Metsäyhdistyksen blogi: Kesällä kannattaa kuunnella metsää – ja mökkinaapuria

Käki kukkuu, saha soi ja tuore puun tuoksu hivelee hajunystyröitä, kun naapuritontille ilmestyy metsäkone. Myös sinne raivataan tilaa uudisrakennukselle – tai mökille, kuten tavataan sanoa – mutta taloja nämä kaikki täällä Lapin hiihtokohteissa ovat. Hiihtäjän huoltorakennukset hirrestä ja CLT-levystä meillekin kohoavat kesän aikana. On kiva rakentaa uutta, kun maailma ympärillä on niin epävarma.

Pidän pienen tauon perustusten teosta, ja kuivaan hien otsaltani. Katson olisiko metsäkoneenkuljettaja jo aloittanut työnsä. Hän seisookin vielä koneensa vieressä, joten on hyvä hetki vaihtaa pari sanaa metsäasioista.

Motokuski osoittautuu yrittäjäksi, jolla on useita koneita ja työntekijöitä Lapin metsätyömailla. Keskustelemme heidän työstään, metsästä ja luonnosta. Yrittäjä kertoo, miten luonnonhoitotoimet ovat olleet heille hyvä asia: ei tarvitse ajaa konetta kosteikoihin ja kymppipykälän kohteet jätetään rauhaan. Mukava on myöhemmin metsästys- ja kalastusreissuilla seurata, miten ne jatkavat luontaista eloaan.

Yrittäjä kertoo, että työntekijöistä valtaosa onkin metsästäjiä ja loput kalastajia tai muuten vaan luontoihmisiä. Jo kotona on opittu, miten luonnon kanssa sekä eletään että saadaan siitä leipä. Viime aikoina on lisäksi pitänyt harjoitella metsäkeskustelua. Koneen eteen voi ilmestyä joku, joka alkaa kyseenalaistamaan metsäammattilaisen työtä, olipa se sitten metsän harvennusta tai päätehakkuuta.

Yrittäjän ohje työntekijöilleen on aina ollut: älkää provosoituko, keskustelkaa rauhallisesti. Viisas neuvo. Keskustelua me tarvitsemme, sillä jokaisella meistä on oma arvomaailmamme ja mielipiteemme myös metsäasioissa. Viisasta on myös kuunnella. Monella metsäammattilaisella on ylisukupolvista tietoa ja taitoja, kuinka metsää hoidetaan ja mikä siellä on tärkeää.

Se tärkeä asia voi olla kaunis maisema, jossa isoisä on kosinut nuorikkoaan tai taimikko, joka on istutettu yhdessä lasten kanssa. Oleellista on muistaa, että meillä jokaisella on omat tärkeät mielipiteemme ja paikkamme, joita arvostamme omista lähtökohdistamme käsin. Itsekin pyrin emännöimään lähinnä omaa pientä tonttiamme, mutta ymmärtämään ympäröivää kokonaisuutta.

Keskustelua metsistä kaivataan enemmän, mutta en halua viedä enempää yrittäjän aikaa. Kiitän mukavasta juttutuokiosta, toivotan hyvää työpäivää. Parin tunnin päästä saan nauttia Taalovaaraan avautuvasta maisemasta, jota en tiennyt olevankaan, ennen kuin harvesteri sen minulle tontiltamme aukaisi.

Seuraavalla viikolla saan ilokseni tulevalta mökkinaapurilta vielä viestin, että heillekin nousee massiivipuusta aito hirsitalo.

Hyvää kesää ja keskusteluja metsien Suomessa kaikille!