Metsävisa

Metsävisa on Metsäyhdistyksen sekä Biologian ja maantieteen opettajien liiton järjestämä valtakunnallinen metsätietokilpailu 7.-9. luokkalaisille. Metsävisan monipuoliset, laadukkaat tehtävät lajintunnistuksesta soveltaviin aineistotehtäviin sekä ajankohtaiset aiheet innostavat monenlaisia oppilaita. Tehtävät sopivat useiden oppiaineiden tunneille sekä myöhempäänkin opetukseen. Lue alta lisää kilpailun kulusta sekä palkinnoista. Metsävisaan osallistuminen on maksutonta.

Metsävisan 2024 ilmoittautuminen on auki. Linkki ilmoittautumiseen sekä tarkat ohjeet opettajalle löytyvät ilmoittautumissivulta.

Uutiset

Metsävisa

12.6.2023 | Blogi

Metsäyhdistyksen blogi: Kesätöissä Suomen Metsäyhdistyksessä

Metsävisa

26.5.2023 | Tiedote

Metsävisan 2023 kärkisijat menivät Saarijärvelle, Mikkeliin ja Juvalle

Metsävisa

22.5.2023 | Tiedote

Mediakutsu: 50 nuorta saapuu pääkaupunkiseudulle kilpailemaan metsätiedon mestaruudesta

Metsävisa

6.2.2023 | Tiedote

Metsävisaan osallistuu lähes 20 000 yläkoululaista – parhaat metsätietäjät matkaavat finaaliin Helsinkiin

Metsävisa

21.6.2022 | Tiedote

Tältä näyttävät Metsävisan finalistit laserkeilattuina

Metsävisa

20.5.2022 | Tiedote

Valtakunnallisen yläkoululaisten Metsävisan tulokset ratkesivat

Kilpailun kulku

Opettaja ilmoittaa oppilaat visaan

Osallistua voi koko yläkoulu, tietty luokka-aste, valinnaisaineryhmä, vapaaehtoiset oppilaat tai yksikin oppilas. Metsävisan 2024 ilmoittautuminen on auki. Linkki ilmoittautumiseen sekä tarkat ohjeet opettajalle löytyvät ilmoittautumissivulta.

Esikarsinta Metsätietäjällä

Halutessaan opettaja voi teettää sähköisellä pelillä esikarsinnan oppilaille ja teettää paperisen Metsävisan osalla oppilaista. Esikarsintaa varten opettajat saavat erilliset tunnukset Metsätietäjään. Kaikki oppilaat voivat harjoitella avoimella Metsätietäjällä sekä edellisvuosien Metsävisa-lomakkeilla.

Koulutason kilpailu

Metsävisa-kilpailulomakkeet tulevat postitse koululle. Oppilaat täyttävät nelisivuisen lomakkeen oppitunnilla Metsävisa-päivänä 7.2.2024. Opettaja tai oppilaat itse tarkistavat vastaukset vastausmallien avulla. Tutustu aiempien vuosien Metsävisa-lomakkeisiin.

Koulun voittaja

Koulun voittaja saa palkinnoksi visakoivuisen kuksan ja diplomin. Opettaja ilmoittaa voittajan tiedot Metsäyhdistykseen Metsävisa-päivän jälkeen noin kuukauden kuluessa.

Finaali

Finaaliin saa kutsun 50 parasta koulun voittajaa opettajineen. Metsävisan 2024 finaali järjestetään 23.-24.5.2024. Lue lisää finaalista.

Viisi syytä osallistua Metsävisaan

Monipuoliset, laadukkaat tehtävät lajintunnistuksesta soveltaviin aineistotehtäviin
Kiinnostavat ajankohtaiset aiheet ja lisätietoaineistoja opettajalle
Monenlaisia oppilaita innostava valtakunnallinen visa
Visuaalisesti tyylikäs, värikäs kilpailulomake, sopii myöhempäänkin opetukseen
Helppo tarkistaa vaikkapa oppilaiden kanssa yhdessä

Metsävisan palkinnot

Koulun voittaja palkitaan kuksalla ja kunniakirjalla
50 parhaalle koulun voittajalle ja heidän opettajille järjestetään kaksipäiväinen finaalimatka Helsinkiin
Finaalin kolme parasta palkitaan 500, 300 ja 200 euron rahapalkinnolla ja muut 10 parhaan joukkoon sijoittuneet 100 eurolla
Hyvin menestyneet oppilaat voivat voittaa kahden viikon kesätyöpaikan omalta kotipaikkakunnaltaan

Katso Metsävisan kilpailulomakkeita aiemmilta vuosilta

Metsävisan kilpailulomake vuodelta 2022

Metsävisan kilpailulomake vuodelta 2021

Metsävisan kilpailulomake vuodelta 2020

Metsävisan kilpailulomake vuodelta 2019

Lisää Metsävisan kilpailulomakkeita

Tunnelmia Metsävisan finaaleista vuosien varrelta

Muistoja Metsävisasta

Metsiemme uhanalaiset auttoivat Metsävisa-voittoon.

Se oli 90-luvun alkupuolta, kun olin 8.-luokalla ja keväällä oli tämä Metsävisa. Opettaja oli kyllä asiasta toitottanut ja kehottanut lukemaan. No eihän se kiinnostanut lukea oppikirjaa. Kotona oli kuitenkin yksi metsäaiheinen kirja, Metsiemme uhanalaiset. Jotenkin aloin sitä lukemaan ja luin koko kirjan, ehkä osia siitä jopa kahdestikin. En ollenkaan ajatellut, että siitä olisi kokeeseen mitään hyötyä. Minä vain tykkäsin lukea muita kuin oppikirjoja. Yllätys olikin suuri, kun kokeet palautettiin, ja tavallisesti nippanappa kokeista ehkä kasin saaneena sainkin koko koulun parhaan arvosanan. Hienoa oli noutaa palkinto sitten, kun se koko koulun tilaisuudessa jaettiin. Sain kiikarit, jotka ovat kyllä olleet monessa mukana. Kisan toinen sai sen lukemani kirjan, Metsiemme uhanalaiset.

