Metsäpäivillä Johan L. Kuylenstierna: Metsäalan on astuttava johtoon
Metsäpäivien avajaisissa puhuneen Tukholman ympäristöinstituutin johtajan Johan L. Kuylenstiernan mukaan metsäalalla ei ole muuta mahdollisuutta kuin asettua globaalin muutoksen johtoon.
”Te olette tulevaisuuden sankareita, eikä tämä edes ole teidän valintanne”, sanoi Kuylenstierna.
Kuylenstiernan mukaan maailma ei tule selviämään ilman vihreää taloutta ja vihreiden resurssien käyttöä. ”Jos emme näe tätä välttämättömyyttä, tulemme epäonnistumaan”, hän sanoi.
Kuylenstiernan mukaan metsäsektori on jo nyt käynyt läpi rajun muutoksen ja uusi yhteiskunta on rakentumassa. Oleellista on ymmärtää, että se perustuu kannattavaan liiketoimintaan. ”Tämä sama kehitys on ollut nähtävillä Ruotsissa.”
Kysymys ei ole vain vanhojen tuotteiden korvaamisesta uusilla, vaan laajemmista näköaloista. ”Ei ole ihme, että Suomi aikoo olla maailman johtava biotalousmaa. Tällainen tavoite ei ole yliampuva, vaan välttämätön, niin teille kuin muillekin.”
”Puiden istutus on vielä ainutlaatuista”
Muutokseen tarvitaan kuitenkin poliittinen lupa ja teknologia. Ainakaan teknologiasta ei ole pulaa, mutta poliittinen lupa on saatava.
Muutoksia ajaa ennen muuta kaupungistuminen. Vuonna 2050 kaksi kolmasosaa maailman väestöstä asuu kaupungeissa. Nyt maailma kaupungistuu miljoonan ihmisen viikkovauhtia.
Infrastruktuuri-investoinnit ovat valtavia, kokonaista 90 000 miljardia dollaria vuoteen 2050 mennessä. ”Eikä meidän roolimme ole tässä tuotteiden, vaan ennen kaikkea osaamisen vienti.”
70 prosenttia noista investoinneista on globaalissa etelässä. ”Meidän osamme on tietotaidon vienti ja te olette siinä ratkaisevassa asemassa. Kuvaava esimerkki on, että pohjoismainen tapa istuttaa puita kaadettujen tilalle on maailman mittakaavassa täysin ainutlaatuinen”, Kuylenstierna sanoi.
Kuylenstiernan mukaan kehitys on pitkällä, mutta vuosi 2015 näyttää ratkaisevalta: ”Yhtäkkiä saimme useita globaaleja sopimuksia, jotka syntyivät vuosikymmenten väännön jälkeen. Ja ne pitävät. Vaikka Yhdysvallat lähtisikin ilmastosopimuksesta, se ei ole ongelma, koska sopimuksen tarpeellisuus ei ole kadonnut minnekään. Myös amerikkalaiset haluavat selvitä, myös amerikkalaiset haluavat hyvää elämää.”
Muutos vaatii vahvaa politiikkaa ja johtajuutta. ”Ajatellaan vaikka hintavääristymiä. Esimerkiksi fossiilisen energiantuotannon tuki on maailmalla kuusinkertainen verrattuna uusiutuvien tukeen. Eri sektoreiden ei saa enää antaa vetää tällä tavalla eri suuntiin.”
”Tarvitsemme uusia sankareita. Meidän, tai teidän on astuttava johtoon”, sanoi Kuylenstierna.
Mielikäinen: Miten käy metsäntutkimuksen?
Metsäpäivien ansiomerkkien saajista kiitospuheen piti kultaisen ansiomerkin saanut professori Kari Mielikäinen. Hän ilmaisi puheessaan syvän huolen metsäntutkimuksen tulevaisuudesta.
Mielikäisen mukaan tutkimus on joutunut sanelupolitiikan kohteeksi. ”Siinä uhkaavat mennä rahat ja siinä uhkaa mennä vapaus”, tiivisti Mielikäinen.
Mielikäinen korosti, että metsäntutkimus ei ole mikään ylhäältä tilattujen selvitysten summa, vaan sadan vuoden aikana rakentunut tutkimustiedon tekijöiden, tilaajien, käyttäjien ja rahoittajien palapeli.
Mielikäisen mukaan metsäntutkimukselle on käymässä kuin edesmenneelle professori Pekka Kilkille, kun häneltä kysyttiin, haluaako hän ansiomerkin: ”Vaikeaahan sitä on ilmankaan olla.”
Metsäpäivät on Suomen Metsäyhdistyken järjestämä tapahtuma, joka kerää Helsingin Messukeskukseen satoja metsäalan ammattilaisia ja asiantuntijoita. Metsäpäivät järjestetään jo 88. kerran, tänä vuonna teemalla Suomalainen onni asuu metsässä.
Lisätietoa: toiminnanjohtaja Anders Portin, Suomen Metsäyhdistys ry, p. 040 586 6179, etunimi.sukunimi@smy.fi
Kirjoita kommentti