EU haluaa ennallistaa 15 prosenttia heikentyneistä ekosysteemeistä

Se, mitä heikentynyt tai ennallistaminen tarkoittaa, on vielä arvoitus. Ekosysteemeillä tarkoitetaan niin metsiä, peltoja kuin rakennettuakin ympäristöä.

Nagoyassa Japanissa vuonna 2010 pidetyssä maailmanlaajuisessa luonnon monimuotoisuuden tilaa käsitelleessä kokouksessa hyväksyttiin biodiversiteettisuunnitelma. Se sisältää 20 tavoitetta, joista yksi on, että vähintään 15 prosenttia heikentyneistä ekosysteemeistä pitää ennallistaa.

Euroopan unionin päätöksenteossa Nagoyan sopimuksen tavoitteet on sisällytetty biodiversiteettistrategiaan. Strategia sisältää yleisen tavoitteen, jonka mukaan 15 prosenttia heikentyneistä ekosysteemeistä pitää ennallistaa vuoteen 2020 mennessä.

Lähtövuosi on 2010, joten mitään sitä ennen tehtyä ennallistamista ei lasketa hyödyksi. Unionin tavoite ei sido jäsenmaita oikeudellisesti, mutta Suomen hallitus on sitoutunut globaaliin tavoitteeseen ennallistaa ekosysteemejä.

Unionin alueella ekosysteemien heikentyminen johtuu pitkälti maa-alojen pirstoutumisesta. Maa-alasta liki 30 prosenttia on jotenkin pirstoutunut.

Yhteinen EU-tavoite, vai kaikille oma?

Nyt unionissa on käynnissä jäsenmaiden ennallistamistavoitteita tukeva hanke, jossa yritetään saada aikaan yhteinen näkemys siitä, mitä kukin jäsenmaa tekee ennallistamistavoitteen saavuttamiseksi. Yksi määriteltävä asia on se, miten tavoite ymmärretään.

Asetetaanko 15 prosentin ennallistamistavoite koko unionin alueelle yhteisesti, vai jokaiselle jäsenmaalle, vai jokaiselle ekosysteemityypille? Maa- ja metsätalousministeriön kanta on, että erittelemätön tavoite jäsenmaille olisi paras, koska ekosysteemien tila vaihtelee niin paljon jäsenmaiden kesken.

Ympäristöneuvos Kristiina Niikkonen ympäristöministeriöstä sanoo, että koska ennallistamistavoite pitää saavuttaa vuoteen 2020, on tärkeää alkaa selvittää, mikä on jäsenmaiden todellinen ennallistamistarve ja priorisoida ennallistamistoimet.

MTK:n metsäasiantuntija Lea Jylhän mukaan Nagoyassa tehdyn sopimuksen alkuperäinen tarkoitus ei ollut jalkauttaa prosenttitavoitetta erikseen jokaisen valtion tavoitteeksi. ”Monimuotoisuuden turvaamisen kannalta siinä ei ole mitään järkeä, ekosysteemit eivät ole heikentyneet yhtä paljon eri maissa”, Jylhä sanoo.

Ekosysteemit jaetaan laatuluokkiin

Entä mitä tarkoitetaan ennallistamisella? Yleensä se tarkoittaa luonnontilaan palauttamista, mutta tässä tapauksessa se ymmärretään eri lailla.

Komission palkkaama konsultti on kehittänyt neliportaisen mallin, jossa pinta-ala luokitellaan eri tasoille sen mukaan, miten luonnontilainen se on. Mallissa ennallistaminen tarkoittaa, että ennallistettava alue saadaan nostettua luokituksessa paremmalle tasolle.

Luokittelussa parhaalle tasolle pääsevät erämaat. Huonoimmalle tasolle luokitellaan muun muassa rakennettu kaupunkiympäristö.

Ekosysteemityyppejä yllä mainitussa luokittelussa on viisi: metsät, maatalousalueet, ruohomaat, kosteikot ja kaupunkiympäristöt. Myös vesialueet ovat mukana.

Jäsenmaiden tehtävä on luokitella ekosysteeminsä neliportaisen mallin eri tasoille, laatia ennallistamissuunnitelma ja raportoida suunnitelmansa unionin komissiolle vuoden 2014 aikana.

