Ilkka Halava Metsäpäivillä: Suomeen on saatava globaali Puulaakso

Tulevaisuudentutkija Ilkka Halavan mukaan suurimpia digitalisaation aiheuttamia mullistuksia lähiaikoina on, että kannattavin tuotanto irtoaa materiaalista. ”Meillä on nelinkertaisesti liikaa turhia seiniä”, sanoi Halava Metsäpäivien puheenvuorossaan.

Hyvän esimerkin kehityksestä saa, kun vertaa Stockmannin ja Verkkokauppa.comin myyntiä. ”Kuka olisi uskonut vuonna 2010, että Verkkokauppa ohittaa Stockmannin alle kymmenessä vuodessa”, Halava kysyi.

Mutta niin kävi, vaikka vielä vuonna 2010 ero oli Stockmannin hyväksi kymmenkertainen.

Halavan mukaan kehitys on samanlainen kaikkialla. Se merkitsee massiivisia säästöjä. ”Esimerkiksi nykyisen suuruinen henkilöliikenne voitaisiin hoitaa kymmenesosalla nykyisestä autokannasta, jos autot olisivat robottitakseja”, sanoi Halava.

Verkkoon kytkettyjen laitteiden määrä nousee järisyttävästi. Vuonna 2010 niitä oli yhdeksän miljardia, 15 miljardia vuonna 2015 ja vuonna 2020 jopa 50–100 miljardia.

”Tämä merkitsee, että me tiedämme paljon enemmän ympäristöstämme. Näin pystymme tekemään kaiken paljon tehokkaammin”, sanoi Halava.

Viro menee pilveen

Halava mainitsi Viron yhteiskuntana, joka suhtautuu kaikkeen digitaaliseen kehitykseen innokkaasti. Hän kertoi ihmetelleensä tätä virolaiselle kollegalleen, ja vastaus oli: ”Varaudumme siihen, että itärajan takaa tullaan taas kerran ase kourassa. Jos se tapahtuu, yritämme pitää huolen, että meitä ei löydetä, koska olemme pilvessä.”

Halavan mukaan kaikki irtoaa seinistä. ”Suomessa on 170 000 tyhjää rakennusta ja niistä 140 000 on ollut tyhjänä kolme vuotta”, sanoi Halava ja kysyi, onko meillä mitään suunnitelmaa rakentamisen suhteen. Maallikon vastaus on selvä: kaikesta päättäen rakentajat rakentavat mahdollisimman paljon ennen kuin poliitikot havaitsevat, että uusista seinistä on jo pitkään maksettu turhaan.

Avoimuus lisääntyy kaikkialla. Esimerkiksi rahtilennoilla odottelu on käytännössä avoimen lennonjohdon takia hävinnyt kokonaan, kun taas laivat odottavat edelleen redillä, jos satamassa ei ole tilaa. ”Tämäkin katoaa automaattiohjattujen laivojen ja kulunohjauksen myötä”, sanoi Halava.

Suomen on löydettävä metsäalan ajatusjohtajuus

Suomen metsäalalta Halava odottaa globaalia johtajuutta. ”Meille pitäisi luoda globaalin kontekstin Puulaakso. Kotimaasta pitää tehdä puurakentamisen kaikkien säiden ja vuodenaikojen koemarkkina, maailman kaikille puumateriaaleille. Meidän pitää luoda tapahtumia koko maailman taitajille ja ulkomaalaisille opettajille. Meidän on saavutettava ajatusjohtajuus”, Halava vaati.

Vaikka puupohjaisten tuotteiden vienti on meillä tilastojen kärjessä, Halava näki ongelmia. Tanska vie huonekaluja yhdeksällä miljardilla eurolla vuodessa, Suomi 140 miljoonalla. Vaikka esimerkki on vanha, se kertoo, että jalostus ei tässä maassa kiinnosta.

Toisaalta brasilialainen Fibria ja suomalainen Spinnova tuovat yhteen eukalyptuksen ja männyn, tuloksena on tekstiiliä. ”Näitä pitäisi saada lisää”, vaati Halava.

Edullisemman asumisen vaatimus on valtava. ”Tulevaisuudessa palkat laskevat. Tätä voisi tasapainottaa halvemmalla asumisella”, sanoi Halava. Puurakentamisella voisi etsiä uusia asumisen tasapainoja, mutta se on tehtävä nopeasti, sillä muutkin ovat samalla asialla.