Metsäakateemikon blogi: Suomen positiivisin algoritmi on Metsäakatemia
Jussi Seppälä on strategiatoimisto Hopiasepät Oy:n toimitusjohtaja. Jussi on ollut ideoimassa ja toteuttamassa mm. ensimmäisen EU-päättäjille suunnatun Metsäakatemian lanseerausta julkisuuteen 2018. Pitkän uran viestinnän eturivin tehtävissä mm. Ylen uutisjournalistina, ulkoministeriössä ja Milttonilla tehnyt Jussi perusti oman strategiatoimiston vuonna 2016, jotta voi vapaasti edistää hyviä ja rakentavia ideoita.
Kauan sitten valtiotieteellisissä opinnoissa algoritmi merkitsi vielä vain leikkiä syventävien tilastomenetelmien kanssa. Maailman muutoksen kanssa sillä ei ollut 1990-luvun taitteessa mitään tekemistä, vaikka maailmanpolitiikka heittikin hurjia voltteja.
Nyt algoritmit ohjaavat maailmaa meidän oman käytöksemme kautta. Sosiaalisen median jätit ovat ladanneet globaaleille alustoilleen vastakkainasettelua suosivat keskustelureseptit, jotka luovat keskuuteemme päivittäin kohuja siitä, tästä ja tuosta. Ilman somea Trump ei olisi koskaan päässyt valtaan, eikä järkyttävä määrä amerikkalaisia uskoisi täysin poskettomiin salaliittoteorioihin.
Lähes kaikki yhteiskunnallinen keskustelu polarisoituu algoritmien automaattiohjauksessa. Faktat jäävät syrjemmälle, kun Twitter tai Facebook nostaa keskiöön taas uuden älämölön, milloin mistäkin.
Valitettavasti metsäasioista käytävä keskustelu on kaikkea muuta kuin immuuni somen algoritmiaggressioille, päinvastoin. Paljon tunteita herättävä metsä on usein kiivaan someroiskinnan aiheena. Keskustelussa on toki laajalti mukana mitä mainioimpia argumentteja, mutta algoritmit eivät tiedettä tai asiantuntemusta arvosta. Niinpä monisäikeinen totuus tuppaa väkisinkin hukkumaan helppojen yksinkertaistusten diktatuuriin.
Metsiin liittyvät valtavat myönteiset mahdollisuudet ja toisaalta legitiimit huolet. Kun tähän yhdistetään meidän kaikkien metsiin liittyvät moninaiset henkilökohtaiset tunteet ja kokemukset, niin metsäkeskustelua käydään loputtomalla määrällä variaatioita. Keskusteluun osallistuu paljon fiksuja ihmisiä, mutta usein hekin joutuvat lähinnä kumoamaan edes pahimpia pöllöyksiä.
Metsäsektorilla on Suomelle erityisen suuri merkitys. On monessa suhteessa ratkaisevan tärkeää, että metsistä puhutaan aivan toisin kuin somen suosimalla juupas-eipäs -kaavalla. Kestävä metsänhoito on sekä kasvattanut Suomelle taloudellista hyvinvointia että lisännyt metsää ja hiilinieluja. Merkityksen mittaluokan tiedämme kaikki, metsäteollisuus on maallemme elintärkeä.
Siksi on elintärkeää myös, että metsäkeskustelua ohjaa laadukas moniarvoinen toimija. Metsäakatemia kerää yhteen eri alojen päättäjät, eri tavoin ajattelevat ihmiset, erilaiset ajatukset. Rakentavaan keskusteluun, yhteistä ymmärrystä luomaan, monipuoliseen ajatteluun perustuvaa päätöksentekoa pohjustamaan, tuoreimmin ja korkealaatuisimmin tiedoin.
Metsäakatemian synnyttämät verkostot ovat kansallisen metsäymmärryksemme tukijalka. Voin omalta osaltani yksiselitteisesti todeta, että sekä Metsäakatemian kurssi keväällä 2009 että EU-Metsäakatemia syksyllä 2018 ovat kuuluneet laadukkaimpiin ja intensiivisimpiin tiedontasauksen foorumeihin, joihin olen koskaan osallistunut.
Oli kyse sitten uuden tiedon ja tulevaisuuteen katsovien näköalojen esittelyistä tai arvokkaista uusista monialaisista kontakteista, Metsäakatemia on aivan verraton konsepti. Suomessa on jo 25 vuotta toiminut keskusteluresepti, joka kokoaa eikä hajota, jakaa parasta tietoa eikä huutoa, luo keskinäistä ymmärrystä eikä kiihota heimosotiin. Kun näin toimitaan alalla, jota koskeva päätöksenteko on tulevaisuudellemme ratkaisevan tärkeää, on sen merkitys vailla vertaa.
Suomen positiivisin algoritmi on Metsäakatemia.
Metsäakateemikon blogi kokoaa Päättäjien Metsäakatemia -kurssin käyneiden ”metsäakateemikkojen” metsäasioihin liittyviä näkökulmia. Metsäakatemian 25-vuotisen taipaleen kunniaksi, tämän vuoden kirjoituksissa visioidaan tulevaisuutta.
Tutustu muihin kirjoituksiin Metsäakateemikon blogissa täällä.
Siirry Päättäjien Metsäakatemian etusivulle.
Kirjoita kommentti