Katso Metsäpäivien suuri metsäkeskustelu Yle Areenasta
Metsäpäivien suuressa yhteiskunnallisessa metsäkeskustelussa kuulutettiin lisää neuvontaa ja palveluita kaupungistuville metsänomistajille. Kahdeksan keskustelijaa olivat yhtä mieltä siitä, että metsänomistajien tavoitteet ovat moninaistumassa.
”Suuren metsällisen yhtenäiskulttuurin aika on päättymässä, mikä tarkoittaa, että jos me haluamme ohjailla metsänomistajakuntaa johonkin suuntaan, siinä onkin miettimistä poliitikoilla ja muilla, miten se voitaisiin tehdä”, totesi Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja Antti Asikainen Metsäpäivien lauantain paneelikeskustelussa.
Metsäneuvos Erno Järvisen mukaan metsäpolitiikan valmistelussa on pidettävä huolta metsänomistajakunnan moninaisuudesta. Metsänomistajien moniin erilaisiin tavoitteisiin vastaamalla taataan samalla, että metsät vastaavat yhteiskunnan erilaisiin tarpeisiin.
”Palveluntarjoajilla on tässä tuhannen taalan paikka”, totesi Järvinen.
Myös Euroopan parlamentin jäsen Elsi Katainen nosti esiin, että metsänomistajat tarvitsevat tulevaisuudessa enemmän yksilöllisiä metsäpalveluita ja neuvontaa.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen toivoi metsien käytön moninaistumisen lisäävän kiinnostusta myös luonnonarvojen ja hiilensidonnan myymisen ja esimerkiksi ennallistamisrahoituksen hakemiseen.
”Ehkä aika harvalla on varaa kovin isosti jättää metsää luonnonsuojelualueeksi”, Mykkänen totesi viitaten metsänomistuksen sukupolvenvaihdokseen.
Koneen säätiö Metsän puolella -hankkeen muutosjohtaja Mari Pantsar ehdotti metsien käytön monipuolistamisen työkaluksi perintöveroa.
”Voisiko harkita jotakin sellaista mallia, että kun tulee sukupolvenvaihdos ja metsäomaisuus siirtyy lapsille, perintöverosta saisi helpotuksen, jos suojelisi osan metsäänsä”, Pantsar ehdotti.
MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan mukaan myös se, ettei metsillä ole kiinteistöveroa, helpottaa metsänomistajan päätöksentekoa metsiensä käytön tavoitteista.
”Olemme etujärjestönä pystyneet vuosikymmenten ajan taklaamaan metsien kiinteistöveron”, Tiitola totesi.
Jos osaaminen tai aika ei riitä metsänhoitoon, metsänomistaja Kaisa Ralli kannustaisi harkitsemaan yhteismetsiä.
”Itse olisin kyllä huolissani, minne metsien omistukset päätyvät seuraavien vuosikymmenten aikana”, Ralli sanoi.
”Kaikissa tapauksissa olisi kuitenkin tärkeää, että olisi aktiivinen metsänomistajuus. Se on tietenkin jalostavan teollisuuden näkökulmasta tärkeää, että tehdään taimikon hoidot, harvennukset ja sitten aikanaan myös päätehakkuut, uudistamiset ajallaan”, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki sanoi.
