Avoin tieto ja uudet asetukset kirittämään kiertotaloutta – tuhkasta tehoaine teiden kunnostukseen ja lannoitukseen

Jotta loikka fossiilitaloudesta kiertotalouteen toteutuisi, myös metsäteollisuuden sivuvirrat halutaan tehokkaampaan käyttöön. Raaka-aineen hyödyntämisessä auttaa pian julkaistava Biomassa-atlas.

Suomen metsä- ja energiateollisuudessa syntyy puu- ja turvetuhkaa jopa 300 000–600 000 tonnia vuodessa. Vaikka valtaosa siitä käytetään hyödyksi, merkittävä määrä tuhkaa päätyy kaatopaikoille.

”Tuhkaa ei pitäisi tuhlata. Sillä on paljon erinomaisia ominaisuuksia tienrakennuksen materiaaliksi ja lannoitukseen”, Tapion asiantuntija Samuli Joensuu toteaa.

Joensuun vetämässä Tuhkatie-hankkeessa testattiin puun ja turpeen poltosta syntyvän lentotuhkan käyttöä metsäteiden rakentamisessa ja kunnostamisessa. Hanke osoitti, että tuhka parantaa selvästi metsäteiden kantavuutta verrattuna perinteisesti vain murskeella kunnostettuihin teihin. Tuhka myös vähentää sorateiden pölyämistä.

Tuhkatie-hankkeen vedenlaadun mittaukset osoittivat, että tuhkan käyttö on pohja- ja pintavesille turvallista. Tuhkan pitäisikin päästä tämän vuoden kuluessa jätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa valvovan Mara-asetuksen piiriin. Näin sen käyttöön tarvitaan tulevaisuudessa vain ilmoitus, kun se nykyisin vaatii ympäristöluvan.

Biomassa-atlas kertoo, mitä maakunnasta löytyy

Suomessa on noin 120 000 kilometriä kevyesti rakennettuja, sorapintaisia metsäautoteitä. Ne vaativat säännöllistä kunnossapitoa. Niillä on oleellinen merkitys metsäteollisuuden puuhuollossa ja metsien muiden ekosysteemipalveluiden hyödyntämisessä, kuten virkistyskäytössä.

Jos metsäautoteitä ryhdytään lujittamaan tuhkalla, raaka-aineesta saattaa Joensuun mukaan tulla jopa pulaa. ”Myös siksi pienetkin määrät tuhkaa esimerkiksi lämpölaitoksista olisi saatava käyttöön”, Joensuu sanoo.

Pian tuhkan tuottajia voi etsiä helposti verkosta. Luonnonvarakeskus Luke julkaisee kevään kuluessa uuden Biomassa-atlaksen, josta jokainen voi tutkia bioraaka-aineiden esiintymistä neliökilometrin tarkkuudella.

”Kun pyritään fossiilisesta taloudesta biotalouteen, Biomassa-atlas kertoo, mistä vaihtoehtoisia materiaaleja löytyy lähistöltä”, Luken tutkija Eeva Lehtonen toteaa.

Atlas perustuu avoimeen tietoon ja se löytyy verkosta vapaasti, maksutta ja helposti. Se toimii kuten Paikkatietoikkuna, joka on nimensä mukaisesti erilaista paikkatietoa keräävä verkkosivusto.

Biomassa-atlas on maailmassa ainutlaatuinen, koska se kerää kaikki biomassat samaan palveluun. Mukana on metsien lisäksi myös maatalouden biomassat sekä yhdyskuntabiojäte ja teollisuuden orgaaniset sivuvirrat.

Tuhkalannoitteella kasvua metsiin

Tuhkaa käytetään meillä ja muualla etenkin erilaisissa penkereissä ja meluvalleissa. Moottoriteiden pohjissa saattaa olla yli metrisiä tuhkapatjoja.

Tuhka on myös hyvä lannoite ainakin turvemailla. Suomen metsäkeskuksen mukaan tuhkalannoitusta käytetään kuitenkin liian vähän, vaikka sillä voitaisiin vain yhdellä lannoituskerralla lisätä kasvua kahdeksi tai kolmeksi vuosikymmeneksi.

”Hyötykäyttö on aika vähäistä, vaikka sillä saataisiin valtavat kasvut metsissä”, Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes sanoi hiljattain Ylen haastattelussa ja totesi, että tuhkan lannoitekäyttö tukisi myös kiertotaloutta.

Myös Joensuu uskoo tuhkalannoitteen hyötyihin. Tapion koordinoimassa hankkeessa selvitetään parhaillaan puutuhkan soveltuvuutta kivennäismaiden lannoitukseen. Hankkeessa tutkitaan tuhkalannoituksen hyötyjä sekä tuotetaan tietoa Suomen lannoiteasetuksen ja Euroopan unionin lannoitedirektiivin parhaillaan tehtäviin päivityksiin.

Tapion tutkimusraportti Tuhkan käyttö tienrakennuksen materiaalina – ympäristövaikutusten seuranta

Tapion Puutuhkan käyttö kivennäismaiden metsien lannoituksessa -hanke

Luke: Biomassa-atlas tuo biomassat kartalle ja kaikkien saataville

forest.fi: Metsätietä ei aina tarvitse korjata kokonaan