Tiedote

Viisi metsäalan vaikuttajaa sai Suomen Metsäyhdistyksen ansiomerkin – Puutavaramittauksen virkakunta palkittiin ansioplaketilla

Palkitut vasemmalta Ahti Weijo, Jari Lindblad, Tapio Wall, Kai Merivuori, Juha Mäntylä, Esko Pakkanen, Jorma Tolonen, Juhani Karvonen. Lisäksi palkittiin Liisa Mäkijärvi ja Taneli Kolström.

Suomen Metsäyhdistys myönsi arvostetut huomionosoitukset puutavaramittauksen virkakunnalle sekä viidelle metsäalan merkittävälle vaikuttajalle.

Huomionosoitukset luovutti Suomen Metsäyhdistyksen toiminnanjohtaja Kirsi Joensuu yhdessä maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvisen kanssa valtakunnallisilla Metsäpäivillä 27. lokakuuta 2022. Metsäalan jokasyksyinen tapahtuma järjestettiin jo 93. kerran, ja se keräsi jälleen sadat asiantuntijat kuuntelemaan neljällä lavalla järjestettyä ohjelmaa Helsingin hotelli Clarionissa.

Metsäyhdistyksellä oli myös kunnia kutsua kaksi uutta kunniajäsentä yhteistyöorganisaatioonsa. Uudet kunniajäsenet ovat metsäneuvos Juhani Karvonen ja metsänhoitaja Liisa Mäkijärvi.

Tapahtumassa jaettiin Suomen Metsäsäätiön huomionosoitukset metsäammattilaisille ansiokkaasta työstä suomalaisen metsäelinkeinon hyväksi sekä Metsämiesten Säätiön Työyhteisön hyvä tyyppi -stipendit.

Ansioplaketti puutavaramittauksen virkakunnalle

Suomen Metsäyhdistyksen ansioplaketti myönnetään instituutiolle huomattavasta ansiosta Suomen metsäalan hyväksi. Tänä vuonna ansioplaketti luovutettiin Luonnonvarakeskuksen puutavaramittauksen virkakunnalle.

Ansioplaketin ottivat Metsäpäivillä vastaan puutavaramittauksen kehittämisestä vastaava Luonnonvarakeskuksen tutkija Jari Lindblad ja viralliset mittaajat Ahti Weijo ja Tapio Wall.

”Viranomaisen työskentely on säänneltyä, minkä vuoksi asiakkaalla on perusoletuksena oikeus odottaa hyvän hallinnon mukaista asioiden hoitamista. Otan huomionosoituksen tunnustuksena pitkään jatkuneesta pyrkimyksestä ja yrityksestä hoitaa mittauslain mukaisia tehtäviä, kompasteluineenkin”, Lindblad sanoo.

Huomionosoituksista päättää Suomen Metsäyhdistyksen hallitus. Se totesi perusteluissaan virkakunnan työn näkyvän vain harvoille metsänomistajille, vaikka työ on välttämätön edellytys luottamukselle puukaupoissa.

Luonnonvarakeskus antaa määräykset puutavaranmittaukseen liittyvistä yleisistä muuntoluvuista. Se valvoo puutavaranmittauslain vaatimusten noudattamista tehdasmittauksessa ja tekee virallisia mittauksia, jos mittausosapuolten kesken on syntynyt erimielisyyttä.

Luonnonvarakeskuksen tehtävänä on myös huolehtia puutavaran mittauslain mukaisista tutkimus- ja kehittämistehtävistä. Virallisten mittaajien tehtäviin kuuluu puutavaranmittaukseen liittyvä neuvonta.

Kultaiset ansiomerkit Kai Merivuorelle ja Juha Mäntylälle

Suomen Metsäyhdistyksen kultainen ansiomerkki luovutettiin Sahateollisuus ry:n toimitusjohtajalle Kai Merivuorelle. Huomionosoitusta perusteltiin Merivuoren vankalla kokemuksella ja ymmärryksellä kansainvälisestä sahateollisuudesta ja sen asemasta metsäsektorilla.

Merivuori tuntee perusteellisesti puun arvoketjun metsästä kotimaisille ja kansainvälisille asiakkaille. Hän on tehnyt monipuolista yhteistyötä ja edunvalvontaa muun muassa ministeriöiden ja lukuisten suomalaisten etujärjestöjen kanssa, kuten metsä- ja energiateollisuudessa ja bioenergiassa sekä kone- ja kuljetusyrittäjien ja maa- ja metsätaloustuottajien kanssa. Näin Merivuori on ollut mukana vaikuttamassa metsäalan menestykseen Suomessa ja kansainvälisesti.

Kultainen ansiomerkki myönnettiin myös metsäneuvos ja metsänhoitaja Juha Mäntylälle, joka on toiminut Metsäliitto Osuuskunnassa erilaisissa tehtävissä vuodesta 1998 alkaen.

Mäntylän johdolla Metsä Groupissa on kehitetty vahvasti luonnon monimuotoisuuden huomioonottamista ja metsänhoitoa. Metsä Groupissa on kehitetty erilaisia metsänomistajien palveluita, kuten Metsäverkkoa, joka on metsäomaisuuden hoidon sähköinen palvelu. Mäntylä on myös ollut merkittävässä roolissa useissa Metsä Groupin investoinneissa, kuten Rauman saha sekä Äänekosken ja Kemin biotuotetehtaat.

