Metsäakateemikon blogi: Metsän molekyylit ja systeemiäly luotsaavat kohti kestävää tulevaisuutta

Uusiutuvaa hiiltä

Materiaalien ja kemikaalien valmistusta ei voida kytkeä irti hiilen käytöstä, koska koko elollisen luonnon kemia ja synteettinen orgaaninen kemia perustuvat erilaisiin hiilen yhdisteisiin. Lukuisat hyödykkeet, pesuaineista lääkeaineisiin ja paperista muoveihin sisältävät hiiliatomeja. Sen sijaan on mahdollista vähentää neitseellisten fossiilisten raaka-aineiden käyttöä ja siirtyä kestävämpiin hiilen lähteisiin. Metsien molekyylit sisältävät uusiutuvaa hiiltä ja ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen taklaamisessa. Suomi tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä, ennen Eurooppaa ja Kiinaa, joiden aikatavoitteet ulottuvat vuosiin 2050 ja 2060.

Teknologiakehityksen myötä metsien molekyylien käyttö monipuolistuu jatkuvasti. Esimerkiksi UPM on tuonut markkinoille nanoselluloosasta valmistetun FibDex haavasidoksen. Tampereen yliopisto, Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto kehittävät nanoselluloosasta kasvualustaa kantasoluille. Ligniinistä valmistetulla hiilimateriaalilla puolestaan voidaan lähitulevaisuudessa korvata fossiilista grafiittia litiumioniakkujen elektrodimateriaalina. Stora Ensolla on käynnistymässä ligniiniä akkukäyttöön jalostava koelaitos Kotkassa. Metsä Spring teki vastikään pääomasijoituksen Montinutraan, startup-yhtiöön, joka valmistaa metsäteollisuuden sivuvirroista arvokkaita ainesosia kosmetiikka-, elintarvike- ja lääketeollisuudelle.

Montinutran lisäksi Suomeen on syntynyt useita muitakin startup-yrityksiä, joiden innovaatiot ponnistavat metsästä. Spinnova on kehittänyt uuden tavan jalostaa sellua tekstiiliteollisuuden kuiduksi ja Woodly muovin, jonka pääraaka-aine on puuselluloosa. Papticin joustava sellukuitumateriaali tuo yhteen paperin, muovin ja kankaan ominaisuuksia ja Sulapacin puuhaketta sisältävät komposiittimateriaalit korvaavat fossiilista muovia muun muassa pakkauksissa ja pilleissä.

Metsän molekyylit on luotu kiertoon

Kiertotalouteen panostaminen on valittu sekä Suomessa että EU:ssa poliittiseksi painopisteeksi. Monet kunnat ja yritykset ovat jo nostaneet kiertotalouden strategiansa ytimeen. Luonnossa ei muodostu jätettä toisin sanoen metsän molekyylit on luotu kiertoon. Nykyisen paperi- ja kartonkikierrätyksen ydin on pulpperointi, jossa sellukuidut erotetaan vesiliuoksessa. Pulpperoinnin rinnalle kehittyy uusia teknologioita toteuttaa kiertoja rakennetussa ympäristössä. Esimerkiksi Infinited Fiber Company on kehittänyt karbamaattiteknologian, jonka avulla pystytään käsittelemään selluloosapitoisia jätevirtoja, esimerkiksi tekstiilejä, pahvia ja paperia. Muodostuvasta selluloosaliuoksesta voidaan saostaa uudenveroista selluloosakuitua, josta voidaan valmistaa kangasta.

Metsäakatemia luo dialogia eri alojen toimijoiden kesken ja tuo yhteen erilaisia näkökulmia. Yhteistyön rakentaminen on nyt ja tulevina vuosina tärkeämpään kuin koskaan, sillä ilman sitä ilmastoon, muoviin ja luontokatoon liittyvät haasteet jäävät vaille käänteentekeviä ratkaisuja eikä kiertotalous etene.

Ihanteellisessa kiertotaloudessa ihmisen luoma rakennettu ympäristö matkii luonnon järjestelmiä ja on sopusoinnussa niiden kanssa. Kuten luonnolla tällaisella järjestelmällä on myös kykyä palautua ja uudistua. Luonto ja metsä ovat täynnä systeemiälyä*, josta ihminen voi ottaa oppia kiertotaloutta rakentaessaan. Metsän molekyylit ja systeemiäly ovat kestävän tulevaisuuden avaintekijöitä.

*) Aalto-yliopiston Esa Saarinen ja Raimo Hämäläinen ovat kehittäneet systeemiälyn käsitettä tarkastellessaan, kuinka ihminen hahmottaa vastavuoroisen vaikutuksen sen systeemin kanssa, jonka osana on. Luontoon systeemiäly on ikään kuin sisäänrakennettu, sillä sen osien toiminta on optimoitu kokonaisuuden hyvinvoinnin näkökulmasta.

Metsäakateemikon blogi kokoaa Päättäjien Metsäakatemia -kurssin käyneiden ”metsäakateemikkojen” metsäasioihin liittyviä näkökulmia. Metsäakatemian 25-vuotisen taipaleen kunniaksi, tämän vuoden kirjoituksissa visioidaan tulevaisuutta.

Tutustu muihin kirjoituksiin Metsäakateemikon blogissa täällä.

Siirry Päättäjien Metsäakatemian etusivulle.