Metsäakateemikon blogi: Puu on ihmiselle hyväksi

Lapsena minulla oli tapana mennä metsään, kun jotakin oli mielen päällä. Metsässä sain olla täysin omissa oloissani ja saatoin antaa ajatusten lentää. Metsässä olin piilossa katseilta ja saatoin tarkkailla ympäristöä puiden suojasta. Metsä ei asettanut vaatimuksia. Metsän olemus on rauhoittava, lohdullinen ja vakaa. Metsässä liikkuminen on minulle yhä tärkeä keino virkistäytyä ja koota ajatuksiani.

En ole ainoa. Useimmat suomalaiset tietävät intuitiivisesti, että metsässä oleminen rentouttaa ja rauhoittaa. Tämän osoittavat myös lukuisat aiheesta tehdyt tutkimukset. Metsäntutkimuslaitos Metlan tutkimusten mukaan 20 minuutin oleskelu metsässä laskee verenpainetta. Jo viisi minuuttia metsässä kohentaa mielialaa.

Metsällä on suuri vaikutus henkiseen hyvinvointiimme ja menemme metsään virkistyäksemme. Jo pelkät puupinnat vaikuttavat ihmiseen positiivisesti ja tuovat elinvoimaa. Olen kotoisin maalta, missä metsä ja puut ovat olennainen osa päivittäistä elämää, niin asuinympäristössä kuin elinkeinona. Monet suomalaiset virkistäytyvät puurakenteisilla mökeillään. Mutta voisiko puu virkistää arkeamme enemmän myös kaupungeissa ja kaupunkikodeissa?

Puu on mökkien ja pienempien asuinrakennusten yleisin rakennusmateriaali. Tiiviillä kaupunkialueilla taas asutaan betonikodeissa. Näin siitä huolimatta, että suomalaiset rakastavat puuta ja metsä on osa kansallista brändiämme. Onkin ihme, miten vähän puurakentamista näkee kaupunkien suuremmissa rakennuksissa, niin kerrostaloissa kuin julkisessa rakentamisessa.

Puu on ekologinen rakennusmateriaali, joka henkii suomalaisuutta, hyvää oloa ja tunnelmaa. Puu taipuu myös moderneihin ratkaisuihin ja arkkitehtuuriin. Helsingin Hernesaarenrantaan avattu sauna ja terassiravintola Löyly on tästä hieno esimerkki. Rakennus istuu Helsinkiin kuin nenä päähän. Löylyn modernilla puuterassilla istuessa päällimmäinen ajatus on, miksi tällainen on vasta nyt saatu Helsinkiin. Rakennuksessa on samaa myyttistä alkuvoimaa kuin suomalaisissa metsissä.

Puukerrostalot kiinnostavat suomalaisia ja niiden asukkaat viihtyvät asunnoissaan. Puurakentamisen edistäminen on osa kansallista metsästrategiaa. Puu on uusiutuva luonnonvara, ja ympäristö kiittää, kun muita materiaaleja korvataan puulla. Kyse on myös brändistä: vähähiilinen puurakentaminen yhdistettynä moderniin arkkitehtuuriin ja designiin on Suomelle luonteva vientituote.

Tutkijatohtori Elias Hurmekoski ja professori Lauri Hetemäki avasivat vastikään Helsingin Sanomien vieraskynässä, mitä hidasteita puurakentamisen tiellä yhä on (HS 27.6.2016). Esteet ovat heidän mukaansa rakennusteknisiä että kulttuurisia. Kirjoituksen mukaan puurakentamisen hyviä ominaisuuksia ei painoteta rakennusalan päätöksenteossa yhtä paljon kuin puurakentamisen arvioituja riskejä, oli riskeille perusteita tai ei. Kirjoittajien mukaan rakennusalan osaaminen ja koulutus vaatisivat uudistamista. Puurakentamisen markkinoiden kasvu lisäisi myös kilpailua rakennusalalla.

Sisätiloissakin voitaisiin käyttää nykyistä enemmän puupintoja. Ne ovat kauniita, mutta vaikuttavat positiivisesti myös unenlaatuun sekä stressitilasta palautumiseen. Näitä vaikutuksia ei voi korvata puujäljitelmillä. Puun myönteiset psykofysiologiset vaikutukset on havaittu useissa esimerkiksi kouluja, sairaaloita ja vanhainkoteja koskevissa tutkimuksissa. Onpa todettu jopa, että puulla on vaikutusta asiakaskokemukseen: puulla sisustetussa toimistossa työskentelevien työntekijöiden koetaan olevan asiantuntevampia, rehellisempiä ja luovempia kuin muunlaisissa tiloissa työskentelevien.

Puu on siis meille hyväksi, niin sisällä kuin ulkona. Metsänä, rakenteina tai puupintoina. Puu on merkittävin luonnonvaramme ja sen parempi hyödyntäminen puurakentamisessa on hyväksi myös kansantaloudellemme.

Oman betonista rakennetun espoolaisen kaupunkikotini jokaisesta ikkunasta näkyy puita. Tämä oli yksi kotini valintakriteereistä. Puiden ja luonnon näkeminen oman kodin ikkunasta rentouttaa mieltä ja tuo hyvää oloa.