Avohakkuualat ovat kasvaneet hieman – lumituhot lisäsivät jatkuvan kasvatuksen hakkuita Itä-Suomessa

Pienaukkohakkuu Padasjoen Vesijaolla. Kuva: Krista Kimmo

Keskimääräinen päätehakkuuala eteläsuomalaisessa yksityismetsässä on vain 1,3 hehtaaria. Luku on kasvanut viidessä vuodessa vähän: vuonna 2014 ala oli 1,2 hehtaaria.

Päätehakkuualat ovat perinteisesti olleet yksityismetsissä pienempiä kuin muissa metsissä. Pohjois-Suomessa ne ovat yleensä suuremmat kuin Etelä-Suomessa. Niin myös viime vuonna.

Päätehakkuualat ovat suurentuneet jonkin verran viiden vuoden takaisesta. Esimerkiksi eteläsuomalaisilla yksityismailla keskimääräinen päätehakkuuala oli 1,2 hehtaaria vuonna 2014 ja pohjoissuomalaisilla 1,8 hehtaaria.

Tulokset on saatu metsänkäyttöilmoituksista, joita tilastoi Suomen metsäkeskus. Metsänomistajan on tehtävä Metsäkeskukselle metsänkäyttöilmoitus vähintään kymmenen päivää ennen hakkuun aloittamista.

Suomessa teollisuuden käyttöön tulevasta kotimaisesta puusta noin 80 prosenttia on hakattu yksityismetsistä. Kaikkiaan Suomen talousmetsien pinta-alasta hakataan vuosittain noin 1,5 prosenttia, mistä kolmasosa on päätehakkuuta ja loput harvennushakkuuta.

Avohakkuualojen keskimääräinen koko vuonna 2018.
Avohakkuualojen keskimääräinen koko vuonna 2018.

Uusi laki sallii kuvioiden yhdistämisen

Hakkuualueen rajat määrää Suomessa pitkälti luonto. Metsiä hoidetaan metsikkökuvioittain. Kuvio on kasvustoltaan, pienilmastoltaan ja maaperän ominaisuuksiltaan yhtenäinen metsäalue.

Pieniä hakkuualoja on pidetty ongelmana, koska ne tekevät puunkorjuusta kalliimpaa. Mitä pienempiä hakkuualueet ovat, sitä enemmän kalliita metsäkoneita joudutaan kuljettelemaan hakkuualalta toiselle, eivätkä koneet tietenkään tuota kuljetuksen aikana mitään, päinvastoin.

Vuoteen 2014 asti voimassa ollut metsälaki kielsi päätehakkuun ennen kuin kuvion puut olivat riittävän suuria. Uusi metsälaki sallii kuitenkin päätehakkuun minkä hyvänsä ikäisessä metsässä, mikä periaatteessa avaa tien hakkuualojen kasvattamiselle.

Nyt vierekkäisillä, olosuhteiltaan samanlaisilla kuvioilla voi tehdä päätehakkuun yhtaikaa, vaikka kuvioiden puut eivät olisikaan hakkuukypsässä koossa, mitä ne yleensä eivät ainakaan molemmilla kuvioilla olekaan.

Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:sta ei ole havainnut, että laki olisi suuremmassa määrin saanut metsänomistajia yhdistelemään kuvioita. ”Tietysti se olisi toivottavaa. Metsätalouden kannattavuuden kannalta kuviokoon pienuus on ongelma”, sanoo Järvinen.

Järvisen mukaan metsänomistajat eivät ehkä ole tiedostaneet uuden lain tuomaa mahdollisuutta. ”Tämä on tietysti asia, joka tulisi muistaa myös metsäneuvonnassa”, sanoo Järvinen.

