Ohjelma

LAVA 1

11.00–11.25 Luonnonvarakeskus

KATSAUS METSÄSEKTORIN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN

Maankäytössä tuuli- ja aurinkoenergia luovat kilpailevan maankäytön elementin, joka tulee vähentämään metsätalouden käytössä olevaa pinta-alaa. Muutokset ovat globaaleja ja näkyvät metsäteollisuuden toimintaedellytyksissä ja erityisesti puunhankinnassa. Esityksessäni nostan esille asioita, jotka auttavat ymmärtämään muutoksen merkitystä ja ennakoimaan sen tuomia vaikutuksia metsäsektoriin.

Tutkimusylijohtaja, Luke & puheenjohtaja, Metsäbiotalouden tiedepaneeli Antti Asikainen

INDUSTRY 4.0 FOR MORE SUSTAINABLE FOREST-BASED VALUE CHAINS

Industry 4.0 emerging and innovative technologies, such as optimization, automation, and AI, provide an opportunity to face increasing labor, productivity, and environmental issues in forest-based value chains. This presentation will introduce some state of the art of Forestry 4.0 technologies and discuss opportunities and challenges. A few examples of successful solutions will also be presented, and future research will be addressed.

Tutkimusprofessori Mauricio Acuna

11.35–12.00 Luonnonvarakeskus

HIILIKOMPENSAATIO: TIETEELLINEN TAUSTA JA MERKITYS

Hiilikompensaation ajatuksena on pienentää omaa hiilijalanjälkeä ostamalla palveluja, jotka aktiivisten toimenpiteiden avulla sitovat tai vähentävät päästöjä jossain toisaalla. Maankäyttöön perustuva toiminta näillä vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla tähtää ilmakehän hiilidioksidin määrän vähentämiseen. Mutta ovatko kompensaatiot oikea keino ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja kuinka suuri niiden merkitys on? Esityksessäni pyrin antamaan tieteeseen perustuvia vastauksia näihin kysymyksiin.

Tutkimusprofessori Ilkka Leinonen

TUULIVOIMAN HYVÄKSYTTÄVYYS, VAIKUTTAAKO METSÄNKÄSITTELY?

Tuulivoima, hiilensidonta metsissä ja soiden ennallistaminen ovat varteenotettavia keinoja ilmastonmuutoksen hillintään. Kyselytutkimus osoittaa kansalaisten kannattavan erityisesti ilmastometsätaloutta. Tuulivoiman lisääminen puolestaan jakaa mielipiteet. Yksi mahdollisuus tuulivoiman maisemahaittojen torjuntaan on maisema-arvokauppa. Kauppa on mahdollinen keino erityisesti taajamien lähialueilla, missä tiheämpi asutus luo pohjaa metsänomistajien maksuvaateisiin vastaamiselle.

Tutkimusprofessori Eija Pouta

12.00–13.00 LOUNAS

13.00–13.25 Tapio

METSÄNJALOSTUKSELLA JOPA 30 PROSENTTIA LISÄÄ KASVUA

Metsänjalostuksella on tärkeä rooli, kun halutaan lisätä metsien kasvua ja hiilensidontaa sekä ylläpitää terveitä, tuhonkestäviä ja elinvoimaisia metsiä, jotka ovat sopeutuneet tulevaisuuden ilmasto-olosuhteisiin. Uudet tuotteet, kuten Tapion kehittämä TaimiSankari-taimi, tuovat hyvän lisän perinteiseen metsänviljelyyn. Tapio Siemenkeskus tuottaa siemenviljelyksillään laadukkaita männyn, kuusen ja rauduskoivun sekä lehtikuusen jalostettuja siemeniä.

