näkökulma

Metsäakateemikon blogi: Mikä on paras muistosi metsästä?

Suomi on yksi maailman metsäisimmistä maista, yli 70 prosenttia pinta-alastamme on metsää ja siksi me suomalaiset kohtaamme metsän arjessa monessa […]

Metsäakateemikon blogi: Missä ilmiöissä metsät ovat tulevaisuudessa mukana?

Vuoden 2019 hallitusneuvotteluja käytiin ryhmissä, joista käytettiin nimitystä ilmiöpöydät. Metsäpolitiikan piirissä oltiin pettyneitä, koska metsäpolitiikan kova ydin eli kansallinen metsästrategia […]

Metsäyhdistyksen blogi: Mitkä ovat metsäalan valttikortit alanvalitsijalle?

Juuri julkaistussa TAT:in Nuorten tulevaisuusraportissa valotettiin yläkoululaisten, lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien nuorten työelämämaisemia ja toiveita oman alan valintaan. Tutkimuksen yksi […]

Metsäyhdistyksen blogi: Kokemuspuhe metsästä vaatii harjoittelua, ja Erätauko on siihen hyvä tapa

Muiden mielipiteisiin metsästä en voi vaikuttaa – omaan tapaani keskustella kuitenkin voin. Päättäjien Metsäakatemia kutsui 25-vuotisen taipaleensa kunniaksi tänä keväänä […]

Metsäakateemikon blogi: Metsäkeskusteluun tarvitaan kokonaisvaltaista ajattelua

Minulle metsä näyttäytyy arjessa moninaisesti. Teen töitä sen keskellä ja vahvasti yhteistyössä eri toimialojen kanssa. Työni luonteeseen kaupunginjohtajana kuuluu yhteensovittaa […]

Metsäakateemikon blogi: Metsäalasta päättäjille kertominen on kestävyyslaji

Sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistelee -sanonnasta huolimatta, otan tietoisen riskin ja siirryn kirjoitukseni aluksi viime vuosituhannen tapahtumiin. Sinne on […]

Metsäakateemikon blogi: Metsäsektorin tulevaisuus visioidaan kohtaamoissa ja toteutetaan ohjaamoissa

Kestävää kehitystä koskevan keskustelun alkuna pidetään yleisesti Brundtlandin komission raporttia vuodelta 1987. Tällä hetkellä keskiössä on YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma […]

Metsäakateemikon blogi: Visio elinvoimaisesta metsäluonnosta vuonna 2046

Vanhan viisauden mukaan ennustaminen on vaikeaa, etenkin tulevaisuuden ennustaminen. Siitä huolimatta katseen luominen ajassa eteenpäin kannattaa, sillä kestävää tulevaisuutta ei […]

Metsäakateemikon blogi: Suomen positiivisin algoritmi on Metsäakatemia

Kauan sitten valtiotieteellisissä opinnoissa algoritmi merkitsi vielä vain leikkiä syventävien tilastomenetelmien kanssa. Maailman muutoksen kanssa sillä ei ollut 1990-luvun taitteessa […]

Metsäakateemikon blogi: Metsän molekyylit ja systeemiäly luotsaavat kohti kestävää tulevaisuutta

Kemistin silmissä metsä näyttäytyy erilaisten molekyylien aarreaittana. Mikä parasta, molekyylit ovat muodostuneet luonnon kestävissä prosesseissa, ja samalla sitoneet itseensä ilmakehän […]

Metsäakateemikon blogi: Sellu on uusi Nokia

Syksyllä 1996 Kauppalehden Optiossa listattiin trendikkään johtajan tunnusmerkkejä. Ajan henkeen sopivimpana koulutuksena mainittiin Päättäjien Metsäakatemia. Kurssipalautteista päätellen tämä pätee edelleen, […]

Metsäyhdistyksen blogi: Toiminnanjohtajan ensimmäinen kasvukausi käynnistyi

Palasin metsään rakentamisen parista keväällä, samaan aikaan kun koivut olivat hiirenkorvalla. Pohjoisesta huhtikuun lopussa ajellessa totesin, että Suomi on pitkä […]

Lataa lisää
(Kaikki sisältö ladattu)