Metsä unohtuu usein kansainvälisissä maa- ja biotalouskokouksissa

Biotalouteen liittyviä maankäyttö- ja tuotantokysymyksiä käsitellään usein vain 3f-näkökulmasta, ruoan, polttoaineen ja kuidun kannalta. Neljäs f, metsä, laajentaisi mahdollisuuksia ratkaisevasti.

Maatalous osataan kyllä kytkeä energian tuotantoon. Ruoan tuotanto joutuu kuitenkin usein konfliktiin esimerkiksi energiantuotannon kanssa. Metsän tarjoamat mahdollisuudet sivuutetaan, vaikka ne voisivat tuoda ratkaisun moneenkin kapealla katseella syntyneeseen ongelmaan.

Metsät tuottavat bioenergiaa, joka ei kilpaile ruoantuotannon kanssa. Samoin metsässä tuotettu kuitu voisi olla parempi vaihtoehto peltokuiduille, kuten puuvillalle, jonka viljelyala taas voitaisiin käyttää ruoan tuotantoon.

Toisaalta metsäalan kansainväliset maisematason maankäyttöä kehittävät yksityisen sektorin yhteistyöhankkeet eivät ole sen kummemmin saaneet houkuteltua maatalouden suuria toimijoita pitkäjänteiseen yhteistyöhön.

Teollisuus poistaa metsäkatoa

Maatalouden teolliset suurtuottajat ovat pääosin yhtä mieltä siitä, että globaali ruokaturvallisuus on taattava. Työnjaossa ollaan enemmän eri linjoilla.

Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on myös havaittu, että ne eivät pysty tähän yksin. Siksi kehittyvien maiden on otettava asiassa vastuuta.

Toisaalta useat maailman suurimmat elintarvikkeiden ja muiden kulutushyödykkeiden tuottajat ovat sitoutuneet poistamaan metsäkatoa aiheuttavan toiminnan koko alkuperäketjuistaan. Tämän edistämiseksi on perustettu useita kilpailevia yhteistyöhankkeita.

Puun kestävä talouskäyttö on yksi ratkaisu maapallon suuriin ympäristökysymyksiin. Globaali metsäkato on keskeinen syy lajien sukupuuttoihin ja vaikuttaa merkittävästi ilmaston lämpenemiseen. Kestävä metsätalous lieventää oleellisesti kumpaakin näistä ongelmista.

Se, miten ruokaa, kuitua ja biopolttoaineita käytetään ja säännellään vaikuttaa maailman muidenkin luonnonvarojen käyttöön. On arvioitu, että vuonna 2050 vain yksi ihminen seitsemästä kuluttaa vähemmän kuin 2500 kaloria päivässä. Tämä tarkoittaa, että kehitysmaiden ruoantuotannon on kaksinkertaistuttava.

Geenimuuntelu on matkalla metsiin

Myös maankäyttö tehostuu. Vuonna 1950 maata oli tarjolla noin 5100 neliömetriä yhtä ihmistä kohti, mutta väestön kasvaessa määrä laskee 2000:een vuonna 2050. Jos mitään ei tehdä, maa ei riitä ruoantuotantoon. Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina elänevät veden puutteessa vuonna 2050.

Maatalous aiheuttaa jo nyt neljänneksen maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Toisaalta ilmastonmuutos voi laskea vehnän tuottavuutta 9‒19 ja riisin 7‒27 prosenttia.

Maataloussektorin mukaan ratkaisujen avain on tuotannon kestävä tehostaminen. Yksi keino on geenimuuntelu, minkä osalta Yhdysvaltojen asenneilmapiiri on suvaitsevampi kuin Euroopassa.

Samalla maatalouden ympäristövaikutuksia ja kasvihuonekaasupäästöjä on pystyttävä alentamaan. Luonnon tarjoamia ekosysteemipalveluita on kehitettävä.

Geenimuuntelua suunnittelee myös metsäala: eräät eteläisen pallonpuoliskon selluyritykset aloittanevat geenimuunnellun puun kasvattamisen lähikuukausien kuluessa.

Oslon pörssi vihertää jo

Kilpailu resursseista kiihtyy ja tarve uudenlaisiin keinoihin turvata ekosysteemipalvelut on entistäkin suurempi, myös Suomessa. Klassinen keino on määrittää niille rahalliset arvot ja markkinat.
Monille ekosysteemipalveluille on jo syntynyt tai syntymässä uusia markkinoita. Tällaisia ovat hiilipörssit, päästökauppa ja luonnonarvokauppa.

Viime kuussa Norjan pörssi esitteli sijoittajille uuden tavan edistää kestävyyden rahoittamista.
Uudella listallaan pörssin arvioi vihreitä obligaatioita, joilla yritykset voivat kerätä pääomaa ympäristöystävälliseen tuotantoon. Pörssi vaatii, että tuotannon ympäristövaikutuksista julkistetaan riippumattomia arvioita.

Järjestelmä on ensimmäinen laatuaan, mutta osa laajempaa trendiä. Jo muutaman vuoden ajan on kaavailtu, että pörssinoteerattujen yritysten tulee mitata toimintansa vaikutuksia luonnonvarojen käytön kestävyyteen.

Metsäsertifiointi saa seuraajia

Luonnonarvopankkien sovelluksia on jo useissa maissa. Euroopassa pullovesiyhtiöt, kuten Evian ja Vittel, ostavat vesistön suojelupalveluita maanomistajilta turvatakseen veden hyvän laadun. Tunnettu esimerkki on metsäsertifiointi, jonka puitteissa metsänomistajat myyvät kestävästi tuotettua puuta teollisuudelle.

Ekosysteemipalveluiden potentiaali on tunnistettu myös Suomen tuoreessa biotalousstrategiassa. Luonto ja luonnon kokemus ovat tärkeä hyvinvoinnin lähde ja luonnonarvoihin perustuvat sekä terveyttä edistävät hyvinvointipalvelut ovat kasvava toimiala.

Tulevaisuuden haaste on, millä tavalla tuoda omilla tahoillaan toimivat mutta samoja luonnonvaroja käyttävät toimialat yhteen kaikkia hyödyttävällä tavalla.