Kasvuliiketoiminnan kehittämispäällikkö Juha Ruuska

Lue lisää

13.35–14.00 Tapio

METSÄOJASTA AALLOKKOON – KOKONAISVALTAISTA VESIENSUOJELUA

Mitkä ovat tärkeimpiä keinoja vesiensuojeluun metsätaloudessa? Miten pystytään vähentämään metsätalouden kuormitusta vesistöihin? Vesiasiantuntija Tiina Ronkainen peräänkuuluttaa vesistöjen kannalta parempaa metsänhoitoa ja kokonaisvaltaista valuma-aluetason suunnittelua. Hän esittelee ratkaisuja suometsien ilmasto- ja vesistövaikutusten hallintaan ja kertoo Tapion onnistuneista metsätalouden vesienhallinta- ja ennallistamisprojekteista.

Johtava asiantuntija, vesi- ja ennallistamistiimi Tiina Ronkainen

Lue lisää

14.10–14.35 Suomen Metsäkeskus

MITÄ METKAA TULEVAISUUS TUO TULLESSAAN?

Metsätalouden tukijärjestelmät ovat olleet kiinteä ja tärkeä osa Suomen yleistä metsäpolitiikkaa. Tukijärjestelmillä aktivoitu yksityismetsänomistajia metsiensä hoitoon ja käyttöön.

Uusi metsätalouden määräaikainen kannustejärjestelmä, metka, tulee korvaamaan nykyisen kemera-tukijärjestelmän vuonna 2024. Mitkä ovat tulevan metsätalouden tukijärjestelmän tuettavat työlajit ja mikä on tukijärjestelmän tavoite?

Rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Mikko Korhonen

Lue lisää

14.45–15.10 Suomen Metsäkeskus

TULEVAISUUDEN METSÄLUONNON HOITAJAT

Metsätaloutta harjoitettiin varsin pitkään vain taloudellista hyötyä tavoitellen. Vasta 1990-luvulla herättiin huomaamaan metsätalouden vaikutukset metsäluonnolle.

Lainsäädännön muutokset, sertifiointijärjestelmät sekä METSO- ja Helmi-ohjelmat ovat olleet tärkeitä askelkiviä kohti monimuotoisempaa metsäluontoa.

Tulevaisuudessa tarvitaan yhä vankempaa ymmärrystä metsien monimuotoisuudesta ja tekoja elonkirjon lisäämiseksi. Mitä tämä tarkoittaa meille metsäalan toimijoille ja yrityksille?

Luonnonhoidon johtava asiantuntija Riitta Raatikainen

Lue lisää

LAVA 2

11.00–11.25 Suomen Metsäyhdistys

KILPAILU TULEVAISUUDEN TEKIJÖISTÄ KIRISTYY, ESITTELYSSÄ TEHOKEINO HOUKUTELLA NUORIA ALALLE

TET, TEPPO, TehoTET… Kuulostavatko termit tutuilta? Metsäalalle tarvitaan lisää osaajia – metsäkoneenkuljettajista ja kunnossapidon ammattilaisista tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Parhaiten ammatinvalintaiässä olevat nuoret tutustuvat eri aloihin työelämäharjoitteluiden kautta. Tehdäänkö metsäalalla tarpeeksi töitä nuorten työelämäkokemusten eteen?

Oppilaanohjauksen koordinaattori (TET, TehoTET ja TEPPO) Mari Nilsen, Perusopetus Vantaa

11.35–12.00 OP Ryhmä

KAUKOKARTOITUS JA METSÄVARATIETO FINANSSIALALLA

Laadukas, jalostettu metsävaratieto nousee isoksi tekijäksi rahoitusmaailmassa. Se ei pelkästään tarjoa pankeille ja sijoittajille arvokasta tietoa metsäomaisuudesta, vaan auttaa ennakoimaan riskejä heikkenevässä markkinaympäristössä ja tunnistamaan mahdollisuuksia vihreän siirtymän aikakaudella. Paremman metsävaratiedon avulla OP voi tarjota räätälöityjä rahoitusratkaisuja metsänomistajille. Keskiössä ovat metsäomaisuuden hallinta, sijoitusten tuotto ja kestävän metsänhoidon edistäminen.

