Metsäyhdistyksen blogi: Isoja numeroita metsätietokilpailussa

Yläkoulujen Metsävisaan on osallistunut 35 vuoden aikana miljoona koululaista, tänäkin vuonna 27 631. Kolmisentuhatta heistä osallistuu ruotsiksi ja reilut 300 englanniksi. Metsävisa on ollut tarjolla ruotsiksi Skogsnöten-nimellä alusta asti, ja englanninkielinen Forest Quiz järjestetään nyt ensimmäistä kertaa.

Innostus on suuri: osallistujina on 383 koulua eli yli puolet yläkouluista Ahvenanmaalta ja lounaissaaristosta Kilpisjärvelle ja Inariin asti. Eräissä maakunnissa osallistumisprosentti on yli 70. On osallistujamäärä toki takavuosista pudonnut, mutta suurin buumi, 430 koulua ja yli 34 000 osallistujaa, onkin ajoilta, jolloin yläkoululaisten ikäluokat olivat suuremmat ja kouluissa opetettiin maa- ja metsätaloutta.

Suuri kiitos kuuluu niille 646 biologianopettajalle, jotka tänä vuonna kouluissaan tarkistavat oppilaidensa visavastaukset, ja tuhansille muille vuosien varrella mukana olleille.

Kilpailukysymykset ovat neljän biologianopettajan ja kahden metsäammattilaisen käsialaa. Lukemattomia viikonlopun tunteja on käännetty ja väännetty ideoita ja aiheita, jotta tuloksena olisi mielekäs, innostava, kiinnostava, ajankohtainen ja opetussuunnitelmia tukeva kysymyspaperi. Teini-ikäisille sopivalla tasolla on onnistuttu käsittelemään monimutkaisia aiheita, kuten biotaloutta, eri-ikäis/tasaikäisrakenteisen metsän kasvatusta, monimuotoisuuden vaalimista talousmetsissä, metsänhoitoa uhanalaisten lajien elinympäristöissä ja ekosysteemipalveluita, perusbiologiaa ja muita perusasioita unohtamatta.

Kilpailun siirtäminen nettiin mietityttää, sillä olisihan kätevää klikkailla rasteja ruutuun ja saada tulokset suoraan tilastoon. Opettajien mielipiteitä siitä kuunnellaan. Värikäs koepaperi on toistaiseksi ollut haluttu, mistä olemme mielissämme. Silti me järjestäjät odotamme innolla sähköisen älypaperin tuloa Metsävisankin käyttöön.

Metsävisa laittaa myös kymmenet metsäammattilaiset liikkeelle. He kohtaavat tuhansia oppilaita opettajineen palkitsemistilaisuuksissa luokkahuoneissa, lähimetsissä ja työmaavierailuilla. Loppukilpailuun on suunniteltava riittävän haastavia maastotehtäviä, jotta Suomen paras metsävisailija, 500 euron pääpalkinnon voittaja voidaan valita. Kärjen 15 finalistia ovat moniosaajia, joista saisi tulevaisuuden huippuja metsäalalle. Siinä toivossa käytämme heitä tutustumiskäynneillä yliopistoilla, esimerkiksi metsätieteiden ja puunjalostustekniikan laitoksilla.

Metsävisa ei pääty voittajien valintaan. Kun kesälomat alkavat, noin 14 Metsävisassa hyvin menestynyttä oppilasta pääsee arvottuihin kahden viikon kesätyöpaikkoihin. Arvattavasti nämä koululaiset tulevat istuttamaan tuhansia taimia, mutta pääsevät myös näkemään metsäammattilaisten töitä laajemminkin. Kesätöissä olleiden koululaisten palautteiden mukaan metsäalalla tehdään kiinnostavaa ja luonnonläheistä työtä, jossa jokainen päivä on erilainen.

Itse osallistuin ensimmäiseen Metsävisaan vuonna 1982. Valtavia pistemääriä ei herunut, mutta metsä veti silti puoleensa. Nyt vastaan itse seitsemättä vuotta Metsävisan järjestelyistä. Toivotan 35-vuotiaalle visalle ja sen ohessa tehtävälle kouluyhteistyölle onnea ja lukuisia virkeitä vuosia!