Tiedote

Metsäpäivät nosti esiin uusia näkökulmia monimuotoisuuteen – verkkotapahtumaa seurasi ennätysyleisö

Metsäpäivien verkkotapahtuman paneelikeskustelu lähetettiin suorana studiolta. Kuva: Kaarina Aro

Metsäpäivien verkkotapahtumassa helmikuussa 2021 monimuotoisuutta käsiteltiin neljällä eri teemalavalla, joita isännöi laaja joukko Suomen Metsäyhdistyksen yhteistyökumppaneita. Ohjelmassa korostui myös viestinnän ja tutkimuksen merkitys metsäalalle. Oman mausteensa keskusteluun toivat pääpuhujat, europarlamentaarikko Petri Sarvamaa ja historioitsija Teemu Keskisarja.

TILAA METSÄPÄIVÄT-UUTISKIRJE

”Koska Suomen Metsäyhdistyksen toiminnan perustana on moniarvoisuus, katsomme monimuotoisuuttakin monesta näkökulmasta”, Suomen Metsäyhdistyksen puheenjohtaja Eeva Hellström totesi Metsäpäivien avajaispuheessaan 4. helmikuuta.

Luonnon monimuotoisuuden merkitystä ei voi Hellströmin mukaan ylikorostaa. Esimerkiksi metsätalous ei voi olla ilmastokestävää, ellei se samalla huolehdi luonnon monimuotoisuudesta. Mutta lisäksi metsiin liittyy esimerkiksi monipuolisten käyttötapojen mahdollistaminen, mikä edellyttää myös moniulotteista osaamista.

Monet näkökulmat ja kokonaisnäkemyksen merkitys metsätaloudelle toistuivat myös muissa verkkotapahtuman puheenvuoroissa. Yhteensä Metsäpäivillä kuultiin yli 40 asiantuntijaa yli 30 esityksessä. Tapahtumaa seurasi päivän aikana yli 1700 katsojaa.

Suomen Metsäyhdistyksen puheenjohtaja Eeva Hellström. Kuva: Anna Kauppi
”Metsätalouden hakiessa tulevaisuuden suuntaansa on tärkeä kuvitella vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia mahdollisimman laajasti”, Suomen Metsäyhdistyksen puheenjohtaja Eeva Hellström totesi Metsäpäivien verkkotapahtuman avajaispuheessaan. Kuva: Anna Kauppi

Sarvamaa muistutti EU:n tarvitsevan tietoa ja vaikuttamista

Euroopan parlamentin jäsen ja EU:n metsästrategian pääneuvottelija Petri Sarvamaa nosti Metsäpäivillä esiin Euroopan unionin luomat uhkat Suomen metsätaloudelle.

Suuri kiistakapula koskee Sarvamaan mukaan metsien hiilinieluja.

”Keskusteluissa EU-tasolla unohdetaan, ettei EU:n metsämaiden hiilinieluja voida pistää kompensoimaan muiden sektoreiden fossiilisia päästöjä. Fokuksesta unohdetaan lähes täysin esimerkiksi puupohjaisten tuotteiden substituutiovaikutus fossiilisten raaka-aineiden korvaajina”, Sarvamaa totesi.

”Toisaalta EU-tason keskustelua hallitsee usein myös vastakkainasettelu, jossa luonnon monimuotoisuuden edistäminen ja metsien tuottavuus asetetaan vastakkain. Tässä näkemyksessä unohdetaan tasapaino, missä metsien ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon ja keskitytään ainoastaan metsien suojelun näkökulmaan.”

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa. Kuva: Anna Kauppi
Euroopan parlamentin jäsen Petri Sarvamaa muistutti, että päätöksenteon tueksi tarvitaan tietoa ja vaikuttamista. Kuva: Anna Kauppi

Kun Sarvamaa kysyi Metsäpäivien yleisöltä, pitäisikö EU:n toimivaltaa metsäasioissa lisätä, 80 prosenttia yli 600 vastaajasta vastasi ei. Unionin uusi metsästrategia jakoi enemmän yleisön mielipiteitä: 38 prosenttia vastaajista piti strategiaa uhkana ja 37 prosenttia mahdollisuutena, kun neljännes vastaajista ei osannut ottaa asiaan kantaa.

Sarvamaa muistutti, että päätöksenteon tueksi tarvitaan tietoa ja vaikuttamista.

”EU-politiikkojen toimeenpano tulee nostamaan esiin yhä enemmän ja enemmän metsiin kohdistuvia tietotarpeita. Seuraavien 5-20 vuoden aikana tarvitsemme vielä enemmän metsiin kohdistuvia uusia innovaatioita sekä tieteeseen perustuvaa tutkimustietoa poliittisen päätöksenteon tueksi.”

Keskisarjan mukaan metsätieto on kadoksissa myös suomalaisilta

Tiedon tarpeen nosti Metsäpäivillä esiin myös historioitsija Teemu Keskisarja. Suomi on hänen mukaansa pudonnut vauhdilla puusta, eikä nykykaupunkilainen edes tiedä, että hakkuuaukoille istutetaan taimet.