Process owner Juhana Simula

Lue lisää

12.00–13.00 LOUNAS

13.00–13.25 Stora Enso

TULEVAISUUDEN TEKIJÄT YMMÄRTÄVÄT, MIKÄ ON OLENNAISTA

Ketkä kuuluvat tulevaisuuden tekijöihin? Uusiutuvan tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan paljon ammattitaitoa ja osaamista, mutta myös halua oppia uutta. Tulevaisuuden tekijät ymmärtävät, mikä on olennaista: fossiilisten tuotteiden korvaaminen uusiutuvilla, metsien ja ihmisten kasvusta ja hyvinvoinnista huolehtiminen, monimuotoisuuden parantaminen. Teemme tulevaisuutta luonnon ja ihmisten parissa, teemme työtä paremman ilmaston puolesta – joka päivä.

Metsäjohtaja Janne Partanen, Stora Enso

Lue lisää

13.35–14.00 UNITE-lippulaiva

METSÄLUONNON MONIMUOTOISUUDEN MITTAAMINEN METSÄKONEILLA

Metsäkoneen sensoreiden avulla jo nyt mahdollista kartoittaa hakkuissa tehdyt tekopökkelöt ja lisäksi säästöpuuryhmän tai muun käsittelemättömän alueen, esimerkiksi pienvesien suojavyöhykkeen, avainbiotoopin tai riistatiheikön ympäriltä hakattavat rungot. Esitelmä valottaa metsäkoneen mahdollistaman metsäluonnon monimuotoisuustiedon kartoituksen tärkeimpiä kehittämiskohteita sekä 2020-luvun loppuun mennessä siintäviä automatisoidun mittauksen ja seurannan edistysaskelia.

Professori Kalle Kärhä, Itä-Suomen yliopisto & professori Juha Hyyppä, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus

Lue lisää

14.10–14.35 UNITE-lippulaiva

PELILLISYYS TULEVAISUUDEN METSÄPALVELUISSA

Mitä mahdollisuuksia pelilliset menetelmät, joukkoistaminen ja kehittynyt teknologia tuovat metsien hoidon ja virkistyskäytön palvelutarpeisiin, ja mitä tietoa käytännön kokeilut ovat meille jo antaneet?

Yliopistotutkija Timo Nummenmaa, Tampereen yliopisto

Lue lisää

14.45–15.10 UNITE-lippulaiva

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SUOMEN METSISTÄ VIRTUAALISESTIKIN

Metsä tuottaa tutkitusti terveys- ja hyvinvointihyötyjä merkittävälle osalle suomalaisista. Säännölliset metsäkäynnit parantavat mielialaa, fyysistä terveyttä ja jopa immuunipuolustusta. Entä voiko metsän terveyshyödyt tuoda virtuaalisesti sisätiloihin, kun pääsy luontoon on haastavaa? Esityksessä kerrotaan, mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä sekä miten virtuaaliluontokin voi tukea hyvinvointia kaupungistuvassa Suomessa.

Tutkimusprofessori Liisa Tyrväien, Luonnonvarakeskus

Lue lisää

LAVA 3

11.00–11.25 Tapio

MONTA TIETÄ HYVÄÄN METSÄÄN – MITÄ SUOSITELLA?

Metsänomistajalta odotetaan aktiivista, monipuolista ja kestävää metsien hyödyntämistä. Tieto metsien käytön vaikutuksista lisääntyy jatkuvasti ja tarpeet monipuolistuvat. Tiedon lisääntyessä metsänhoidon valtamenetelmien rinnalle on noussut uusia. Myös muuttuva ilmasto haastaa perinteisiä käytäntöjä. Metsänhoidon suositukset tarjoaa tutkittuun tietoon ja käytännön kokemuksiin perustuvia vaihtoehtoja. Miten metsänomistaja löytää oman tapansa hoitaa metsää eri vaihtoehtojen viidakossa?

