Suomalaisen metsäsuhde on moniarvoinen, henkinen ja arkinen

Metsä on 83 prosentille suomalaisista henkilökohtaisesti melko tai erittäin tärkeä. Julkaistun selvityksen mukaan metsäsuhteissa on yhteisiä elementtejä, kuten henkisyys, halu toimia luonnon hyväksi ja tunne, että metsässä saa olla oma itsensä.

Kantar TNS on selvittänyt suomalaisten metsään liittyviä tunnetiloja ja niihin liittyviä tarpeita. Vastaavaa selvitystä ei ole aiemmin tehty koko väestöä edustavalla tavalla.

Suomalainen metsäsuhde on koko metsäkulttuurin kattava ilmiö, joka lähtee ajatuksesta, että jokaisella on suhde ympäristöönsä. Suomessa metsät muodostavat pitkälti sen elementin, johon ihmiset luovat ympäristösuhteensa. Metsäsuhteita haluttiin tarkastella myös tunnetilojen kautta, koska metsäsuhteisiin vaikuttavat arvojen, käsitysten, uskomusten, tietojen ja kokemusten lisäksi myös tunteet.

Suurelle osalle suomalaisia metsä on tärkeä

Metsä on 83 prosentille suomalaisista henkilökohtaisesti melko tai erittäin tärkeä. Kahdelle prosentille suomalaisista metsä herättää enemmän kielteisiä kuin myönteisiä tunteita.

Selvitys romuttaa osin stereotypioita, kuten sen että suomalaiset viihtyisivät metsässä enimmäkseen yksin tai koiran kanssa. Kiinnostavasti selvitys paljastaa, että kaikissa metsäsuhteissa on yhteisiä elementtejä, kuten henkisyys ja halu toimia luonnon hyväksi.

Suomalainen ei yleensä pidä metsää pelottavana, vaan turvallisena. Metsä koetaan kaikille yhteiseksi ja siellä liikkuminen stressiä poistavaksi. Metsien taloudellinen hyödyntäminen on suomalaisten mielestä hyväksyttävää, kunhan se tehdään kestävästi.

Jokaisen metsäsuhde on moniarvoinen

Selvityksessä tunnistettiin kuusi metsään liittyvää tunnetyyppiä. Tunnetilojen kirjo kuvaa ihmisten tapoja suhtautua metsään ja avaa näkemyksiä siihen, mitä kaikkea metsä voi yksilölle merkitä ja tarjota.

Ensimmäisessä tunnetyypissä metsä antaa seikkailun ja energian tunteita. Toisessa metsästä saadaan hallinnan ja taloudellisen turvallisuuden tunnetta. Kolmannessa tunnetyypissä metsä luo tunteen suunnitelmallisuudesta, pätevyydestä ja osaamisesta.
Neljäs tuo tunteen mielenrauhasta ja pyhyydestä. Viidennessä tunnetyypissä keskeistä on luonnollisuus ja läheisyys. Kirjon kuudennessa kokonaisuudessa päällimmäisiä ovat ilon, innostuksen ja yhdessäolon tunteet.

Selvityksen perusteella jokaisen metsäsuhde on moniarvoinen: siihen liittyvät tunnetilat, asenteet ja metsäsuhteen toteutustavat vaihtelevat esimerkiksi tarpeiden, roolien, elämänvaiheiden, ajan ja paikan mukaan. Taustatekijöillä kuten iällä, asuinpaikalla, sukupuolella tai esimerkiksi sillä, omistaako metsää vai ei, ei ollut vaikutusta metsäsuhteeseen liittyvien tunnetilojen muodostumisessa.

Tunnetilojen lisäksi selvitys antaa paljon tietoa siitä, millaisia asenteita, mielikuvia ja toiminnallisia tarpeita suomalaiset liittävät metsään. Selvitys toteutettiin useammassa vaiheessa syksyllä 2017 ja alkuvuodesta 2018. Kvalitatiivinen osio toteutettiin kolmella paikkakunnalla 18 henkilölle. Sen pohjalta rakennettiin kvantitatiivinen kysely, johon vastasi 1236 yli 18-vuotiasta suomalaista.

Selvitys toteutettiin kansainvälisesti validoidulla tunnetilojen tasolle ulottuvalla NeedScope-tutkimusmenetelmällä. Menetelmän avulla kartoitettiin suomalaisten suhtautumista metsään sekä tunnetilojen että käyttäytymisen näkökulmista.

Selvitys on osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa ja Suomen Metsäyhdistyksen ja Suomen Metsämuseo Luston toteuttamaa Kestävästi metsäsuhteessa hanketta.

Lisätietoja:

Reijo Pirttijärvi, tutkimusjohtaja, Kantar TNS, reijo.pirttijarvi@kantar.com, 040 8652363
Anna Rautio, tutkimuspäällikkö, Kantar TNS, NeedScope-menetelmä, anna.rautio@kantar.com, 040 5965865
Leena Paaskoski, kokoelmapäällikkö, Lusto – Suomen Metsämuseo, leena.paaskoski@lusto.fi, 050 366 9552
Reetta Karhunkorva, näyttelypäällikkö, Lusto – Suomen Metsämuseo, reetta.karhunkorva@lusto.fi, 050 328 9644
Sirpa Kärkkäinen, johtava asiantuntija, nuorisoviestintä, Suomen Metsäyhdistys, sirpa.karkkainen@smy.fi, 050 351 2416