Suomi kokonaan uusiutuviin energioihin vuonna 2050? Ministeri Olli Rehn teettää skenaarion
Työ- ja elinkeinoministeriö kiinnostui kansalaisjärjestöjen esityksestä ja selvittää, millaisin toimin Suomen olisi mahdollisuus siirtyä kokonaan uusiutuviin energianlähteisiin vuoteen 2050 mennessä. Skenaario on kuitenkin vain yksi kolmesta.
Työ- ja elinkeinoministeriön skenaariotyö on osa selvitystä, jossa katsotaan, miten Suomi aikoo toteuttaa joulukuussa hyväksytyn Pariisin ilmastosopimuksen vaatimukset ja Euroopan unionin energia- ja ilmastotavoitteet vuodelle 2030. Aiemmat, vuodelle 2020 asetetut tavoitteet alkavat olla jo täytetyt.
”Kun Euroopan unionin tavoite uusiutuvien energioiden osuudeksi vuonna 2020 on 20 prosenttia, Suomelle lankesi maiden välisessä taakanjaossa vaativampi tavoiteosuus, 38 prosenttia”, sanoi elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien Metsäakatemian 40. kurssin avajaisissa tänään Kirkkonummella.
Rehnin mukaan 2020-tavoite alkaa olla jo saavutettu. ”Olemme nyt siinä 35–37 prosentin osuudessa (PISTE) ja kun Äänekosken biotuotetehdas käynnistetään vuoden 2017 loppupuolella, uusiutuvien osuus pomppaa kerralla pari prosenttiyksikköä ylöspäin”, Rehn sanoi.
”Pariisi lopetti kahtiajaon”
Vuoden 2050 energiatavoitteita selvitetään kolmella skenaariolla. Niistä ensimmäinen selvittää sitä, mihin päästään nyt hyväksytyillä toimenpiteillä. Toinen skenaario selvittää, mitä lisätoimia tarvitaan edelliseen verrattuna, jotta Euroopan unionin tavoitteet täyttyvät.
”Ja kolmannen hyväksyin, kun kansalaisjärjestöt olivat vedonneet ministeriöön sen puolesta. Mutta kyllä myös siksi, että se on mielestäni hyvin kiinnostava ja kiehtova kysymys”, sanoi Rehn ja tarkoitti tällä ajatusta selvitä kokonaan uusiutuvalla energialla vuonna 2050.
Tavoite olisi kova. ”Esimerkiksi liikennepolttonesteissä me tavoittelemme nyt 40 prosentin osuutta uusiutuville vuonna 2030. Pyrkimys kokonaan uusiutuviin tarkoittaisi toisaalta kivihiilen ja öljyn tuonnin lopettamista kokonaan, mikä ei ole aivan vaatimaton tavoite”, Rehn sanoi.
Rehnin mukaan Pariisin ilmastosopimuksen suurin saavutus oli maapallon maiden kahtiajaon jääminen historiaan suhteessa ilmastopolitiikkaan. ”Nyt mukana on 188 maata ja 98 prosenttia kaikista maapallon hiilidioksidipäästöistä”, Rehn sanoi.
Mukana olevat maat ovat myös sitoutuneet tavoitteeseen, että ilmasto lämpenisi korkeintaan 1,5 astetta esiteolliseen aikaan nähden. ”On kuitenkin sanottu, että sitoumusten sanamuodot vesittävät sitovan tavoitteen. Tavallaan näin on, mutta uskon kyllä, että käytännössä tavoitteisiin tullaan suhtautumaan niin kuin ne olisivat sitovia”, Rehn sanoi.
Kirjoita kommentti