Metsänhoidon suositusten koordinaattori Kalle Vanhatalo & ympäristöasiantuntija Matti Maajärvi & metsien käytön asiantuntija Laura Nikinmaa

Lue lisää

11.35–12.00 Tapio

TUOTTOA VAI HIILENSIDONTAA? METSÄTIETÄJÄ NEUVOO

Metsänomistajilla on monia tavoitteita. Metsälehden uusi digitaalinen palvelu Metsätietäjä sovittaa ne yhteen. Metsätietäjässä voit valita painotukset metsätalouden kannattavuuden, hiilensidonnan ja luontoarvojen välillä, ja palvelu koostaa metsäsuunnitelman painotustesi mukaan. Lisäksi palvelu tarjoaa metsäsuunnitelmaan liittyvää Metsälehden sisältöä.

Metsälehden päätoimittaja Petri Koskinen & Metsätiedon kehittämispäällikkö Petri Latva-Käyrä

Lue lisää

12.00-13.00 LOUNAS

13.00–13.25 Suomalainen metsänomistaja 2020

METSÄNOMISTUS 2020-LUVULLA, LÄHTÖKOHDAT TULEVAISUUDEN TEKEMISELLE

Suomalainen metsänomistaja -tutkimukset ovat tuottaneet kokonaiskuvan yksityismetsänomistajista, heidän tavoitteistaan ja metsien hoidosta sekä näiden kaikkien muutoksista jo 40 vuoden ajalta. Uusin tutkimus – Metsänomistaja 2020 – antaa lähtökohdat tarkastella myös tulevaisuuden rakentamista. Miten sovittaa metsänomistajien tavoitteet metsänhoidon haasteisiin ja yhteiskunnan tavoitteisiin? Tutkijoiden lisäksi mukana keskustelemassa ovat metsänhoidon ja Kansallisen metsästrategian asiantuntijat.

Tutkimusjohtaja Paula Horne, Pellervon taloustutkimus PTT & erikoistutkija Emmi Haltia, Luonnonvarakeskus & metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes, Suomen metsäkeskus

Lue lisää

13.35–14.00 Suomalainen metsänomistaja 2020

METSÄNOMISTUS 2020-LUVULLA, LÄHTÖKOHDAT TULEVAISUUDEN TEKEMISELLE

Suomalainen metsänomistaja -tutkimukset ovat tuottaneet kokonaiskuvan yksityismetsänomistajista, heidän tavoitteistaan ja metsien hoidosta sekä näiden kaikkien muutoksista jo 40 vuoden ajalta. Uusin tutkimus – Metsänomistaja 2020 – antaa lähtökohdat tarkastella myös tulevaisuuden rakentamista. Miten sovittaa metsänomistajien tavoitteet metsänhoidon haasteisiin ja yhteiskunnan tavoitteisiin? Tutkijoiden lisäksi mukana keskustelemassa ovat metsänhoidon ja Kansallisen metsästrategian asiantuntijat.

Yksikönjohtaja Henna Hurttala, Työtehoseura & neuvotteleva virkamies Satu Rantala, maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja bioenergiayksikkö

Lue lisää

14.10–14.35 Sitowise

TEKOÄLY TULI METSÄÄN – MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET

Tekoälyn hyödyntäminen on arkipäiväistynyt metsäsektorilla ja se on jo muutakin kuin pelkkää hypeä. Tekoälyn avulla voidaan rikastaa asiakasdataa, arvioida hiilinieluja tai metsätuhoriskejä sekä tehostaa monia toimintoja. Haasteet ja korkealentoiset myyntipuheet voivat luoda epärealistisen kuvan siitä, mikä todellisuudessa on mahdollista. Esityksessämme kuvaamme tekoälyn hyötyjä metsien tilan seurannassa. Avaamme myös, millaisiin haasteisiin voit törmätä ja miten ne ratkotaan.

Kehitysjohtaja Sanna Härkönen & myyntijohtaja Jani Heikkilä, Sitowise

Lue lisää

14.45–15.10 Sitowise

ÄLYÄ METSÄNHOITOON – KÄYTÄNNÖN SOVELLUKSET

Miten tekoälyn tuottama data ja havainnot saadaan osaksi metsäammattilaisten arkipäiväistä työtä?

