Puuvarat kasvavat edelleen – metsänhoitorästit kääntyneet laskuun

Uusimman arvion mukaan Suomen metsien kasvu on 107 miljoonaa kuutiota vuodessa. Hakkuut ovat noin 70 miljoonaa kuutiota ja tavoite on nostaa ne 80 miljoonaan. Luonnonvarakeskuksen mukaan kestävä taso olisi 84 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Uusin kasvuluku on peräisin tuoreista Valtakunnan metsien inventointitiedoista. Luku on pienempi kuin vuoden takainen ennakkoarvio, 110 miljoonaa kuutiota, mikä johtuu laskentatavan muutoksesta.

”Kyllä silti voi sanoa, että kasvu kiihtyy edelleen”, sanoo johtava tutkija Kari T. Korhonen, joka esitteli tuloksia Luonnonvarakeskuksen Metsäareenassa.

Inventoinnin mukaan Suomessa on 26,2 miljoonaa hehtaaria metsätalouden maata, mistä 19 prosenttia on puuntuotannon ulkopuolella. Tuottavasta metsämaasta tuotannon ulkopuolella on yhdeksän prosenttia ja rajoitetussa käytössä viisi. Etelä-Suomessa eli Oulujoen eteläpuolisella alueella tuottavan metsämaan suojeluprosentti on neljä.

Puuta Suomen metsissä on vajaa 2500 miljoonaa kuutiometriä. Määrä on lisääntynyt sadan vuoden aikana vajaa 1100 miljoonaa kuutiometriä, vaikka maan pinta-ala pieneni toisen maailmansodan lopussa alueluovutuksissa Neuvostoliitolle noin kymmenen prosenttia ja vieläpä parhailla metsämailla.

Puuston kasvu ajoittuu viime vuosikymmeniin. Viime kymmenen vuoden aikana puusto on lisääntynyt 117 miljoonaa kuutiometriä.

Kestävä hakkuutaso nousee

Suurin syy viime aikojen kasvuun on ympäristömuutoksissa, kuten ilmaston lämpenemisessä. Merkittävä syy on myös metsien ikärakenne: metsänhoitotoimien ansiosta maassa on paljon metsiä, joiden puusto on hyvässä kasvuiässä. Kuusen kasvu on kiihtynyt selvästi ja myös männyn kasvu on kohonnut.

Luonnonvarakeskus arvioi suurinta kestävää hakkuutasoa simuloimalla kasvua ja hakkuita 50 vuotta eteenpäin. Arviossa otetaan huomioon monimuotoisuuden takia ja ilmastosyistä tehdyt rajoitukset metsien käyttöön ja hakkuita maksimoidaan näissä rajoissa taloudellisen kannattavuuden näkökulmasta.

”Tämä on yksi vaihtoehto. Kestävää tasoa voi arvioida muidenkin tavoitteiden kautta”, sanoo Korhonen.

Luonnonvarakeskuksen mukaan suurin kestävä hakkuutaso on vuoteen 2024 asti 84 miljoonaa kuutiota vuodessa. Taso kuitenkin nousee, koska sitä ei saavuteta. Korhosen mukaan taso nousee myöhemmin yli 90 miljoonaan kuutioon vuodessa.

Metsänhoidon taso on kääntynyt nousuun

Tämän päivän tasoon verrattuna hakkuita voisi kestävyyden kärsimättä lisätä 14 miljoonaa kuutiota vuodessa vuoteen 2024 asti ja sen jälkeen 23 miljoonaa kuutiota, mutta ei tasaisesti koko maassa. Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa merkittäviä hakkuulisäyksiä voisi tulla vasta vuoden 2024 jälkeen.

Jos esimerkiksi 14 miljoonaa kuutiota käytettäisiin kokonaan sellun tuotantoon, se vastaisi kahden uuden sellutehtaan tuotantoa – vaikka todellisuudessa merkittävä osa hakkuista on sahatavaran raaka-ainetta, josta ei kannata tehdä sellua.

Näillä hakkuulisäyksillä – joita siis ei edes tavoitella – Suomen metsien puuston kokonaismäärä kasvaisi 2655 miljoonaan kuutioon vuonna 2045. Kasvu vastaisi siis kahden vuoden kokonaishakkuita. Alemmilla hakkuumäärillä puusto kasvaisi tätäkin enemmän.

Myös metsänhoidon taso on kääntynyt nousuun, minkä Korhonen arvelee johtuvan puun kysynnän kasvusta. Viime kolmen vuoden aikana erityisesti ensiharvennusten rästit ovat kääntyneet laskuun.

Metsänkasvu on taattava ilmastosyistä

Ilmastotavoitteiden kannalta metsissä olisi paljonkin tehtävää. Metsätalouden piirissä olevilla turvemailla pitäisi siirtyä yhä enemmän jatkuvaan kasvatukseen, koska se pitää vesitasot vakaina. Tämä taas torjuu hiilen vapautumista turpeesta, mutta myös vähentää ravinnepäästöjä vesistöihin.

”Tärkeintä olisi pitää metsät hyvässä kunnossa. Hoitorästeistä pitää päästä eroon ja metsien kasvusta on huolehdittava, koska vain kasvava metsä on hiilinielu”, sanoo Luonnonvarakeskuksen apulaisprofessori Aleksi Lehtonen.

Metsien hiilivarastojen kannalta kaikenlaiset metsätuhot ovat vaarallisia, koska ne useimmiten tuhoavat hiilivaraston. Siksi erityisesti niiden torjutaan tulisi kiinnittää huomiota.

Suomen pinta-alasta 86 prosenttia on metsää, joten metsittämisen mahdollisuudet ovat pienet verrattuna muuhun maailmaan .”Mutta sitäkin tulisi harkita. Esimerkiksi tuottamattomat peltolohkot ja turvepellot kannattaisi metsittää, ja metsän muuttamiseen muuhun käyttöön tulisi suhtautua erityisen kriittisesti”, sanoo Lehtonen.

Luonnonvarakeskuksen Metsäareena Youtubessa