Anonyymi visailija

Yritin mahtua istumaan junan penkkiin koivun kanssa.

”Palkintona oli maastopyörä, ja me opettajat saimme suurikokoiset visakoivun taimet”

Vuonna 1996 oppilaani Terhi voitti pääkaupunkiseudun Metsävisan ja pääsimme loppukilpailuun Ouluun. Kävimme muun muassa tutustumassa Tiedekeskus Tietomaahan, vaikka se oli muulta yleisöltä suljettu.

Riemu oli suuri, kun Terhi voitti myös loppukilpailun. Palkintona oli maastopyörä, ja me opettajat saimme suurikokoiset visakoivun taimet.

Pyörä pakattiin kotimatkalla junan tavaraosastoon, mutta minä yritin mahtua koivun kanssa istumaan junan penkkiin.

Istutin koivun kotimme takapihalle ihanaksi muistoksi reissusta.

Anonyymi opettaja

Vieläkin osaisin ”harvennushakata” ruksimalla kaadettavat puut piirretystä kuvasta.

”Paikkakunnan omat lapset eivät pärjänneet meille naapuripitäjästä tulijoille”

Osallistuin Metsävisaan keväällä 1986. Silloin visaan osallistuivat automaattisesti kaikki koulun ysiluokkalaiset.

Olin loppujen lopuksi koulun toiseksi paras ja naapurikylän poika lähti jatkokisaan. Eli paikkakunnan omat lapset eivät pärjänneet meille naapuripitäjästä tulijoille…

Itse sain hienon kirjan omistuskirjoituksella maisemansuunnittelusta. Vieläkin osaisin ”harvennushakata” ruksimalla kaadettavat puut piirretystä kuvasta…!

Anonyymi visailija

Metsävisa olikin jotain soveltavaa ja erilaista!

”Minua jäi kismittämään pitkäksi aikaa, kun en saanutkaan kuksaa”

Olen aina ollut bilsassa ja mantsassa haka, mutta voi harmi, ei se Metsävisa ollutkaan pelkkää sitä ja tätä vaan se olikin jotain soveltavaa ja erilaista!

Minua jäi kismittämään pitkäksi aikaa, kun en saanutkaan kouluni parhaalle visailijalle tarjottua kuksaa, vaan jouduin tyytymään johonkin lohdutuspalkintoon. Liekö ollut viivotin, näin minulle kerrotaan, mutta sitä en muista, sillä kuksa oli tavoitteena ja siitä jäätiin.

Eveliina Pokela

Urheutin itseni ja hyppäsin bussiin tuiki tuntemattomien sekaan.

”Päivä oli siedettävä”

Voitin Metsävisan vuonna 1985 tai -86 ja sain palkinnoksi retken Tolkkisten sahalle Porvooseen.

Minulle, aralle oppilaalle, se tuntui pikemminkin rangaistukselta, mutta urheutin itseni ja hyppäsin bussiin tuiki tuntemattomien sekaan. Päivä oli siedettävä.

Reissulta saamani violetti relaskooppi on edelleen tallessa ja toisinaan myös käytössä.

Marja Jokela

Voitin oman kouluni Metsävisan vuonna 2000.

”Kuksa on ehkä ollut innoittajana polullani metsäammatilaiseksi”

Osallistuin ja voitin oman kouluni Metsävisan vuonna 2000. Pääsin edustamaan omaa kouluani Toivalan metsäkoululla pidetyssä alueellisessa kisassa. Muistan, kuinka jännittävää oli päästä metsään uusien tuttavuuksien kanssa kiertämään rataa.

Sen suurempaa menestystä kilpailusta ei tullut, mutta edelleen muistona on kuksa, jonka pohjassa lukee Metsävisa 2000. Tämä kuksa on kulkenut mukana kaikilla retkillä ja ehkä ollut innoittajana polullani metsäammatilaiseksi.

Maija Leppälä

Jäin Islannin tulivuoresta levinneen tuhkapilven takia jumiin Espanjaan ja osallistumiseni oli vaakalaudalla.

Osallistuin Metsävisaan 10 vuotta sitten. Olin ennen kilpailua lomamatkalla Espanjassa, jonne jäinkin sitten Islannin tulivuoresta levinneen tuhkapilven takia jumiin ja pääsyni kilpailuun oli vaakalaudalla.

Ehdin kuitenkin viime hetkellä takaisin Suomeen ja visasta muistona saatu kuksa kulkee edelleen kaikilla Lapin vaelluksilla ja muilla retkillä mukana!

Anonyymi muistelija

Palkinnoksi sain esihistoriasta ja hirmuliskoista kertovan kirjan sekä mehua ja pullaa.

Taisi olla vuonna 1983 minun Metsävisani. Itse visasta en juurikaan muista, mutta palkinnot jaettiin Oulussa Vallinkorvan metsäkoululla, jonne mentiin yhdessä raahelaisten kanssa. Siihen aikaan oli tosi kova juttu, jos pääsi Ouluun tai open kanssa koulusta jossakin käymään.

Palkinnoksi sain esihistoriasta ja hirmuliskoista kertovan kirjan sekä mehua ja pullaa. Muistan vieläkin sen tunnelman ja Vallinkorvan vanhan päärakennuksen juhlasalin.

Nyt asun Vallinkorvan kulmilla ja työskentelen metsäalalla.

Maria Isolahti