Metsäyhdistyksen blogi: Yritys tarvitsee työntekijäänsä
Taannoinen sosiaalisessa mediassa kiertänyt Seitsemän ensimmäistä työpaikkaani -haaste sai myös minut pohtimaan työurani alkuvaiheita. Astuin työelämään pahimpaan lama-aikaan 1990-luvun alussa. Töitä ei ollut valittavaksi asti. Pesti kuin pesti kelpasi.
Ensikosketukseni työelämään oli mansikkapellolla. Selkää särki ja polvia kolotti. Kukaan ei kuitenkaan koskaan kysynyt, miten jaksan tai antanut neuvoja ergonomisempaan työasentoon.
Mansikkayrittäjän ajatuksissa painoi vain asiakas: mansikat oli saatava ajoissa markkinoille, sinne missä tulos ja rahat syntyivät. Työntekijän voinnin ei siinä yhtälössä koettu vaikuttavan tulokseen.
Sittemmin työurani karttui siivoojana, kassaneitinä, puhelinhaastattelijana, tutkimusapulaisena sekä tutkijana. Koskaan työnantaja ei näissäkään töissä kysynyt toiveita työn suhteen.
Ja miksi olisi. Olin itsekin tottunut ottamaan vastaan annetun palkan ja työolot. Enemmän vaatiminen ei tullut edes mieleen.
Ajat ovat muuttuneet. On ymmärretty, että asiakkaan lisäksi myös työntekijällä ja hänen kokemuksillaan on merkitystä yrityksen menestymisessä.
Työntekijän sitoutuneisuus työpaikkaansa on vähentynyt. Lisäksi mielipiteet työpaikasta on helppo välittää eteenpäin vaikka sosiaalisessa mediassa, halusi työnantaja sitä tai ei.
Tämä kaikki on kasvattanut niin sanotun työntekijäkokemuksen merkitystä. Se miten työntekijä pärjää, vaikuttaa myös siihen, miten työstä suoriudutaan.
Monessa yrityksessä tämä on jo oivallettu. Suomalainen IT-alan yritys Futurice on yksi esimerkki. Yritys on valittu useita kertoja Suomen, kerran myös Euroopan parhaaksi työpaikaksi.
Futurice korostaa avointa ja läpinäkyvää työkulttuuria. Sen toimintamalli perustuu luottamukseen. Yrityksessä toimivilla tiimeillä on kolme tavoitetta: tehdä asiakas ja työntekijä onnelliseksi sekä tuottaa kohtuullinen taloudellinen tulos.
Tästä on monilla opittavaa. Asiakaskokemuksen muotoiluun tarkoitetuilla johtamisen työkaluilla voidaan johtaa myös työntekijää. Työntekijäkokemuksen parantuminen näkyy sitoutumisena ja tehokkuuden lisääntymisenä.
Omat silmäni avasi 15/30 Researchin taannoin aiheesta pitämä webinaari. Myös metsäalalla saattaisi olla hyvä kurkistaa välillä työntekijän arkeen siihen, miten työntekijä voi ja miten työt sujuvat.
Tässä voittaisivat kaikki.
Kirjoita kommentti