Näkökulma

Nuorten mielipide selvitettiin: suomalaisten sydän sykkii puutaloille – myös tulevaisuudessa

Kirjoittaja

Sirpa Kärkkäinen

Kirjoittaja on nuorisoviestinnän johtava asiantuntija Suomen Metsäyhdistyksessä

Tuusulan asuntomessuilla esittäytyi moderni puurakentaminen. Nuorilla mielikuvat puurakentamisesta ovat perua mummolasta ja mökeiltä, siksi siihen liitetään vanhanaikaisuus ja vanhoja uskomuksia. Kuva:Kari Kohvakka.

Väitän, että naiset päättävät perheen asumisratkaisuista. Siksi valitsimme nuorten naisten trendilehti Demin tekemään kyselyä nuorten asumiseen liittyvistä ajatuksista.

Kyselyn avauduttua vastauksia alkoi sataa. Avoimiin kysymyksiin suorastaan tulvi kommentteja.  Pelko, ovatko nuoret kiinnostuneita vastaamaan puurakentamiseen liittyvään kyselyyn, osoittautui turhaksi. Yhdessä a-lehtien Nuorten medioiden kanssa tehtynä kyselystä tuli houkutteleva.  Valtaosa yli kuudestasadasta vastaajasta oli 14 ­- 19 -vuotiaita naisia.

Nostan selvityksestä esille neljä asiaa, jotka ovat tärkeitä nuorille, kun he pohtivat tulevaisuuden asumistaan:

Ensinnäkin, asuinympäristöltä toivotaan rauhallisuutta. Se toteutuu omakotitalossa, luonnon läheisyydessä, mutta kaupungin liepeillä ja hyvien kulkuyhteyksien varrella. Toki opiskeluaikoina kerrostaloasunto kaupungissa käy. Silloinkin pilkahdus luontoa lisää viihtyisyyttä.

Toiseksi, rakentamisessa pitää panostaa ekologisuuteen, kestävyyteen ja rakennusten ulkonäköön. Kun mielessään yhdistää asuinympäristötoiveet ja nämä rakentamisen painopisteet, tulee mieleen Tuusulan asuntomessualue. Siellä on tavoitettu jo osia näistä haaveista.

Kolmanneksi, 69 prosenttia nuorista kannattaa puurakentamisen lisäämistä. Puurakentamiseen liitetään paljon positiivisia mielikuvia. Puurakennus on tunnelmallinen, turvallinen, lämmin ja siisti. Puutalossa on hyvä sisäilma.

Puurakentamiseen liittyy kuitenkin myös uskomuksia ja huolia, kuten ovatko puurakennukset paloherkkiä, kärsivätkö ne kosteusongelmista ja onko puu kestävä rakennusmateriaali. Keskustelu metsien kestävästä käytöstä heijastuu selvästi nuorten pohtiessa puun käytön lisäämistä rakentamisessa.

Näin vastaajat punnitsivat puun käytön lisäämistä rakentamisessa:

”Olen varmaankin väärässä, mutta itselläni on sellainen mielikuva, että puurakennukset ovat heikompia, eivätkä ne kestä säätä tai tulipaloja hyvin. Puurakentaminen olisi varmaan ympäristöystävällisempää, mutta se pitäisi pitää turvallisena ja kestävänä.”

”Ainoa puurakentamisen lisäämiseen liittyvä huoleni on puuhakkuiden lisääminen. Tiedän, että puut ja metsät toimivat hiilinieluina ja ovat ilmaston ja ympäristön kannalta tärkeitä. Huoleni koskee sitä, että puurakentamisen lisääntyessä puut ja metsät vähenevät. En kuitenkaan ole perehtynyt aiheeseen juuri ollenkaan, joten en tiedä onko huoleni aiheellinen vai ei.”

Aivan kuten näissä sitaateissa, muissakin vastauksissa kerrottiin avoimesti, ettei asiasta oikeastaan tiedetä riittävästi, mutta jostain on jäänyt erilaisia mielikuvia, joihin mielipide pohjautuu. Selvityksestä kävi ilmi, että vastaajien kokemukset puurakennuksista ovat useimmiten peräisin mummolasta tai mökeiltä. Ehkä tästä johtuen puurakennuksia pidettiin vanhanaikaisina. Huoletkin peilaavat modernin puurakentamisen ja uusien kestävien teknisten ratkaisujen tuntemattomuudesta.

Mitä liikkeitä selvityksen perusteella tarvitaan?  Puurakentamiseen liittyy runsaasti myönteisiä mielikuvia, joita kannattaa vahvistaa viestinnällä. Samaan aikaan modernista tavasta käyttää puuta rakentamisessa pitää kertoa entistä enemmän.  Meistä asian kanssa työkseen painiskelevista voi tuntua, että eikös näistä nyt ole jo puhuttu. Ei selvästikään riittävästi. Samalla hyvä sataa samaan laariin koko puutuotealan imagon “freesauksen” kanssa ja  houkuttelee myös uusia osaajia alalle.

Suosittelen tutustumaan tähän Ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelman rahoittaman selvityksen tulosten tiivistelmään artikkelin lopussa olevasta materiaalista. Sitä saa myös mielellään siteerata ja lainata.

Kirjoita kommentti