Puolustaako Suomi metsiä vai metsät Suomea? – Teknologiamurros haastaa perinteistä metsän suojavaikutusta

Metsä on mielletty Suomessa jo 1800-luvulta lähtien maanpuolustuksen varmaksi selkänojaksi ja suojaksi. Vakiintunut käsitys metsän tarjoamasta suojasta kohtaa 2020-luvulla uuden todellisuuden, kun satelliitti- ja LIDAR-kuvaukset, tekoäly ja avoin paikkatieto tekevät taistelukentästä läpinäkyvämmän kuin koskaan aiemmin.

Päättäjien Metsäakatemian järjestämässä paneelikeskustelussa valtakunnallisilla Metsäpäivillä keskusteltiin Suomen metsistä puolustusturvallisuuden näkökulmasta. Paneelikeskustelussa asiantuntijat peräänkuuluttivat tasapainoa avoimen metsädatan turvallisuusriskien, maaseudun resilienssin ja metsäsektorin kilpailukyvyn välille.

Tässä ovat paneelikeskustelun viisi keskeistä nostoa:

1. Metsä ja Suomen sääolot tarjoavat edelleen suojaa

Keskustelun alustuksellaan avannut Päättäjien Metsäakatemian tuore metsäakateemikko, everstiluutnantti Mika Mäenpää painotti, että sotilaallinen operaatioympäristö ja taistelukenttä ovat kokemassa valtavan murroksen. Avaruusteknologia, satelliittidata, droonit ja tekoäly muuttavat tilannekuvaa vauhdilla. Mäenpään näyttämät LIDAR- ja väärävärikuvat paljastivat, miten satelliitti pystyy näkemään puuston läpi ja erottamaan keinotekoiset suojamateriaalit luonnonkasvillisuudesta.

Suomen sääolosuhteet ja tiheät metsät tarjoavat silti edelleen poikkeuksellista suojaa. ”Pilvisyys ja talvinen jäätäminen rajoittavat ilmatähystystä. Metsät heikentävät ajoneuvojen ja panssarivaunujen havaitsemista yläviistosta erittäin paljon verrattuna aukeaan alueeseen”, Mäenpää muistutti.

2. Avoin metsädata voi olla turvallisuusriski

Keskustelun kuumaksi aiheeksi nousi viranomaisten keräämän tarkan metsädatan avoimuus. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola ilmaisi vakavan huolensa siitä, että Suomessa kerätään laserkeilauksella metsätietoa GPS-tarkkuudella jopa 20 pistettä neliömetriltä.

”Kyllä toivoisin, että maanpuolustuksen nimissä ympäristödirektiivejä ruvettaisiin tulkitsemaan niin, että tämä metsätieto olisi jollakin tavalla turvaluokiteltua, ettei se olisi täysin avoimesti kaikkien käytössä tarkoitusperistä piittaamatta”, Tiirola latasi.

Keskustelijat komppasivat Tiirolaa: datan tulee palvella oikeissa käsissä elinkeinoelämää ja tehokkuutta, mutta kriittisen tiedon jakamisen tulisi olla tulevaisuudessa nykyistä vaikeampaa.

3. Yksityinen maanomistus ja asuttu maaseutu ovat maanpuolustustahdon ytimessä

Paneelissa nostettiin esiin se, miten metsän omistaminen ja maaseudun asuttuna pitäminen vaikuttavat suomalaisten korkeaan maanpuolustustahtoon ja huoltovarmuuteen. Tiirola näki yksityisen metsänomistuksen suorana maanpuolustuskysymyksenä: ”Väitän, että jos on maata omistuksessa, niin silloin on konkreettisesti pala isänmaata mitä puolustaa”, Tiirola kiteytti.

Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Karoliina Niemi korosti metsäsektorin tarjoamaa kokonaisturvallisuutta ja resilienssiä. Metsähallitus tarjoaa tuhansia työpaikkoja ja vuokraa harjoitusalueita Puolustusvoimille. ”Metsäsektorin kilpailukyky ja maan pitäminen asuttuna ovat erittäin tärkeässä roolissa Suomen puolustuskyvyssä. Se, että ihmisiä asuu Itä-Suomessa, on iso asia kokonaispuolustuksen kannalta”, Niemi painotti.

4. Alempiasteinen tieverkko on huoltovarmuuden elinehto

Huoltovarmuuden ja puolustuksen näkökulmasta alempiasteinen tieverkko ja metsäautotiet nähtiin kriittisinä. Tiirola kiinnitti huomiota yksityisteiden rahoitukseen ja arvosteli leikkauksia: ”Kriisitilanteissa tullaan tarvitsemaan tätä yksityistieinfraa ja alempiasteista verkkoa, kun vihollinen tulee kuitenkin valtateitä ja siltoja romuttamaan.”

Myös Mäenpää vahvisti, että tiellä ja niiden kunnossapidolla on puolustukselle äärimmäisen suuri merkitys, jotta joukkoja ja kalustoa voidaan liikuttaa.

5. Ennallistamalla voidaan vaikuttaa maaston kulkukelpoisuuteen – harkiten

Julkisuudessa esitettyjä ehdotuksia itärajan suoalueiden ennallistamisesta panssarikaluston kulkukelpoisuuden heikentämiseksi kommentoitiin paneelissa maltillisesti. Perustelluille ja vapaaehtoisille kohteille löytyy ymmärrystä, kunhan omaisuudensuoja ja korvaukset huomioidaan, mutta laajoja metsätaloutta haittaavia ratkaisuja vierastetaan. Mäenpää muistutti ennallistamisen olevan vain yksi työkalu muiden joukossa, sillä maaston olosuhteet muuttuvat myös vuodenaikojen mukaan.

Suomen riistakeskuksen johtaja Jari Varjo toi esiin metsästäjäkunnan syvällisen maasto-osaamisen ja ehdotti puunkorjuun keskittämistä puuntuotannollisesti kannattavimmille alueille. ”Näin toimimalla saataisiin riistalle ja biodiversiteetille hyviä alueita, eivätkä sotilaatkaan varmaan laittaisi pahakseen, vaikka näkymät ja huonosti kantavat alueet jäisivät talouden ulkopuolelle”, Varjo haastoi.

Metsät puolustavat Suomea ja Suomi metsiä

Paneelin päätteeksi paneelikeskustelijat antoivat yksiselitteisen vastauksen keskustelun kysymykseen ”Puolustaako Suomi metsiä vai metsät Suomea?”: kyseessä on molemminpuolinen suhde.

”Vastaus on sekä että. Niin kauan kuin metsillä on arvoa, niitä puolustetaan”, Jari Varjo tiivisti. Karoliina Niemi komppasi: ”Pidetään huolta metsäsektorista, ja metsäsektori pitää huolta Suomesta.”

Mika Mäenpää päätti keskustelun muistuttamalla ammattisotilaiden perusajatuksesta: ”Joka päivä tehdään töitä maastossa ja varuskunnissa sen eteen, ettei näitä töitä tarvitsisi koskaan tehdä käytännössä.”