Kuhmon uusi koulukeskus: Näin rakennetaan ympäristöystävällinen lähituote
Kuhmoon nousee Suomen ensimmäinen CLT-rakenteinen koulu, joka on paikallisen osaamisen taidonnäyte. Sen puuelementtien alkuperä on kestävästi kasvatetuissa kainuulaismetsissä.
Ristiinliimattujen massiivipuulevyjen eli CLT-levyjen matka Kuhmon Tuupalan koulun työmaalle on lyhyt. Levyt valmistavan Crosslam Kuhmon tehdas sijaitsee koululta vain kahden ja puolen kilometrin päässä.
CLT-levyjen asennus alkoi rakennustyömaalla kuukausi sitten. Crosslam toimittaa ne tilaajalle mittatilaustyönä. Esimerkiksi ovien, ikkunoiden ja LVI-läpivientien aukot on sahattu tehtaalla valmiiksi.
Kuhmon kaupungin hankevastaavan Markku Pääkkösen mukaan uudessa rakennusmateriaalissa on opeteltavaa. Lähitoimituksen etu on suuri.
”Tavara voidaan toimittaa työmaalle oikeaan aikaan kuorma kerrallaan. Ja jos levyihin on tehtävä vielä muutoksia, asia on hoidettavissa nopeasti ja joustavasti”, Pääkkönen toteaa.
Lisäksi lyhyet kuljetusmatkat lisäävät puurakennuksen ympäristöystävällisyyttä. Kestävästi kasvatetun, PEFC-sertifioidun puun alkuperääkään ei tarvitse etsiä kaukaa: puulevyihin tarvittava lauta on paikalliselta sahalta, Kuhmo Oy:ltä. Se hankkii puunsa Kuhmosta ja sitä ympäröivistä maakunnista, Kainuusta ja Pohjois-Karjalasta.
Kainuulainen puu on lujaa
”Kainuulainen puu kasvaa riittävän hitaasti, jotta siitä tulee lujaa mutta tarpeeksi nopeasti, jotta sen käyttö kannattaa”, toteaa Crosslamin tuotantoinsinööri Timo Toivanen.
CLT eli Cross Laminated Timber -levyn eduksi luetaan juuri lujuus ja jäykkyys. Lisäksi se on hionnan ansiosta kaunista, joten se sopii samanaikaisesti sekä kantavaksi rakenteeksi että näkyväksi seinämateriaaliksi.
Pari vuotta sitten perustettu Crosslam on toistaiseksi Suomen ainoa CLT-levyjä valmistava tehdas, mutta se on saamassa kilpailijoita Alajärvelle ja Kauhajoelle ensi vuoden kuluessa.
Tuupalan koulu on Toivasen mukaan Crosslamille erittäin tärkeä referenssikohde. CLT:n edut tulevat hänen mukaansa esiin juuri suuressa rakentamisessa. Mittatilaustyönä toimitettavat elementit säästävät työvaiheita rakennustyömaalla.
Lisäksi massiivipuulevy antaa uusia arkkitehtuurisia mahdollisuuksia. ”Ei ole väliä onko ikkuna kulmikas vai pyöreä”, Toivanen sanoo.
Lapsille terve talo
Koulukeskuksen työmaata hallitsee parhaillaan valtava teltta. Kaksikerroksinen ja kolmiosainen koulu pystytetään sen suojissa, jolloin puurakenteet eivät missään vaiheessa kastu.
Uusi koulukeskus tarvitaan, koska Kuhmon vanhoissa koulurakennuksissa on vakavia sisäilmaongelmia. Kaupunginjohtajan Eila Valtasen mukaan puu oli luonnollinen valinta koulun rakennusmateriaaliksi.
Tärkeintä oli saada lapsille monessa mielessä terve ympäristö. Valtasen mukaan Saksassa on tutkittu, että puukoulujen oppilailla on vähemmän stressiä kuin muilla.
Toki puukoulu haluttiin myös siksi, että Kuhmo saa elantonsa metsästä. ”Kuhmo on biotalouden tositarina”, Valtanen toteaa. ”Kuhmossa on tehty vuosikymmenten ajan puutuotekehitystä ja moni saa leipänsä puusta. Koulun avulla saimme puurakentamisen näytteen paikkakunnalle.”
Tuupalan koulu valmistuu vuoden kuluttua. Tilaa on 450 esiopetuksen ja peruskoulun oppilaalle opettajineen. Kaikkiaan 5500 neliöstä osan vie liikunta- ja juhlasali, jossa järjestetään tulevaisuudessa myös Kuhmon kamarimusiikkifestivaalin konsertteja.
Rakennushankkeen kustannusarvio on noin 11,6 miljoonaa euroa. Kestävän rakentamisen ja energiatehokkuuden edelläkävijänä se on yksi kuntien yhteisen rahoituslaitoksen, Kuntarahoituksen rahoittamista vihreistä hankkeista.
Suomen metsäelinkeinoa edistäviä hankkeita rahoittava Suomen Metsäsäätiö valitsi koulukeskuksen alueellisen kohdennetun keräyksen kohteeksi. Vuoden kestävä kohdennettu keräys alkaa huhtikuussa 2017.
Keräyksellä ei rahoiteta koulukeskuksen rakentamista, vaan raha käytetään rakennusprosessin dokumentointiin, siihen liittyviin mittauksiin ja viestintään. Tavoitteena on jakaa hankkeesta saatava tieto ja kokemus eteenpäin.
Koulu on valittu myös yhdeksi Suomen itsenäisyyden juhlavuoden Suomi 100 -hankkeeksi.
Juttuun on haastateltu myös hankkeen pääurakoitsijan, rakennusliike Kuoman toimitusjohtajaa Rauno Mannista.
Kirjoita kommentti