Huomionosoituspäätöksen mukaan Juha Mäntylä on ollut viimeisen viidentoista vuoden aikana yksi aktiivisimmista ja vaikuttavimmista metsäalan henkilöistä Suomessa. Lisäksi hän on ollut vahvasti mukana metsäteollisuuteen liittyvissä järjestöissä Euroopassa sekä eri yhdistysten ja organisaatioiden luottamustehtävissä Suomessa. Toiminnallaan ja aktiivisuudellaan hän on tukenut ja edistänyt merkittävästi Suomen metsäsektorin toimintaedellytyksiä ja metsäteollisuuden puunhankinnan kilpailukykyä.

Taneli Kolström, Esko Pakkanen ja Jorma Tolonen saivat hopeiset ansiomerkit

Hopeinen ansiomerkki myönnettiin professori Taneli Kolströmille, joka on edistänyt merkittävästi suomalaista metsäntutkimusta ja sitä kautta tukenut suomalaisten metsien käyttöä ja metsänhoitoa koskevaa päätöksentekoa.

Kolström on osaamiseltaan monipuolinen ja laajasti arvostettu metsäalan huippuasiantuntija, jonka ura on poikkeuksellisen laaja-alainen ja vaikuttava. Hän on myös pitkään osallistunut Suomen Metsäyhdistyksen toimintaan hallituksen jäsenenä. Kolström jäi vuonna 2021 eläkkeelle työstään Luonnonvarakeskuksessa.

Hopeisen ansiomerkin sai myös Esko Pakkanen, joka työskenteli puunhankinnan kehittämis-, suunnittelu- ja tiedotustehtävissä Tehdaspuu Oy:ssä ja UPM Kymmene Metsässä. Pakkanen toimi molempien metsäteollisuusyritysten lehden päätoimittajana vuodesta 1978 lähtien. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2010.

Pakkanen toimi Metsähistorian Seuran hallituksessa vuosina 1995–2006 ja toiminnantarkastajana 2015–2022. Hän tutki metsähistoriaa ja kirjoitti aiheesta teoksia. Huomionosoituspäätöksessä todetaan, ettei Pakkasen tuottama kirjallisuus ole vain metsähistoriaa vaan myös olennainen osa koko kansakunnan historiaa.

Suomen metsäkeskuksen hallintojohtaja Jorma Tolonen oli kolmas Suomen Metsäyhdistyksen hopeisen ansiomerkin saaja. Tolonen on tehnyt pitkän uran metsäasioiden parissa niin alueellisesti Kainuun metsäkeskuksen johtajana kuin valtakunnallisesti Suomen metsäkeskuksen hallintojohtajana.

Työssään Tolonen on edistänyt metsien kestävää käyttöä. Tolosella on ollut merkittävä rooli myös metsäalan työehtosopimusneuvotteluissa. Lisäksi hän on toiminut Eläkekassa Verson hallituksen jäsenenä.  Tolonen on pitkään osallistunut myös Suomen Metsäyhdistyksen toimintaan hallituksen jäsenenä.

Mitkä ovat tärkeimmät asiat, jotka metsä on antanut?

Kysyimme huomionosoitusten saajilta, mitkä ovat tärkeimmät asiat, jotka metsä on elämässä antanut. Näin he vastasivat.

”Metsä on antanut minulle työtä, toimeentuloa ja mahdollisuuden tutustua mielenkiintoisiin asioihin ja ihmisiin. Metsä on minulle tärkeä myös metsänomistajan roolissa sekä harrastuksiin liittyen patikoinnissa, metsästyksessä ja kalastuksessa”, vastaa Juha Mäntylä.

”Metsä on tarjonnut minulle hienon työpaikan. Metsänomistajana olen saanut harjoittaa metsätaloutta käytännössä. Metsä on tuottanut minulle runsaasti elämyksiä ja ollut monipuolisen virkistäytymisen paikka vuosikymmenien ajan”, Jorma Tolonen toteaa.

”Metsä on antanut minulle pääasiallisen toimeentulon ja se on ollut (ja on edelleen) rakkaiden harrastusteni lähde. Lisäksi metsäala on ollut erinomainen väylä tutustua valtavaan joukkoon hienoja ihmisiä ja paikkoja”, Juhani Karvonen sanoo.

”Metsä on antanut minulle monipuolisen työuran ja sen jälkeisen harrastuksen ja ison joukon hyviä ystäviä. Lisäksi kun pienestä pitäen olen kulkenut metsässä, olen oppinut luottamaan siihen ja arvostamaan sen kauneusarvoja sen kaikissa kehitysvaiheissaan”, Esko Pakkanen sanoo.

”Ympäristön ulkoiluun, lenkkeilyyn ja hiihtelyyn, paikan koota ajatukset, lämmintä kotiin ja vitamiinit pakastimeen, välillisesti jo pitkähkön leivän pöytään”, Jari Lindblad pohtii.

”Metsä on antanut minulle työelämään työpaikan, vapaa-aikaan virkistysmahdollisuuden vapaamuotoisen reippailun, metsänhoitotöiden ja metsästyksen kautta. Helpompi olisi luetella, mikä ei olisi mitenkään liittynyt metsään”, Tapio Wall kirjoittaa.

 

Kirjoittaja

Suomen Metsäyhdistys ry

Kirjoita kommentti