Äänekoski käyttää viiden päivän puuntuotannon vuodessa

Alkuvaiheessa Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan liikevaihdosta viidennes tulee muusta kuin sellusta. Sen lisäksi tehdaspaikalla on jo nyt lukuisia muita puuta jalostavia yrityksiä ja lisää tulee.

Jo nykyinen Metsä Fibren sellutehdas Äänekoskella on kytkeytynyt ainakin viiteen muuhun yhtiöön: kartonkia tuottavaan Metsä Boardin tehtaaseen, CMC-selluloosaa tuottavaan CP Kelcoon, mineraaliyhtiö Speciality Mineralsiin, energiayhtiö Äänevoimaan ja Valioon, jonka käyttämällä lämmöllä tehdään muun muassa Aura-sinihomejuustoa.

Kehitysvaiheessa on rikkihapon tuottaminen tehtaan hajukaasuista ja ligniinin jalostus liimoiksi ja komposiiteiksi. Metsä Fibre itse alkaa tuottaa puunkuoresta polttoainekaasua biotuotetehtaan käyttöön.

Seurauksena tehdas ei tarvitse lainkaan fossiilista energiaa. Kaasutuslaitos korvaa 45 000 kuutiometriä raskasta polttoöljyä vuodessa.

Biokaasua koko Keski-Suomesta

EcoEnergy SF -yhtiö alkaa tuottaa tehtaan jätevedenpuhdistamon yhteydessä biokaasua. Raaka-aineena on jätevedenpuhdistamon liete, mutta jatkossa yhtiö alkaa käyttää kaikenlaisia maakunnasta saatavia biopohjaisia massoja.

Tehdas on sellutehtaan yhteydessä ensimmäinen lajissaan koko maailmassa. Tuotanto on tarkoitettu liikennekäyttöön ja se viedään jakeluun muun muassa nelostien varteen rakennettavalle biokaasun tankkausasemalle.

Tarkoitus on käyttää kaasua myös teollisuuden kuljetuksissa, kun ensimmäiset kaasua käyttävät kuorma-autot tulevat käyttöön vuonna 2017. Näin fossiilisten polttoaineiden käyttö voidaan minimoida myös metsäteollisuuden kuljetuksissa.

Käyttöönoton jälkeen vuonna 2017 tehdas tulee työllistämään suoraan 12–16 henkeä. Tuotanto olisi noin 20 gigawattituntia vuodessa, mikä vastaa noin 1800 henkilöaution vuosikulutusta.

Jatkossa suunnitteilla on synteettisen kaasun valmistaminen energiapuusta. Tuolloin tuotanto voisi olla 100–600 gigawattituntia vuodessa, mikä vastaa 10–60 miljoonan diesellitran energiasisältöä.

Koska biokaasun valmistusprosessi ei hajota lietteen sisältämää ligniiniä kokonaan, syntyvä mädätejäännös voidaan polttaa energiaksi, mutta myös käyttää lannoitteena ja maanparannuksessa.

Tekes on ollut tehtaan suunnittelussa mukana ja tehdas on yksi hallituksen kärkihankkeita.

Komposiittia sellusta ja muovista

Aqvacomp-yhtiön suunnitelmissa oli aloittaa komposiittien tuotanto Äänekosken biotuotetehtaan yhteydessä. Markkinoilta tulevan kysynnän vuoksi tuli kuitenkin tarve aikaistaa aloitusta.

Niinpä tuotanto aloitetaan Metsä Fibren Rauman-sellutehtaalla jo ensi vuoden alussa. Äänekoskella tutkitaan edelleen mahdollisuutta jopa Raumaa suurempaan laitokseen.

Tehtaan tuottamaa rakeistettua muovin ja sellun komposiittia käytetään muun muassa soittimissa. Useat referenssit osoittavat, että se saadaan ominaisuuksiltaan jopa paremmaksi kuin monilla, harvinaisilla ja uhanalaisilla puulajeilla, kuten eebenpuu. Valmistus on nopeaa: kitaran otelauta valmistuu ruiskuvalulla minuutissa.

Kehitystyössä ratkaisevaa oli muovin yhdistäminen kuivaamattomaan sellumassaan, minkä seurauksena vältytään paljon energiaa kuluttavalta kuivaukselta. Tuloksena on täsmälleen halutun kaltainen tuote, jossa muovin ja sellun osuutta ja laatua voidaan säätää lopputuotteen mukaan. Tyypillisesti sellun osuus tuotteessa on 20–40 prosenttia.

Sellu korvaa muoveissa käytettyjä lujitteita, kuten mineraaleja ja lasia. Sellu on niitä parempaa, mutta myös uusiutuvaa ja kevyempää, mikä vähentää kuljetuskustannuksia.

Käyttökohteita ovat esimerkiksi auto- ja kodinelektroniikkateollisuus. Tavoitteena on nimenomaan korkean lisäarvon tuotanto. Työllisyysvaikutus tehtaalla on noin viisi henkeä työvuoroa kohti. Tuotteen markkinat kehittyvät nopeasti erityisesti Aasiassa.

Tekstiiliä sellusta

Ehkä kauimpana tuotannosta on vielä hanke tehdä sellusta tekstiiliä. Siihen on kuitenkin panostettu paljon yhdessä 24,9 prosenttia Metsä Fibrestä omistavan japanilaisen Itochu Corporation -yhtiön kanssa.

Puusta tehdään jo tekstiilejä valmistamalla ensin liukosellua ja siitä viskoosia. Uudella tekniikalla pyritään kuitenkin ohittamaan viskoosin valmistusvaihe, koska se on ympäristön kannalta erittäin raskas prosessi.

Uusi tekniikka on kehitetty Helsingin yliopiston, VTT:n ja Aalto-yliopiston yhteistyönä. Metsä Fibre ja Itochu ovat käynnistäneet kaupallistamiseen pyrkivän kehityshankkeen, jossa seuraavaksi harkitaan laboratoriossa toimivan valmistusmenetelmän siirtämistä koetehtaaseen.

Koetehtaan paikka on auki. Kyse on lähinnä siitä, kannattaako rakentaa kokonaan uusi tehdas vai saadaanko se aikaan modifioimalla jotakin olemassa olevaa koetehdasta.

Tuotteen hintaa ei vielä tiedetä, mutta jotta se menestyisi, sen pitää olla kilpailukykyinen vastaavien tuotteiden kanssa. Esimerkiksi viskoosin hinta liikkuu tuhannen euron molemmin puolin tonnia kohti.

Puukuidut eivät ole vieraita 150 vuotta tekstiilialalla toimineelle Itochulle. Metsä Fibren kumppanina se tarjoaa ennen kaikkea tekstiilimarkkinoiden tuntemusta metsäyhtiölle oudoilla markkinoilla.

Puukuitujen riittävyyttä tekstiilimarkkinoilla voisi kuvata sillä, että kymmenestä miljoonasta kuutiometristä puuta saa vajaa kaksi miljoonaa tonnia tekstiilikuitua. Maailman vuotuiset tekstiilimarkkinat ovat 70 miljoonan tonnin suuruiset.

Katso video biotuotetehtaan työmaalta.

Äänekosken biotuotetehtaan sijainti

Seuraa suoraa lähetystä biotuotetehtaan rakennustyömaalta