Uusi työryhmä ratkaisee Suomen toimet

Myös passiivinen ennallistaminen eli se, että ei tehdä mitään vaan annettaan ajan ja luonnon hoitaa asia, lasketaan mukaan.

Ennallistetaanko pelto muuttamalla se takaisin metsäksi? Miten ennallistamistavoite ylipäätään sopii yhteen monimutkaisen maatalouden ympäristötukijärjestelmän kanssa?

Entä miten parannetaan esimerkiksi Helsingin luonnontilaisuutta? Jokainen uusi rakennus ja tie vähentävät sitä pinta-alaa, jolla kaupunkiympäristöä voi ennallistaa.

Niikkosen mukaan tämä kaikki on Suomen osalta auki. Tarkoitus on perustaa työryhmä pohtimaan Suomessa toteutettavia toimia. Työryhmän tehtäväksi jää miettiä esimerkiksi se, mitä toimia ennallistamistavoitteeseen voidaan laskea mukaan.

Niikkonen sanoo, että komissio julkaisee käytettävissä olevat tekniset työkalut vielä tämän vuoden aikana. Hänen mielestään unionin jäsenmailla on hyvin paljon liikkumavaraa ennallistamistavoitteeseen pääsemiseksi.

”Mielenkiintoinen kysymys on, miten voimme parantaa luonnon monimuotoisuutta ja laatua alueiden kytkeytyvyyden ja esimerkiksi kaavoituksen avulla”, Niikkonen jatkaa.

Pinta-alat ja kustannukset ovat auki

Mitä ennallistaminen tarkoittaa ja millä pinta-alalla sitä tehdään, määrää suoraan sen, mitä se maksaa. Kaupunkiympäristön ennallistaminen voi tarkoittaa esimerkiksi viherrakentamista.

Suomessa on ekosysteemityypeistä eniten metsää. Esimerkiksi kangasmetsiä on 17 miljoonaa hehtaaria, joista noin yksi miljoona on suojeltu.

Jos vain suojellut metsät luokiteltaisiin parhaalle tasolle ja kaikki muut metsät heikentyneiksi, ennallistettavaa kertyisi 2,4 miljoonaa hehtaaria. Metsähallitus on viimeisen viiden vuoden aikana ennallistanut metsiä ja soita on yhteensä noin 13 500 hehtaaria. Se on noin puoli prosenttia yllä kuvatun kaltaisesta tavoitteesta.

Koko unionin alueella ennallistettavat pinta-alat voivat nousta hyvin suuriksi. Siksi on oleellista, mitä toimenpiteitä ennallistamiseen lasketaan mukaan ja mille tasolle neliportaisessa mallissa ekosysteemit luokitellaan.

Jylhän mielestä Suomen olisi järkevintä määrittää tärkeimmät ennallistettavat kohteet. Prosentiksi tulisi se, mitä näistä kertyisi, oli se sitten 15 tai jotain muuta.

”Monimuotoisuuden suojelunkin pitää olla kustannustehokasta”, Jylhä muistuttaa.

On tietysti moraalisesti oikein siivota kotipesä ennen kuin alkaa esittää vaatimuksia muille, mutta väistämättä tulee mieleen, olisiko kustannustehokkaampaa käyttää ennallistamiseen tarvittava raha jossain muualla.

Millaisia ympäristötuhoja esimerkiksi kaivostoiminta aiheuttaa Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa? Mitä maksaisi uusin tablettimalli, jos vaikkapa näiden maiden vesiensuojelu olisi samalla tasolla kuin Suomessa? Työehdoista ja -turvallisuudesta nyt puhumattakaan.

Artikkelia on korjattu 5.12.2013. Metsähallitus on ennallistanut soita ja metsiä noin 13 500 hehtaaria viime viiden vuoden aikana, eikä 10 000, kuten alkuperäisessä tekstissä todettiin.

Nagoyassa sovittu biodiversiteettisuunnitelma (englanniksi)
Biodiversiteettisuunnitelman ennallistamistavoite perusteluineen (englanniksi)
EU:n biodiversiteettistartegia (englanniksi)
Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelma vuosille 2013–2020