”EU:n yksipuolisilla päätöksillä ei ilmastoa pelasteta

Metsäteollisuuden kustannukset uhkaavat EU:n ilmastopäätösten vuoksi kasvaa summaan, joka vastaa 16–37 prosenttia palkkakustannuksista.

EU-komissio julkaisi tammikuussa ehdotuksensa uudeksi ilmasto- ja energiapaketiksi. Sen tavoite on, että vuonna 2030 EU:n kasvihuonekaasupäästöja pitää olla 40 prosenttia vähemmän kuin vuonna 1990.

Päästökaupassa mukana olevien alojen, kuten sähkön- ja lämmöntuotannon, päästöjä pitäisi vähentää 43 prosenttia ja päästökaupan ulkopuolisilla aloilla – liikenteessa, palveluissa ja kotitalouksissa – 30 prosenttia vuoden 2005 tasosta. Päästökaupan ulkopuolisten alojen maakohtaiset tavoitteet ovat vielä auki.

VTT ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) julkaisivat toukokuun lopulla selvityksen, jossa arvioitiin tavoitteen vaikutuksia Suomen energiajärjestelmään ja kansantalouteen.

”Selvityksessä on yksi kuva, joka kertoo koko tilanteen. Kaikilla muilla huoltotaseeseen osa-alueilla mennään pakkaselle, paitsi investoinneissa, jotka ovat hieman plussalla”, sanoo Metsäteollisuus ry:n ilmasto- ja energiapäällikkö Ahti Fagerblom.

Kulutus, vienti, työllisyys laskevat

Fagerblom tarkoittaa graafia, joka kuvaa EU 2030 -tavoitteiden vaikutusta huoltotaseeseen vuonna 2030. Graafi näyttää, miten kansantuote, yksityinen kulutus, vienti, tuonti ja työllisyys laskevat EU-tavoitteiden vuoksi. Investointien määrä kasvaa jossain vertailuvaihtoehdoissa, mutta laskee toisissa.

Selvityksen mukaan kotitalouksien ostovoima heikkenee 0,3-1 prosenttia, ja kauppatase supistuu muutamalla sadalla miljoonalla eurolla. Työllisyys heikkenee 0,1-0,4 prosenttia reaalipalkkojen kehityksestä ja oletetusta päästötavoitteesta riippuen. Suomen BKT laskee enimmillään noin 0,7 prosentilla.

VTT ja VATT pitävät näitä vaikutuksia kohtuullisina. Metsäteollisuus pitää niitä kovina.

370–800 miljoonan euron kustannukset

”Kustannusten nousupaine on metsäteollisuudessa 370–800 miljoonaa euroa vuodessa, mikä vastaa 16–37 prosenttia metsäteollisuuden palkkakustannuksista”, Fagerblom sanoo.

Fagerblomin summat perustuvat PTT:n kesäkuussa EU-tavoitteiden vaikutuksista julkaisemaan selvitykseen. Sen mukaan EU:n yksipuolinen ilmasto- ja energiapolitiikka aiheuttaa kustannuksia eniten juuri metsä- ja teknologiateollisuuksille.

Kustannusten nousupaine metsäteollisuudessa johtuu ennen kaikkea päästöoikeuksien, sähkönhinnan ja kuljetuskustannusten noususta, Fagerblom sanoo.

VTT ja VATT olettavat esimerkiksi päästöoikeuden hinnan nousevan EU-politiikan vuoksi 50 euroon hiilidioksiditonnia kohti vuoteen 2030 mennessä. Nykyinen hinta on noin viisi euroa.

EU edellä, muut jossain muualla

EU on toistuvasti sanonut, että se haluaa olla ilmastoasioissa edelläkävijä. Ongelma on Fagerblomin mukaan se, etteivät muut seuraa perässä.

Omalla teollisuudelle yksipuolisesti asetetut tavoitteet eivät myöskään estä eurooppalaisia ostamasta EU:n ulkopuolella hyvinkin erilaisessa sääntely-ympäristössä valmistettuja tuotteita.

EU:n yksipuolisilla päätöksillä ei ilmastoa pelasteta, Fagerblom sanoo EU:n energiakomissaari Günther Oettingeria lainaten. Oettingerin mukaan pitää olla tyhmä tai ylimielinen uskoakseen, että EU voi yksipuolisesti pelastaa ilmaston, koska EU:n osuus globaaleista päästöistä vuonna 2030 on vain noin 4,5 prosenttia.

”Vain globaali sopimus auttaa”

”Ilmastonmuutos pitää pysäyttää, eikä siihen ole helppoja ratkaisuja. Tarvitaan globaali sopimus. EU:n omilla päätöksillä pysäytetään vain EU:n talouskasvu”, Fagerblom sanoo.

Taloudellinen taantuma tunnetusti leikkaa kulutusta ja päästöjä. Globaalin sopimuksen uupuessa eurooppalainen taantuma vain siirtää kasvun ja päästöt muualle.

Globaalin sopimuksen tärkeyttä korostaa YK:n väestöennuste, jonka mukaan vuonna 2050 maapallolla on 9,5 miljardia ihmistä, joista 7,5 prosenttia asuu Euroopassa.

EU:n iskulause on ’growth and jobs’, kasvua ja työpaikkoja. Välillä näyttää siltä, että puheista huolimatta ilmastopolitiikka ajaa todellisuudessa näiden tavoitteiden yli, Fagerblom sanoo.

Seuraavat sopimusneuvottelut 2015

VTT:n ja VATT:n arviossa oletetaan, että Suomelle asetettaviin tavoitteisiin päästään pääosin kotimaisista raaka-aineista valmistettujen biopolttoaineiden käytön lisäämisellä. Toinen oletus on, että valtion tukee kehitystä merkittävillä summilla.

Lisäksi oletetaan, että biojalostamot lisäävät Suomen jalostamokapasiteettia ja mahdollistavat öljyjalosteiden vientiä.

Tämä tarkoittaa puun jalostamista polttoaineeksi. ”Entä jos metsä aletaan nähdä vain hiilidioksidin nieluna? Silloin hukataan mahdollisuus tehdä uusiutuvasta raaka-aineesta tuotteita”, Fagerblom sanoo.

Fagerblom ihmettelee, miksi EU naulaa tavoitteensa jo nyt, vaikka seuraavasta kansainvälisestä ilmastosopimuksesta pyritään päättämään vasta ensi vuonna. ”Ihan kuin pelaisi pokeria omat kortit kaikkien nähtävillä. Aika outo neuvottelutaktiikka.”

Lisätietoa:
Tiedote ja linkki VTT:n ja VATT:n selvitykseen
PTT:n selvitys (vie PDF:ään)