Tekoälyn avulla pystymme tuottamaan ajantasaista tilannekuvaa metsien tilasta, luomaan automaattisia ilmoituksia muutoksista, tunnistamaan riskejä sekä kehittämään uutta liiketoimintaa automatisoimalla suurien tietomäärien käsittelyä. Esityksessämme kerromme esimerkkien avulla, kuinka nämä toiminnot ovat jo nyt osa metsäjärjestelmiä ja siten metsäammattilaisten käytettävissä.

Tuotepäällikkö Eero Kananen & myyntipäällikkö Teemu Saramäki, Sitowise

Lue lisää

Keskustelulava

11.00–11.45 Metsähallitus

EU-SÄÄNTELYN UUSI NORMAALI, MITÄ TEKEE TULEVA KOMISSIO?

Elämmekö ”uutta normaalia” metsiä koskevan EU-sääntelyn osalta? Mitä tulevan komission tulisi tietää ja tehdä? Miten kerromme sen komissiollekin? Miten juuri sinun tulisi aktivoitua EU-asioissa?

Keskustelijoina metsäjohtaja Karoliina Niemi (Metsäteollisuus ry), metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola, MTK ry, johtava asiantuntija Tatu Torniainen, Sitra ja kansainvälisten asioiden erityisasiantuntija Teemu Seppä (Metsähallitus Metsätalous Oy). 

12.00–13.00 LOUNAS

12.45–13.30 Metsä Group

METSÄ GROUP LUO UUTTA AJATTELUA

Vanhan sanonnan mukaan talo jätetään seuraavalle sukupolvelle aina paremmassa kunnossa kuin jossa se on itse saatu. Metsä Group vie ajatuksen askelen pidemmälle: ei vain metsäomaisuus taloudellisessa mielessä, vaan myös metsäluonto kokonaisuutena jätetään paremmassa kunnossa seuraavalle polvelle. Tämä edellyttää toista suurta ajattelun muutosta, jossa talouskasvu ei enää merkitse luonnontilan heikkenemistä. Lopulta ekologinen hyöty lisää myös taloudellista hyötyä.

Keskustelun vetäjänä johtava luontoasiantuntija Timo Lehesvirta ja kommentaattorina Itä-Suomen yliopiston metsäbiotalouden ennakoinnin professori Teppo Hujala.

13.45–14.30 UPM

MONIMUOTOISESTA METSISTÄ SOLUKASVATUSGEELEIHIN

Miltä metsien monimuotoisuus näyttää tulevaisuudessa, ja mikä merkitys sillä on kilpailtaessa markkinoilla? Entä millaisia tuotteita puusta valmistetaan kymmenen vuoden päästä? Mitä ovat puupohjaiset biolääketieteen tuotteet, joita jo nyt valmistetaan, ja millaisia innovaatioita voidaan vielä tehdä? UPM:n keskustelussa puhutaan siitä, millaisista metsistä puu tulee ja mitä siitä tehdään tulevaisuudessa. Mihin kaikkeen metsäteollisuus pystyy?

Keskustelijoina Pia Nilsson, tutkimuksesta ja kehityksestä vastaava johtaja, UPM; Kari Luukko, laadunhallinnasta vastaava johtaja, UPM Biomedicals sekä Miika Laihonen, ympäristöasiantuntija, UPM Metsä.

14.45–15.30 Tapio

MENESTYSTÄ MAAILMALTA – OSATAANKO SITÄ HAKEA?

Kansainvälisyys tarkoittaa joillekin metsäalan organisaatioille vientiä, toisille tuontia ja kolmansille työvoimaa. Mitä toimia tarvitaan metsäalan kansainvälisen osaamisen, yhteistyön ja vaikuttamisen lisäämiseksi? Kuulemme kolme metsäalan kansainvälistymistarinaa. Keskustelu toteutetaan osana Metsämiesten Säätiön rahoittamaa hanketta.