Erno Järvinen. Kuva: Erkki Oksanen
MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvisen mukaan keskimääräisten päätehakkuualojen nousu on niin pientä, että sillä tuskin on merkitystä. Kuva: Erkki Oksanen

Lumi teki piikin jatkuvaan kasvatukseen

Metsänkäyttöilmoituksissa kerrotaan myös se, aikooko metsänomistaja tehdä jatkuvan kasvatuksen hakkuun. Vuodesta 2017 niiden yhteenlaskettu pinta-alaosuus kaikista hakkuista kaksinkertaisui 3,4 prosenttiin vuonna 2018. Jatkuvan kasvatuksen hakkuista vajaa kolmannes oli pienaukkohakkuita, loput poimintahakkuita.

Nousu selittyy pelkästään jatkuvan kasvatuksen hakkuiden lisääntymisellä Itä-Suomessa. Esimerkiksi Kainuussa niiden osuus oli kuusi, Pohjois-Karjalassa 12 ja Pohjois-Savossakin 4,4 prosenttia. Pohjois-Karjalassa osuus peräti 20-kertaistui edellisvuodesta.

Metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Metsäkeskuksesta arvelee tämän johtuvan alueen suurista lumituhoista. ”Suuret jatkuvan kasvatuksen hakkuiden määrät vastaavat varsin hyvin viime vuoden lumituhoalueita”, sanoo Remes.

Remeksen mukaan lumi vaurioitti erityisesti kasvuiässä olevia metsiä. ”Jatkuvan kasvatuksen hakkuilla voitiin korkeilla alueilla välttää päätehakkuun seurauksena syntyvä velvoite uuden metsän perustamisesta. Korkeilla alueilla puun istutukseen tai kylvöön ei kannata investoida yhtä paljon kuin Etelä-Suomen viljavammilla mailla”, Remes sanoo.

Remes veikkaa, että jatkuvan kasvatuksen hakkuiden osuus tulee tänä vuonna laskemaan viime vuodesta ja jää 2–3 prosenttiin kaikista hakkuista. ”Itse asiassa pudotus alkoi jo viime vuoden loppupuolella”, sanoo Remes.

Pitkällä aikavälillä jatkuvan kasvatuksen osuus kuitenkin on nousussa.

Luonnonsuojelujärjestöt ovat arvostelleet Metsäkeskusta siitä, että se ei luokittele suurimpien puiden poistamista eli yläharvennusta jatkuvan kasvatuksen hakkuuksi. ”Tässä kuitenkin ajatellaan, että vain metsänhoitosuosituksia voimakkaammat yläharvennukset katsotaan poimintahakkuiksi”, sanoo Remes.

Korjaus, 29.4.2019: Virke ”kaikkiaan Suomen talousmetsien pinta-alasta hakataan vuosittain noin 1,5 prosenttia, mistä puolet on päätehakkuuta ja loput harvennushakkuuta” on korjattu muotoon ”kaikkiaan Suomen talousmetsien pinta-alasta hakataan vuosittain noin 1,5 prosenttia, mistä kolmasosa on päätehakkuuta ja loput harvennushakkuuta”.

Kirjoittaja

Hannes Mäntyranta

Liitetyt tiedostot

  • ff_graafi_2017_26_Hakkuutavat_ja_uudistaminen

    Eri hakkuutapojen osuus ja uuden metsän perustamismenetelmät talousmetsissä

2 kommenttia “Avohakkuualat ovat kasvaneet hieman – lumituhot lisäsivät jatkuvan kasvatuksen hakkuita Itä-Suomessa” artikkeliin

Anneli Jalkanen sanoo:

Artikkelissa kirjoitetaan, että ”kaikkiaan Suomen talousmetsien pinta-alasta hakataan vuosittain noin 1,5 prosenttia, mistä puolet on päätehakkuuta ja loput harvennushakkuuta”. Kuvasta voisi kuitenkin päätellä, että oikeampi olisi sanoa: ”Päätehakkuiden osuus (avohakkuu 20 prosenttia, luontainen uudistaminen 10 prosenttia) kaikista hakkuista on suuruusluokaltaan 30 prosenttia.”

Hannes Mäntyranta sanoo:

Kiitos kommentista, joka osuu oikeaan. Teimme asianmukaisen korjauksen.

Kirjoita kommentti