”Suomalaisessa sielunmaisemassa humisee ylimuistoinen metsän taju ja vastatuulena nykyajan tietämättömyys”, Keskisarja pauhasi puheensa aluksi.

Räväkkä puhuja epäili, ettei metsään kannata enää huutaa, kun ääni kuitenkin kaikuu takaisin betoniseinästä. Mediasta puuttuu otsikot puuinnovaatioista, mutta kirjastoissa olisi Keskisarjan mukaan monta kilometriä hyvää metsäkirjallisuutta, jos sitä joku vain lukisi.

Historioitsija Teemu Keskisarja. Kuva: Anna Kauppi
Historioitsija Teemu Keskisarjan mukaan historia opettaa: ”Suomalaiset ovat metsäasioissa ihmeen viisaita ja kekseliäitä, kunhan saavat vapauden koettaa kaikkensa”. Kuva: Anna Kauppi

”Metsätyhmistykseen” historioitsija ehdottaa ”typeriä työkaluja”.

”Olen jo aiemmin ehdotellut ja vaatinutkin metsähistoria-aiheisia tosi-teeveitä. Vitsinä taisi vilahtaa someen, mutta mikä ettei? Halpoja ilmastoystävällisiä proggiksia – kuvauspaikat, kulisissit ja lavasteet ovat valmiina tuolla ulkona, luonnollisessa kuosissaan.”

Metsäyhdistyksen ansioplaketti tiedon tuottamiselle

Valtakunnan metsien inventointi on jo sadan vuoden ajan tuottanut tietoa Suomen metsistä ja metsävaroista. Maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen ja mittava VMI-työ sai Metsäpäivillä Suomen Metsäyhdistyksen ansioplaketin.

”Valtakunnan metsien inventointi on kehittynyt ajan myötä. Nykyään se tuottaa laajalti avointa tietoa Suomen metsistä ja metsävaroista niin poliittista päätöksentekoa kuin käytännön toimijoita varten”, Suomen Metsäyhdistyksen toiminnanjohtaja Kirsi Joensuu kertoi huomionosoituksen myöntöperusteista.

Kari T Korhonen ja Kirsi Joensuu. Kuva: Anna Kauppi
Suomen Metsäyhdistyksen ansioplaketin vastaanotti valtakunnallisten Metsäpäivien verkkotapahtumassa Luken johtava tutkija Kari T Korhonen, ja sen ojensi toiminnanjohtaja Kirsi Joensuu. Kuva: Anna Kauppi

Metsäpäivillä julkistettiin myös Uusi puu -kilpailun finalistit. Kilpailu haastoi yritykset ratkaisemaan globaalien megatrendien tuomia ongelmia. Tavoitteena on nostaa esiin kaupallisesti toteutettavissa olevia, mutta ei välttämättä vielä markkinoilla olevia puupohjaisia ratkaisuja.

Metsämiesten Säätiö palkitsi Metsäpäivien yhteydessä neljä metsäalan osaajaa Työyhteisön hyvä tyyppi -stipendillä. Hyvät tyypit osaavat johtaa itseään, ottaa vastuuta, oppia ja opastaa sekä ylläpitää rehtiä ja luotettavaa metsämieshenkeä.

Seuraavan kerran lokakuussa 2021 Helsingissä

Metsäpäivät järjestettiin 4. helmikuuta ensimmäistä kertaa yli satavuotisessa historiassaan verkossa. Tapahtuman koordinaattorin Kaarinan Aron mukaan konseptin siirtäminen virtuaaliseksi sujui hyvin. Myös verkossa oli mahdollista järjestää ohjelmaa eri lavoilla, joiden teemat olivat tutkimus, talous, tekniikka ja ihminen.

”Verkkotapahtuma tarjosi myös mahdollisuuden tutustua tähän metsäalan tärkeään tapahtumaan, joka tavallisesti järjestetään syksyisin Helsingissä. Kyselymme mukaan puolet verkkotapahtuman osanottajista oli nyt ensimmäistä kertaa Metsäpäivillä”, Aro sanoo.

Aro toivottaa kaikki uudet katsojat ja tapahtuman konkarit 28.–29. lokakuuta tervetulleiksi Helsingin Clarion-hotelliin, jossa Suomen Metsäyhdistyksen omistama Metsäviestintä Oy järjestää jo 92. Metsäpäivät.

”Verkkotapahtuma oli menestys, mutta moni osallistuja kaipasi Metsäpäivien kohtaamisia. Toivomme, että lokakuussa pääsemme jälleen tapaamaan toisiamme, verkostoitumaan ja järjestämään myös messut ja iltamat sekä jo viime syksylle suunnitellun hackathon-opiskelijatapahtuman”, Aro sanoo.

Metsäpäivät-koordinaattori Kaarinan Aro ja europarlamentaarikko Petri Sarvamaa. Kuva: Anna Kauppi
Metsäpäivät-koordinaattori Kaarinan Aro kävi läpi lähetysaikataulua europarlamentaarikko Petri Sarvamaan kanssa tapahtuman studiolla. Kuva: Anna Kauppi
Kirjoittaja

Suomen Metsäyhdistys ry

Kirjoita kommentti