Keskustelun vetäjänä Senior Advisor Pekka T. Rajala

Lue lisää

17.00–19.00 Sonck-sali

OPISKELIJOIDEN ETKOT – KUMPI VOITTAA TEEKKARI VAI FORSTI?

Kuka on metsien mestari?! Tule iltamien etkoille seuraamaan suurta teekkarit vs. forstit -tietovisailua, jossa puunjalostusinsinöörit ja metsätieteilijät laitetaan vastakkain kisaamaan stadi vs. lande hengessä. Samalla voit nauttia pientä purtavaa kera m/cocktailin ja keskustella työnantajien kanssa kesätyö- ja harjoittelupaikoista.

Sitowise, Loimu, Puunjalostusinsinöörit, Tapio ja UPM

17.00–19.00 Crusell-sali

SOMEVAIKUTTAJAT METSÄALAN ÄÄNENÄ

Metsäalan viestintähanke Metsien Suomi on tuottanut mieleenpainuvia kampanjoita vuodesta 2019. Mitä kampanjasta voidaan oppia? Entä miten kampanjassakin hyödynnetty somevaikuttajayhteistyö voisi rikastuttaa kenen tahansa metsäalan toimijan viestintää?

Työpajassa Metsäteollisuus ry ja Suomen Metsäyhdistys summaavat menestyskampanjan oppeja. Lisäksi somevaikuttaja Nata Salmela jakaa vinkit onnistuneeseen somevaikuttajayhteistyöhön, somekohujen taltuttamiseen ja digitaaliseen viestintään.

Metsäteollisuus ry & Metsien Suomi

17.00–19.00 Sandis-sali

YHDESTÄ PUUSTA – MILTÄ METSÄALAN MONINAISUUS NÄYTTÄÄ?

Metsämiesten säätiön rahoittama Yhdestä puusta -hanke selvitti metsäalan ihmisten kokemuksia monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta työpaikoilla. Selvityksen tuloksista keskustelevat hallintojohtaja Anna-Liisa Louko Metsäkeskuksesta, People & Culture Manager Katja Turunen Stora Ensolta sekä Johanna Haapala Luontoalta. Tilaisuuden päättää SVP, People & Culture Tuomas Tiilikainen Stora Ensolta. Yleisöllä on tilaisuus osallistua keskusteluun. Selvityksen toteuttivat yhteistyössä Luontoa Consulting ja Workday Designers.

Luontoa Consulting ja Workday Designers

17.00–19.00 Tallberg-sali

TEKOÄLYN MAHDOLLISUUDET METSÄORGANISAATIOISSA

Seminaarissa käsitellään tekoälyä teknologiana ja sitä, kuinka tekoäly muuttaa työn tekemistä ja organisaatiota metsäorganisaatioissa. Tilaisuus on tarkoitettu Metsäteho Oy:n osakkaille ja Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n jäsenille sekä metsätieteiden opiskelijoille.

Teollisuuden metsänhoitajat ry

Keskustelulava

09.00–09.30 MHY / Metsätilat.fi

METSÄKIINTEISTÖJEN MARKKINATILANNE JA HAVAINNOT OSTAJAKUNNASTA

Metsäkiinteistöt ovat lähivuosina olleet haluttuja sijoituskohteita niin instituutioille kuin yksityisille henkilöille. Ostopäätökset perustuvat tunteista järkeen, molemmissa futuuria mukana. Kysyntä vaikutti hintoihin. Kuka pelasi oikein ja kuka väärin? Metsä edustaa ostajalleen edelleen puukappa-arvoa, mutta selvät trendit näkyvät monimuotoisuuden, hiilensidontapalvelujen sekä virkistyksen arvottamisessa. Ketkä ovat 2023 ostajat ja myyjät?

