakkuutähteiden keruulla ei tiedetä olevan suuria vaikutuksia marjasatoon. Vadelman sato saattaa vähentyä jonkin verran, mutta puolukan taas lisääntyä.

Päivitetty 4.1.2016.