Toimitusjohtaja Harri Huupponen, Metsätilat.fi Palvelut Oy

Lue lisää

09.40–10.30 Kirjallisuustuokio

KAHDEN METSÄALAAN LIITTYVÄN UUTUUSKIRJAN ESITTELYT SEKÄ TEKIJÖIDEN HAASTATTELUT

Haastattelijana viestinnän asiantuntija Tero Karjalainen, Suomen Metsäyhdistys

10.40–11.20 Suomen Metsäyhdistys

SUOMEN METSÄYHDISTYKSEN VETÄMÄ KESKUSTELU LIITTYEN TORSTAIN YLEISÖKYSELYN TULOKSIIN

Keskustelun vetäjänä viestintäpäällikkö Anna Kauppi, Suomen Metsäyhdistys

09.00–12.00 Sky Room

Suomen metsäkeskus ja Luonnonvarakeskus

KANNOT TUOTTAMAAN LIIKETOIMINTAA LUONNONTUOTEALALLE

Voisiko kaupallisia sieniä viljellä kannoissa motojen levittämän ruiskutteen avulla? 

Mitä mahdollisuuksia metsänkorjuuteknologia voi tarjota tulevaisuuden monitavoitteisessa metsänhoidossa myös luonnontuotealalle?

Tilaisuudessa perataan luonnontuotealan tuomia mahdollisuuksia metsänomistajille ja jalostavalle teollisuudelle sekä tarkastellaan kriittisesti voisiko tulevaisuudessa kannoista kasvaa liiketoimintaa? 

Tilaisuuden järjestää SieniHarvesteri-hanke ja sen juontaa Mikko “Peltsi” Peltola.

Yhteyshenkilöt: Projektipäällikkö Minna Pulkkinen, projektipäällikkö Henri Vanhanen

Lue lisää

9.00–12.00

Suomen Metsäyhdistys

METSÄALAN NUORISOVIESTINNÄN VUOSITTAINEN KEHITTÄMISFOORUMI

Metsäalan kouluyhteistyön ja alan koulutuksen markkinoinnin asiantuntijat kokoontuvat kuulemaan ja keskustelemaan ajankohtaisista hankkeista. Tällä kertaa teemoina ovat sosiaalinen media, TET-jaksot ja metsäkäynnit.

Tule kuulemaan, miten nuorten kiinnostus herätetään, mikä on TikTokin Metsäliiga ja miten madalletaan kynnystä ottaa TET-harjoittelijoita.

Innostavien esimerkkien jälkeen työpajassa saadaan ja annetaan vertaistukea, jaetaan vinkkejä ja ideoidaan uutta.

Tilaisuuden järjestää metsäalan nuorisoviestijöiden ryhmä, jossa ovat mukana Metsähallitus, Suomen Metsästäjäliitto, Suomen Metsäkeskus, Suomen 4H-liitto, MTK, Maaseutuammattiin ry, Metsäkoulutus ry, Metsäteollisuus ry ja Suomen Metsäyhdistys

11.00–13.00 Brygga-sali

Metsäalan Johtamisakatemia

METSÄALAN JOHTAMISAKATEMIAN VAIKUTTAJABRUNSSI

Vaikuttajabrunssi kokoaa yhteen Metsäalan Johtamisakatemian kursseille osallistuneet kuulemaan ajankohtaisia puheenvuoroja johtajuuden teemoista. Tällä kertaa puheenvuorossa työelämäprofessori, Vuoden puhuja ja Kokoomuksen kansanedustaja Pauli Aalto-Setälä ”Kuinka löytää työlleen merkitys kaikissa mahdollisissa tilanteissa?” Kuulemme myös terveiset edellisen kurssin kympiltä siitä, kuinka akatemiassa opittua on päässyt soveltamaan omassa työssään.

Tilaisuuden järjestää 2023 keväällä vetovastuun Metsäalan Johtamisakatemiasta ottanut TTS Työtehoseura. Metsäalan Johtamisakatemiaa rahoittaa Metsämiesten Säätiö. Vaikuttajabrunssi on kutsuvierastilaisuus.